lauantai 31. lokakuuta 2015

Hyvää Pyhäinpäivää!

Tällä hetkellä minun pitäisi olla Helsingissä Indiedays Inspiration -päivässä - vaan enpä olekaan.
Kun kutsu kekkereihin tuli, ajattelin, että sinne olisi kiva mennä tapaamaan muita bloggaajia ja vastasin myöntävästi.
Illan gaalaan sitä vastoin en alunperinkään ollut menossa - teema "halloween" ei innostanut - eikä 
itse asiassa koko gaalakaan - tuskin sinne sitä minun viime vuonna kaipaamaani mummoparkkia 
tänäkään vuonna on järjestetty!

Eilen illalla töistä kotiin tultua päätin, että nyt saa myös tuo päivätilaisuus jäädä minun osaltani käymättä.
Kahden viikon sisällä kahdet messut, yksi blogitilaisuus ja töissäkin ihan riittämiin tekemistä 
- sekä se, että röörit eivät vieläkään ole täysin terveet sen taannoisen flunssani 
jäljiltä olivat tehneet tehtävänsä.
Olin siinä kunnossa, että päätin levätä tämän viikonlopun.
Joskus on tämänkin ladyn otettava järki käteen ja kuunneltava kroppaansa.
Ei sitä vanha nainen enää kaikkea jaksa.
Ja jos totta puhutaan, ei edes huvittanut.

Niinpä kun reissut jäivät tekemättä, olenkin tänään saanut viettää rauhassa Pyhäinpäivää.

Meillä ei koskaan ole vietetty halloweenia.
Minun nuoruudessani se ei vielä ollut Suomeen rantautunut ja itse en sille myöhemminkään koskaan ole lämmennyt.
Toki lapseni ovat aikoinaan omissa harrastuksissaan ja ystäväpiireissään sitä viettäneet, 
mutta meillä ei kotia ole koskaan koristeltu halloween -henkeen.
Eikä koristetakaan, sillä meillä vietetään Pyhäinpäivää.

kynttilä, candle, pyhäinpäivä, allsaintsday

Pyhäinpäivänä sytytän kynttilät milloin kotikoivun juurelle, milloin sisälle tai terassille ja muistelen
heitä, joita ei enää keskuudessamme ole.
Itse en tänään jaksa kirkkoon lähteä ja sukuni haudat ovat sen verran kaukana, etten niillekään pääse.
Sytytin kynttilän parvekkeellemme ja siellä se saa valaista koko iltapäivän ja illan.

Tänään olen muistellut isääni, jolle olisi tehnyt monesti mieli soittaa ja kysyä neuvoa.
Isääni, joka oli paras isä maailmassa ja joka lähti tästä elämästä suorin jaloin ja elämäänsä tyytyväisenä.
Olen muistellut sisartani ja miettinyt, millaista elämä olisikaan ollut, jos hän olisi pitempään saanut elää. 
Silti minulla on aina sisar.
Olen muistellut Antti-ukkiani, äidinisääni, joka kesäisin odotti mökin rappusilla
 ja  kahvipannu  jo kuumana meitä  kesälomaa viettämään Pohjois-Karjalaan.
Ja Simo-ukkoa, isänisääni, joka opetti minulle Levolle laske Luojani -iltarukouksen ja 
joka luki minulle satuja Prinsessa Ruususesta ja Peukaloisesta.
Olen muistellut Tyyne-mummia, äidinäitiäni, jonka selän takana lapsena sain monet yöt nukkua ja 
jonka sanoissa "kuule, kuinka lapsi nauraa" piilee suuri viisaus.
Viirua en oikein kestä vielä muistella - ehkä jo ensi vuonna, jos Luoja itselleni elinpäiviä sinne asti suo.
Monet muutkin ihmiset ja muistot ovat tänään olleet mielessäni.

Sanat "muistot, kaipaus, toivo, usko, rakkaus" ovat tänään tärkeitä.
Sillä minulle Pyhäinpäivä merkitsee myös uskoa jälleennäkemiseen.
Sitten joskus.

Ihmiselle on hyväksi muistaa, että elämä on arvoituksellinen, että jokaisen on täältä joskus lähdettävä.
Että huomisesta ja tulevaisuudesta ei tiedä - on vain tämä hetki.

