sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Näkemiin toukokuu

Minun toukokuuni oli täynnä tohinaa ja tapahtumia.
Jopa niin paljon, että tällaiselle vanhemmalle Ladylle vähempikin olisi riittänyt!

Toukokuuhan alkoi Vapusta - ja toukokuun lopussa juhlittiin monissa perheissä valmistuneita ja koulun lopettajaisia.

ylioppilas,

Meillä ei tänä vuonna ollut enää valmistuneita lähipiirissä, 
joten laitanpa tähän vierekkäin kuvat 38 vuoden takaa vuodelta 1977 ja tältä vuodelta.
Onhan siinä välissä eletty. Ja se näkyy - niinkuin kuuluukin.

Tähän kuukauteen on sisältynyt niin minun kuin perheen nuortenkin matkoja.
Nuoret kävivät parin viikon matkalla Tokiossa. 
Aikamoinen elämys, johon mahtui myös heidän ensimmäiset kokemuksensa maanjäristyksestä.
Ja arvatkaapa minun reaktioni, kun järistystä seuranneena aamuna näin iltalehtien otsikot: "Japanissa suuri maanjäristys"? 
Johan alkoi netti laulaa ja WhatsUpit lennellä! 
Onneksi selvittiin vain säikähdyksellä, mutta kyllä tämän Ladyn sydän muutaman kerran hyrrää heitti.

Itse olin työmatkalla Lontoossa - ja siitä kerroinkin jo tarkemmin postauksessani Streets of London.
Heti Lontoon matkan ja parin työpäivän jälkeen olin myös työreissulla Kouvolassa.
Matkalaukkuja on pakattu ja purettu. 
Ja ehditty lukea muutama kirjakin hotelliöinä;)
Tällä hetkellä tuntuu, että ihan riittämiin on matkusteltu vähäksi aikaa.
Ainakin noin pariksi viikoksi;)

lifestyle, elämä

Tämä toukokuu on tuonut myös ikävämpiä asioita - nimittäin Viirun sairastelun
Huomenna on taas aika sekä kilpirauhaskontrolliin että kardiologille.
Pelottaa jo etukäteen. Sillä Viiru ei suostu niitä kaikkia myrkkyjä syömään, mitä hänelle tällä hetkellä on määrätty. Kilpirauhaslääkkeet menevät hyvin alas, mutta kaikki muut hän oksentaa.
Jos lääkäri vielä määrää samat dropit, en tiedä, mitä teen.
Kiusaanko vanhaa kissaa tuollaisilla lääkemäärillä koko loppuiän?
Nytkin kissaparka jo karkaa alakertaan heti, kun näkee, että menen keittiön tiskipöydän luokse
 - siellä nimittäin ne lääkeseokset sekoittelen.
No, huomenillalla ollaan viisaampia - tai sitten ei.

Lontoo, peace, interfaith, uskontojenrauhankävely, rauha, salaam

Toukokuu on työrintamallakin ollut vilkas.
Työmatkoilla olen saanut perehtyä esim. uskontojen ja kulttuurien rauhaa rakentavaan rinnakkaiseloon Lontoossa
 - ja sitä oli myös perjantaina Turussa järjestetty uskontojen rauhankävely, 
jota olin kuvaamassa työni puolesta. 
Olen tavannut monta mielenkiintoista ihmistä niin Lontoossa kuin kotimaassakin. 
Ja kuunnellut useita hienoja luentoja ja alustuksia, mm. siitä, 
miten median maailma on muuttunut lyhyessä ajassa.

turku, åbo, visitturku, kissmyturku

Ja vaikka töissä onkin ollut vipinää, olen ehtinyt nauttia Turun keväästä
 - työmatkani ja lounasreittieni varrelta löytyvät monet Turun kauneimmista paikoista.
Välillä on jopa aurinkokin paistellut.

luonto, nature, kukat, flowers

Ja luonto - se on herännyt kukoistukseensa.
Ihana, ihana toukokuu.
Vaikka onkin satanut ihan riittämiin; vaikka onkin ollut kylmää, on luonto kauneimmillaan.
Silmä ja sielu lepäävät.

jalat, legs, kengät, shoes

Vaan ei kroppa - kun toukokuun puoliväliin saakka sai kulkea villakangastakissa,
 niin eipä tämä toukokuun loppukaan vielä hellevaatteita esiin saanut kaivamaan.
Villakangastakki vaihtui kuitenkin nahkatakkiin ja poplariin.
Vaan kengät eivät vieläkään sandaaleihin.

Ehkä ensikuussa?
Sillä huomenna olemme jo kesäkuussa.
Ja silloin alkaa kesä!

Ja osa työtätekeväisistä aloittaa jo kesälomansa. 
Minä lomailen vasta heinäkuun toiselta viikolta lähtien ja sitä ennen on vielä monta tiukkaa työpäivää
 - mutta toivottavasti myös rentoja kesäiltoja ja viikonloppuja.

Joko sinun lomasi alkaa? Ja onko sinulla jo lomasuunnitelmat tehtynä?

Minun lomasuunnitelmani ovat vasta aavistuksia - mitään ei ole vielä lopullisesti päätetty.
Ja jos minä saisin päättää, niin ei tehtäisikään mitään suunnitelmia eikä isompia reissuja.
Voisin hyvin makoilla kirjan kanssa joko täällä Kaarinan kodin pihakeinussa
 tai Sauvon farmin riippukeinussa koko loman kirjan kanssa. 
Välillä torkahtelisin ja komentaisin Isäntää tuomaan lisää juotavaa. 
Ja toivottavasti Viiru hyrräisi vieressä.

Vaan kun en tätä yksin päätä - ja vierellä elelee Isäntä, jonka mielestä lomallakin kuuluu puuhata paljon
 - niinkuin yhden pintaremontin tekeminen tänne kotiin. 
Jonka hän itse kätevänä miehenä aikoo hoitaa. Just! 
Muutamakin keskustelu saattaa olla edessä;)

Ihanaa kesäkuuta kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös 



SHARE:

torstai 28. toukokuuta 2015

Elämää Ekopaaston jälkeen

Tämän vuoden Ekopaastoni päättyi jo 4.4. ja olisin voinut silloin tehdä tilinpäätöspostauksen.
Vaan en tehnyt, sillä halusin odottaa ja katsoa, tuottiko paasto muutoksia myös paaston jälkeiseen elämään. 

Välitilinpäätöksenhän sentään tein ja silloin lupasin, että jossain vaiheessa teen sen lopullisen tilinpäätöksenkin.

Joten tässä Ekopaastoni tilinpäätös:


1. Ympäristöä säästävät teot:

Ruokahävikin pienentäminen - tässä ryhdistäydyimme paaston loppua kohden. 
Ja tätä yritämme myös jatkaa nyt paaston jälkeenkin. 
Vieläkin on petrattavaa: leipää olemme joutuneet heittämään edelleenkin pois. 
Ja suurin syy tähän ei ole se, että sitä ostetaan liikaa vaan se, 
että isäntä ottaa leipäpalansa märin käsin sieltä leipäpussista. 
Ja kosteus pussissa homehduttaa leivät nopeasti.
Tästä on puhuttu. Ja tullaan puhumaan. 
Siis minä puhun ja isäntä kuuntelee sujuvasti ja lupaa parantaa tapansa. 
Miten voi olla käsien kuivaaminen pesun jälkeen niin vaikeaa?