Ja että vaikka läheiset ympäriltämme lähtevät, elävät he vielä muistoissamme.

Niinpä sytytin kynttilän.

Hyvää Pyhäinpäivää sinulle!

Lady of The Messiä voit seurata myös
SHARE:

tiistai 27. lokakuuta 2015

Osaava nainen -messut - apua ihonhoitoon


Ennen bloggaamisen aloittamista minua ei juuri muille kuin kirjamessuille saanut.

Kummasti tämä harrastus on mielenkiinnon kohteitakin laajentanut, sillä lauantaina olin kahden
 viikon sisällä  jo toista kertaa messuilla, joissa teemana oli nainen.

Alunperin minulla ei ollut tarkoitus Turun Messukeskuksessa järjestetyille Osaava nainen -messuille
mennä ollenkaan, vaikka Åblogien blogiyhteistyön merkeissä sinne olisinkin lipun saanut, 
sillä olin viime viikonlopuksi suunnitellut aivan muuta puuhaa.

Mutta kun kutsu kävi muutamalta yritykseltä ja kun edellisen viikonlopun 
käynniltäni I love me -messuilla jäi vielä paljon näkemättä, 
päätin sittenkin muuttaa suunnitelmiani ja messuilla piipahtaa.

osaava nainen -messut

Osaava nainen -messujen teemat olivat tänä vuonna:

- terveys, muoti ja kauneus
- kädentaidot sekä sisustus- ja lahjatavarat
- matkailu, työ ja koulutus
- harmony -ekologisia valintoja
- hyvinvoinnin Plaza

Aikamoinen kattaus - ja mielenkiintoista nähtävää vaikka kuinka paljon, sillä mukana oli noin 200 yritystä.

Turun Messukeskus on siitä kiva messupaikka, että alueena sen pystyy hyvin hahmottamaan
 - ja kokonsa puolesta sen pystyy yhdessä päivässä tutkimaan.

Silti edellisestä viikonlopusta viisastuneena yritin nyt keskittyä muutamiin itseäni kiinnostaviin aihealueisiin
 hieman tarkemmin enkä vain haahuilla ympäriinsä.

Aika hyvin suunnitelmissani onnistuinkin - ja asiaa helpotti toki myös se, 
että minulla oli muutama sovittu tapaaminen.

Mutta jäi siinä sentään sille haahuilullekin aikaa;)

Tässä postauksessa keskityn vain muutamaan ihonhoidon ja hyvinvoinnin tuotteeseen
 - sellaisiin, jotka minusta tuntuivat  mielenkiintoisilta ja joista osasta en aiemmin ollut kuullutkaan.
Ja luulenpa, että joukossa saattaa olla teillekin muutama uusi tuote.

Arctic Arbutin - ihonhoitosarja

Monelle kuitenkin tuttu tuotesarja lienee Detria Arbutin® Couperosa
jonka seerumia itsekin olen joskus käyttänyt couperosa -ihoni hoitoon.

Nyt tämäkin sarja on uudistunut ja lupaa 2 kertaa enemmän tehoaineita.

Detrian rinnalle on tullut uusi Arctic Arbutin -sarja, joka sisältää pakurikääpää
 ja joka on tarkoitettu ehkäisemään ihon ennenaikaista vanhenemista.

Arbutin -sarjojen tuotteet sisältävät Lapin puhtaan luonnon superyrttejä,
 jotka esim. Suomen Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan tuottavat luonnon tehoaineita
 jopa 5 kertaa enemmän kuin etelän kasvit.
Tuotteet on kehitelty ja valmistettu Suomessa.

Joy of Finland ihonhoitotuotteet

Joy of Finland, suomalainen luonnonkosmetiikkasarja taas oli minulle aivan uusi tuttavuus, 
vaikka se onkin jo markkinoilla useamman vuoden ollut.
Joy -tuotteet valmistetaan Suomessa puhtaista raaka-aineista luonnollisesti, mutta viimeisintä tiedettä hyväksikäyttäen.
Tuotteet lupaavat turvata ihon hyvinvoinnin antamalla energiaa, ravintoa, suojaa
 ja rakennusaineita terveyteen, kauneuteen ja hyvinvointiin. 
Tuotteet eivät sisällä haitallisia kemikaaleja tai synteettisiä hajusteita.
Sarjasta löytyy varsin kattava kattaus kasvojen ja vartalon hoidon tuotteita - myös tehovoiteita.