Muuten ruokahävikkimme määrä on vähentynyt selkeästi.
Olen pikkuhiljaa oppinut ostamaan pienemmälle perheelle.
Enkä laita enää ruokaa nelihenkiselle perheelle paitsi silloin, 
kun nuoret ovat käymässä kotona.
Silloin ostan paljon ja laitan isoja määriä ruokaa - mutta hukkaan ei mene mitään, 
sillä ylimääräiset pakataan annosrasioihin nuorten mukaan. 
On heilläkin muutaman päivän ruuat valmiina;)

Isäntä sortuu edelleenkin paniikkiostoksiinsa - mutta ei ihan yhtä usein 
eikä yhtä suuriin määriin kuin aiemmin.
Se, että olen laittanut hänet itse siivoamaan ne pilalle menneet pöperöt jääkaapista, 
on ilmeisesti konkreettisesti näyttänyt hänelle,
 kuinka paljon hän viikossa on turhaan ostanut hätävaroja.
Ja luulenpa, että hän on hieman laskeskellut myös sitä, 
kuinka paljon rahaa niihin hänen ostoksiinsa on kulunut. 
Tämä ruokahävikin vähentäminen oli yksi tavoitteistani paastoa aloittaessa
 ja olen melkeinpä ylpeä siitä, miten hyvin onnistuimme.
Vaan vielä jatkamme ja vielä petraamme.

Muovikassien hamstraaminen - tässä on tullut takapakkia. 
Isäntähän ei tähän osallistunut alkuunkaan, mutta minä sentään sen paaston
 ajan pystyin aika hyvin ilman muovikasseja ostokseni tekemään.
Nyt olen sortunut sen kassin ihan liian usein ostamaan.
Enkä uskalla luvata, että muutosta parempaan tulee, sillä tunnen itseni. 

Täydet astianpesu- ja pyykkikoneelliset - tässä onnistuttiin.
Ja tämä on jäänyt käytäntöönkin.

Turhien valojen sammuttelu - alakerran vessan valot palavat edelleenkin 
silloin tällöin aamuisin sinne mennessä 
- muuten olemme onnistuneet tässä ryhdistäytymään. 
Ja valoja sammuttelemme jatkossakin.

Latausjohdot irrotellaan seinistä, tietokoneet ja näytöt suljetaan iltaisin. 
Muutaman kerran on isännältä unohtunut alakerran pöytäkone päälle, 
mutta minä tiedän jo käydä tarkistamassa sen iltaisin.

TV on pääsääntöisesti auki vain sitä katsottaessa
- ja tämä on ollut suuri muutos entiseen verrattuna.
Ja on jäänyt myös käytäntöön.

2.  Ne asiat, joista päätin luopua paaston ajaksi:

karkit, herkut, sweets, candies

Karkit, suklaa, jälkiruuat, leivonnaiset ja snacksit, makeat juomat ja alkoholi.
Näistähän oli tarkoitus luopua vain paaston ajaksi - ja saada poikki se sokerikoukku, 
johon olin ajautunut viime syksyisen jalkaleikkauksen jälkeisen pitkän sairasloman aikana.

Ja sokerikoukusta pääsin irti. 
Syön toki silloin tällöin herkkujakin, mutta en enää koko ajan mässytä.
Ja pienikin määrä riittää. 
Kun sairasloman aikana iso suklaalevy hävisi Ladyn loppasuuhun tuosta vain hetkessä, 
kestää se nykyään useamman päivän - jopa useamman viikonkin.
Isäntähän ei näistä paastonnut missään vaiheessa - ja lakritsipussit rapisevat keittiössä edelleenkin.
Rapiskoot - saatan palan käydä nappaamassa - mutta useimmiten jätän sen tekemättä.

suklaa, chocolate, choko

Nuokin kuvissa näkyvät nuorten Japanista jo yli viikko sitten tuomat karkit ja suklaat ovat vielä koskematta!
Aika hyvin entiseltä sokerihiireltä, jolla ei kauan olisi nokka tuhissut noita tuhotessa;)

Sokeroimattomia tuoremehuja juon jonkin verran, mutta muut makeat juomat jätän useimmiten väliin. 
Simaa maistelin vapun aikaan - vaan eipä maistunut ostosimakaan.
Kuohari sen sijaan vapunaattona maistui - vaan sai maistuakin, kun jo aikaisin kotiin palailimme.

Työpaikan keksejäkään ei mene enää samaan tahtiin kuin ennen paastoa - Digestive päivässä riittää.

Vaikka paastoni tavoite ei ollutkaan painonpudotus, en olisi sitäkään pahakseni pistänyt.
Sepä vain ei toteutunutkaan. 
Ihmettelin aikani, miksi sokerin ja valkoisen viljan poisjättäminen ruokavaliosta eivät tehonneetkaan,
 kunnes tajusin, että sairasloman aikana oli lepoaineenvaihduntani laskenut niin alas, 
että laihtuakseni en olisi saanut syödä juuri mitään.
Sillä liikkumaanhan en vielä paaston aikaan tehokkaasti tuolla jalallani kyennyt.
Mutta nyt kykenen (kunhan se tokenee siitä ennen Lontoon matkaa saamastani kolhusta)
 - ja eiköhän ne kilotkin ala pikkuhiljaa huveta.

Uusia meikkejä ja voiteita en ole ostanut paastonkaan jälkeen
 - paitsi sen Åblogien kauneusillasta ihan paaston loppumetreillä ostamani huulipunan 
ja nyt Lontoon matkalla taxfreestä ostamani ripsivärin. 
Mutta se tulikin tarpeeseen - entinen veteli viimeisiään.
Muutaman meikin olen saanut blogiyhteistyönä testaukseen, mutta en niin montaa, 
että se olisi rajoittanut ostamistani - kyllä paasto on tässä tehnyt tehtävänsä. 
Olen oppinut ostamaan vain tarpeeseen. 
Ja toivottavasti näin on jatkossakin.
Huulipunien kohdalla en mene takuuseen;)

Ostelemistahan rajoitin lisää vielä kesken paastonkin: 
en ostanut sen aikana uusia vaatteita, kenkiä, kodin irtaimistoa,
astioita, koriste-esineitä enkä sisustusrekvisiittaa.

Ja aika hyvin olen tätäkin jatkanut paaston jälkeen
 - olen päättänyt lujasti, että ostan vain tarpeeseen.
Niinkuin Lontoossa ne Vansin tennarit, kun jalat eivät muita kenkiä sietäneet;)

Ja että ostan vasta, kun vanhaa on laitettu kiertoon.
Minulla oli jopa vuosien tauon jälkeen kirppispöytä kuukauden - ja tavaraa on rahdattu
Pelastusarmeijan laatikoihin.

Netin käytön rajoittaminen päättyi saman tien, kun paastokin loppui.
Yritin ottaa kiinni menettämiäni hetkiä blogistanian syövereissä ja muualla SoMessa.

Vaan tiedättekö mitä - eipä se enää yhtä hyvältä tuntunutkaan kuin ennen paastoa!
Olin jo ehtinyt tottua paaston aikana siihen, että aikaa jäi muuhunkin kuin netissä seikkailemiseen.

kirja, book, lukeminen, reading

Ja tätä netin käytön rajoittamista aion jatkaa - edessä on kesä ja elämä.
Se elämä, joka jää elämättä, jos täällä netissä kaikki vapaat aikansa roikkuu.
Sillä kyllä vähemmälläkin pärjää. 
Blogi saattaa tästä kärsiä - mutta blogi ei ole elämä.
Ja se elämä on muualla kuin netissä.

TV:n katselua vähensin paaston aikana todella paljon - ja tämä on myös tätä päivää. 
Jo se, että telkkari avataan vain silloin, kun sieltä halutaan katsoa jotain, vähentää tuota aikaa ihan luonnostaan.


3. Laajemmalle katsominen - vähäosaisten muistaminen

Tämä on asia, jossa soisin voivani petrata.
Toivoisin, että olisin avokätisempi niin lompakkoni kuin aikanikin suhteen.
Sillä tämän maailman tarpeet ja varat kun eivät mene tasan.
Ja avuntarvitsijoita on. Heitä, joilla ei ole varaa ruokaan, kotiin, koulutukseen.
Heitä, joilla ei ole lähellään ketään. 
Tällä hetkellä minä pystyn antamaan omastani - joku päivä se voin olla minä, joka apua tarvitsen.

Kaveria ei jätetä. Ei edes sitä meren takana asuvaa. So simple.

Yhteenvetona:

Oman paastoni tarkoistushan oli saada entinen suruton ostelijalady miettimään omaa kulutustaan,
sen vaikutusta ympäristöön - sekä hiljentämään tahtia ja antaa aikaa hiljentymiselle.
Että osaisin nauttia elämän jokaisesta päivästä ja hetkestä.

Ja kyllä - minusta on tullut huomattavasti harkitsevampi ostaja.
Mietin ennen ostoa tarvitsenko tuotetta, onko minulla ennestään vastaavaa
 - ja mietin jopa sitä, missä ja miten se on valmistettu.

Rahaakin on säästynyt. Vaikka se ei ollut edes tavoitteena.

On jäänyt aikaa. 
Itselle. Elämälle. Kirjoille. Kissalle. Isännälle. 
Tulevalle kesälle.
Pihalle, partyille ja ystäville.
Ja sille huushollin raivaukselle; sitä tavaraa kun tässä kodissa on edelleenkin ihan liikaa.

Ekopaastoa aion viettää ensi vuonnakin - saa nähdä, mitkä ovat tavoitteet silloin.
Toivon, että ainakaan näistä entisistä ei enää kovin montaa sinne tarvitsisi palauttaa;)

Hyvää loppuviikkoa kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös


SHARE:

maanantai 25. toukokuuta 2015

Arvontamuistutus - Kubiss Londonin meikkipaketti

Tulin muistuttelemaan, että Kubiss Londonin meikkipaketin arvontaan on aikaa osallistua enää tämä viikko.

Siispä jos et vielä ole mukana, kannattaa käydä kommentoimassa tuonne arvontapostaukseen.

Paketti on nimittäin aika muhkea:

Kubiss London, arvonta, meikkipaketti, giveaway

Voittopakettiin sisältyy
3 erilaista mascaraa
2 erilaista eyelineriä
kulmakarvageeli
3 kynsilakkapulloa
2 huulipunapuikkoa
3 huulikiiltoa
aurinkopuuteri
poskipuna

Tarkemmat tiedot itse postauksessa - samoin arvonnan säännöt.

Meikit arvontaan on saatu blogiyhteistyönä Why Not PR:ltä. 

Kipin kapin osallistumaan - arvonta-aika päättyy 31.5.15 klo 24.

Onnea arvontaan kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös
SHARE:

sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Reissussa rähjääntyy

Pahoitteluni blogihiljaisuudesta. 
Kerroinkin jo Lontoon matkastani aiemmin ja kun heti parin päivän
 kotona olon jälkeen seurasi toinen työmatka - vaikkakin kotimaahan
 - niin tämä Lady on valmis tapaus.
Ihan kanttuvei.

Noihin pariin välipäivään mahtui töitä, Isännän ja Viirun hellimistä sekä nuorison paluu Japanista.

Nuoret kotiutuivat tiistaina takaisin reissultaan ja tulivat vielä yöksi tänne kotiinkin.
Kuvia katsellessa ja kokemuksia kuunnellessa menikin aikaa reilusti yli puoliyön 
ja minulla oli jo keskiviikkona työmatkalle lähtö. 
Kapsäkin pakkasin vasta aamulla.
Ja jalkaan ne Lontoosta tuodut Vansit - jalat muistuttelevat edelleenkin liikaa olemassaolostaan.

Työmatkalta en kuvia tänne laita - suurimmassa osassa näkyy ihmisiä ja en ole työstäni täällä aiemminkaan paljoa kertonut. 
Instagramiin  sentään rohkenin laittaa muutaman kuvan.

Työmatkan anti oli mielenkiintoinen ja hyödyllinen - ei mikään turha matka,
 vaikka kyllä keskiviikkona tuntui, että en jaksaisi millään lähteä.

Eivät ole matkatyöt enää minua varten.
Se, että välistä jäi Lontoon matkan takia viikonloppu viettämättä, tuntuu kyllä minun kropassani.
Eikä vain kropassa vaan huomasin, että ei tuo ajatuskaan ihan normaalisti kulje.
Olin tilannut paluumatkan junaliput päivää liian aikaiseksi. 
No, onneksi huomasin asian ajoissa ja sain ne peruttua ja uudet mobiililiput tilalle.

Kyllä matkatöihin vaaditaan ihan omanlaisensa luonne - itse olen liian kotikissa ja nautin hitaammasta menosta.
Onneksi nykyisessä työssäni ei liikaa työmatkoja olekaan - nyt vain sattui tällainen kahden matkan peräkkäisyys.

Matkalla ehdin paitsi oppia uutta, nähdä työkavereita ympäri Suomen maata, 
vaihtaa kuulumisia ja verkostoitua myös tavata uuden, syksyllä aloittavan työkaverini. 
Minulla vaihtuu syksyn alussa lähin kolleega.
Tunnen hänet ennestään ja vaikka harmitti, että menetän entisen työkaverini, olen iloinnut siitä, 
että saan juuri tämän ihmisen rinnalleni.
Hän on nainen, joka on paitsi erittäin pätevä, myös yksi kauneimmista ihmisistä, jotka tunnen
 - niin mieleltään kuin kasvoiltaankin. 

Ja hän on varsinainen tyylilyyli! 
Auts - olisikohan minunkin jo pakko hieman ryhdistäytyä ja yrittää unohtaa rönttäliisailu?
Taitaa olla turha haave - olen liian mukavuudenhaluinen;)

Matkalla ehdin myös havainnoida, miten kevät ja kesä maamme eri kolkkiin ovat hiipineet.

Hotellimme pihalla Kouvolassa olivat alppiruusut jo täydessä kukassa.

kukka, alppiruusu, flower

Ja kotona Kaarinassa ne vasta ovat nupullaan.

kukka, flower, alppiruusu

Kun on muutamankin päivän kotoa poissa tähän aikaan vuodesta, ehtii luonnossa tapahtua vaikka mitä.

Norjanangervot olivat matkan aikana ehtineet puhjeta kukkaan.

kukka, flower, norjanangervo

Onneksi matka ei kestänyt pitempään, että ehdin nuo nähdä - minulle ne ovat yksi kevään etapeista.
Valitettavasti niiden kukinta ei kovin pitkään kestä - kyllä niitä katselisi läpi koko kesän.

kukka, norjanangervo, flower

Mutta ovat ne sentään upea näky - meidän koko takapihamme on rajattu norjanangervoilla ja näky on todella kaunis
 - kuin pumpulia olisi sadellut vihreän keskelle.

Ja etupihan juhannusruusuissakin on jo nuput. 
Pian siis valkoista luvassa sinnekin.

kukka, juhannusruusu, flower, midsummerrose, rose

Tänään olisi sitten edessä matkalaukkujen purku.
Lontoon laukutkin ovat vielä osittain purkamatta.
Ja pyykkivuori odottaa kesyttäjäänsä. 

Jos inhoan pakkaamista, vielä enemmän inhoan kapsäkkien purkamista.

Onneksi tytär tuli tänään tänne - sain mainion tekosyyn vielä lykätä tuota hommaa.

Tänään on helluntai. 
Ja helluntaina pitäisi se heila olla - minulla ei ole, sillä Isäntä karkasi töihin.
Onneksi on tytär käymässä. Ja Viiru-kissa hyrisemässä.
Mutta saatan minä pari sanaa heilalleni illalla asiasta lausua;)

Heleää helluntaita kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös




SHARE:

tiistai 19. toukokuuta 2015

Streets of London

Olin viime viikon lopulla muutaman päivän matkalla Lontoossa.
Kyseessä oli työmatka ja lähdimme koko työpaikkani voimin Helsingistä aikaisin torstaiaamuna.
 Takaisin Suomeen palasimme sunnuntaina.

Omalla Facebook -seinälläni jo valittelinkin, että joskus harvoin on tilanteita,
 jolloin toivoisin olevani mies. Keskiviikkoillalla pakatessani matkalaukkuani oli yksi näistä tilanteista.
Mitä vaatteita ottaa mukaan matkalle, jossa osa tilaisuuksista oli virallisia, osa vapaampia
 ja itselläni sekä parilla muulla joukostamme vielä edessä lauantai-illalla dinner
 erään Lontoossa asuvan intialaismiehen ja hänen suomalaisen vaimonsa kanssa?
Asukoodi smart casual.

Kun vielä riesana oli Lontoon sää - ainakin torstaiksi oli luvattu sadetta koko päiväksi
 - ja juuri torstai oli se päivä, jolloin ohjelma alkoi jo aamusta ja jatkui iltaan saakka. 
Samoilla vaatteilla oli pärjättävä koko päivä
 - ja kävelyäkin oli paikasta toiseen siirryttäessä tiedossa ihan riittämiin.

Lisäksi juuri ennen kotoa lähtöä onnistuin telomaan leikatun jalkani - 
kiireessä pakatessani se osui vauhdilla matkalaukun pyörään. 
Keskiviikkoiltana Vantaalla lentokenttähotellilla luulin jo, että seuraavana aamuna joudun suuntaamaan 
takaisin kotiin - keskimmäinen varvas oli sinisenpunainen ja turvoksissa - ja särky oli aika mojova. 
Onneksi ei sentään ollut se leikattu varvas!

Mutta niin vain aamulla kenkä meni jalkaan, särkykin pysyi jotenkuten
siedettävänä ja Lontooseen suuntasin.

Lontoo,London, matka, travelling

Torstain sateen jälkeen sää onneksi selkeni ja välillä aurinkokin hellitteli oikein kunnolla.
Matkaan mahtui niiden virallisten osuuksien lisäksi myös vapaa-aikaa.
Ehdimme hieman shoppailla, käydä tutustumassa nähtävyyksiin ja vaellella pitkin Lontoon katuja.
Minä keskityin etupäässä tuohon kävelyyn - nähtävyyksiä on tullut katsastettua aiemmilla
Lontoon reissuilla ja ostoslakkoni jatkuu edelleenkin. 
Toki jotain ostin minäkin - esimerkiksi uudet tennarit oli pakko ostaa, kun kipeät
 jalkani eivät kumpiakaan mukaan ottamiani kenkiä enää suostuneet sietämään.

Lontoo jätti tällä kertaa toisenlaiset muistot kuin aiemmat matkani sinne.

Tutustuimme mm. seuraavaan projektiin: Together we will find Peace: Salaam!

rauha, peace, salaam, faith

Hieno projekti - ja samantapaisia on syntynyt  muuallekin Englantiin - niin myös Suomeen.

Lontoo on ristiriitaisuuksien kaupunki. 
Se on rotujen, uskontojen ja erilaisten kulttuurien kohtaamispaikka - ja kaikkien pitäisi sinne mahtua. 
Ja pystyä elämään keskenään sovussa.

Lontoosta löytyvät rikkaista rikkaimmat ja köyhistä köyhimmät.
Ja nykyisin he myös saattavat asua naapureina - rikkaat siellä aidattujen kortteliensa suojissa.

London, Lontoo, matka, travelling

Hotellimme oli lähellä Oxford Streetiä ja siellä paseerailin useampaankin otteeseen.
Selfridgekin oli entisensä - kello pääoviaukon päällä raksutteli, kun luxustuotteet houkuttelivat ostajia.

Lontoon kaduilla näkee elämän kirjoa laidasta laitaan. 
Hienommilla ostoskaduilla päiväsaikaan liikkuvat ne hyväosaiset, joilla on varaa ostaa - 
ja tietenkin he, jotka näitä shoppailijoita palvelevat.

Mutta illan tullen alkaa varjojen kansa kömpiä loukuistaan ihmisten ilmoille ja
 eksyypä jokunen tuonne siistimmillekin kaduille.

London, Lontoo, matka, travelling

Lontoon bussit ovat edelleen punaiset, olut hyvää - ja katukahviloissa ja -ravintoloissa riitti istujia.

Niin mekin istuskelimme kävelyn lomassa ja nautimme auringosta, ihmisistä 
ja vain pällistelimme suurkaupungin meininkiä.

Yksi näistä pysähdyksistä jäi mieleeni oikein kunnolla.

Eräällä Oxford Streetin sivukadulla oli 10 metrin päässä kaikesta hulinasta viehättävä katukahvila
 ja istuimmekin sinne nauttimaan capuccinojamme auringon paisteeseen.

Vastapäätä tuota kahvilaa oli jokin rakennustyömaa ja siihen työmaan keskelle 
oli jäänyt vanha puhelinkioski pieneen syvennykseen törröttämään.
Sieltä puhelinkioskin ja lautakasojen takaa ilmestyi kadulle nuori nainen. 
Hän itki ja valitti - ja puhui jollekin, jonka vain hän näki. 
Me emme nähneet ketään.

Hänen kasvonsa olivat vääristyneet ja välillä hän yritti riisua farkkujaan, 
välillä hän otti toisen Ugginsa pois jalastaan ja näytti ja selitti tuolle näkymättömälle, 
kuinka paljon häneen sattuu.
Tuon tuosta hän käväisi siellä puhelinkopin takana, missä hänen kotinsa ilmeisesti oli
 - hän heitteli sieltä takkia ja täkkejä ja etsi jotain. 
Koppinsa takaa hän siihen kadulle poikkoili haroen pitkiä, kiharia hiuksiaan, 
jotka joskus olivat olleet kauniit. Niinkuin oli ollut tämä nuori nainenkin. 

Vieroitusoireet ovat kauheita - se tuska, jonka hänen kasvoiltaan näin,
 jäi kummittelemaan mieleeni pitkäksi aikaa.

Nuori nainen. Elämä jo elettynä. Jonkun lapsi.

Vähän matkan päässä nuori mies tuli kaupasta äitinsä kanssa ja kantoi Diorin pukupussia.

Lontoon kadut - täynnä elämää. Kaikenlaista.

Maanantaiaamuna  Suomessa eräs Lady myöhästyi töihin lähtiessä bussista,
 sillä matkalta linjuripysäkille oli pakko palata kotiin vaihtamaan kengät.
Lontoon kadut olivat tehneet tehtävänsä - jalat sietivät vain niitä Lontoosta ostettuja Vanseja;)

Vans, kengät, tennarit

Onneksi oli bussipysäkillä penkki, johon raihnainen könkkäeukko sai istahtaa. 
Tulihan se linjurikin ajallaan ja  pääsin kuin pääsinkin työpaiväni tekemään.

Kiitos kaikille kommenteista edelliseen postaukseeni - iloitsen ihan jokaisesta.
 Itse en valitettavasti matkalla blogeja päässyt lueskelemaan - mukana reissussa ei 
ollut kuin kännykkä ja tabletti - ja hotellissa vain maksullinen Wifi. 
Muutaman Instagram -kuvan sentään lähetin.

Ja kuvat ovat taas mitä ovat: kännykkäkuvia, sillä järkkäriä en mukaan pakannut 
ja pokkarikamera on nuorison mukana Japanissa. 
Mutta palaa kotiin tänään. Ja niin palaa kuulemma nuorisokin. 
Ja eräs äiti huokaa helpotuksesta.

Pitkään aikaan en olekaan teille mitään musiikkikappaletta tänne laittanut, mutta nyt laitan, olkaapa hyvät:




Mukavaa viikkoa kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös









SHARE:
BLOGGER TEMPLATE DESIGNED BY pipdig