Lily Alexandra ihonhoitosarja

Samoin jo useamman vuoden on markkinoilla ollut suomalainen luonnonkosmetiikkasarja Lily Alexandra 
- ja sekin minulle entuudestaan tuntematon.
Sarjan tuotteet sisältävät huolella harkittuja ja tarkkaan valittuja luonnonöljyjä ja uutteita.
Tämä hajusteeton sarja sopii hyvin myös astmaatikoille ja hajuallergikoille.
Sarjasta löytyy kaikki, mitä naisen kasvojen ihonhoitoon tarvitaan.

davvi silmänympärysseerumi

Lapin luonnosta on saanut inspiraationsa useampikin sarja - niin myös juuri I love me -messuilla lanseerattu Davvikin.
Kosmetiikkasarjan tuotteissa on käytetty luonnonmarjoista, sekä puusta ja viljasta
 valmistettuja luonnon öljyjä ja uutteita.
Tuotteiden kehittämisessä on hyödynnetty perinnetietoutta yhdistettynä alan uusimpiin tutkimustuloksiin.
Sarjasta löytyvät naisille tarkoitetut kasvojen hoitovoide ja silmänympärysseerumi
 sekä miehille suunnitellut aftershave partavesi ja balsami.
Tuotesarjan kehitystyö jatkuu ja valikoima laajenee tulevaisuudessa.

gittes luonnonsaippuat

Entuudestaan minulle tuttuja ja tälläkin hetkellä käytössä olevia ovat suomalaiset, syötävän ihanat Gittesin käsintehdyt saippuat.
Näitä kauniita, upeissa väreissä olevia ja hyväntuoksuisia luonnonsaippuoita löytyy
 sekä  ihon puhdistukseen, kosteutukseen että kuorintaan.

skingain kollageenivalmiste

Kollageenivalmisteitahan on jo vaikka kuinka paljon markkinoilla ja itsekin niitä käytän.
Nyt sain testaukseen Skingain -kollageenijauheen, joka valittiin vuonna 2014
 Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton vuoden hoitotuotteeksi.

Skingain sisältää ainutlaatuisen patentoidun yhdistelmän 1. ja 2. tyypin kollageenia. 
Kollageeni on sidekudoksen tärkein proteiini ja se muodostaa yli 30% elimistön proteiinien kokonaismassasta
 ja 75% ihon sisältämästä proteiinista. Suuren vetolujuutensa ansioista kollageeni antaa kudoksille mekaanista kestävyyttä. 
Se on rustojen, nivelsiteiden, jänteiden, luiden ja hampaiden tärkein rakennusaine, 
joka estää ihon veltostumista.

No - tämän ladyn ihon veltostuminen on jo aikoja sitten tapahtunut, mutta ainahan voi yrittää välttää lisävauriot;)
Tämä paketillinen tulikin tarpeeseen, sillä edellinen kollageenivalmisteeni on juuri loppumaisillaan.

Messuilla olisi ollut kauneuden- ja ihonhoitoon tarjolla vaikka mitä
 - mutta tässä se, mitä minä niistä tällä kertaa tarjoilen.

Ovatko oheiset tuotesarjat tai tuotteet sinulle tuttuja?
Oletko itse kokeillut jotain niistä tai onko jokin niistä käytössä sinulla juuri nyt?

Messujen muusta annista aion vielä kirjoittaa toisessa postauksessa.
Sitä, milloin postaus tulee, en mene lupaamaan.
Mutta mieluummin ennemmin kuin myöhemmin;)

Siihen saakka,

Hyvää lokakuun viimeistä viikkoa kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös












SHARE:

perjantai 23. lokakuuta 2015

Asuja 70-luvulta - ja muutama muukin muisto


Etsiskelin erästä päivämäärää vanhoista Facebook -päivityksistäni ja törmäsin siellä aikoinaan tekemääni haasteeseen.

Haaste on tehty muistiinpanot -sovellukselle - sitähän ei enää Facebookissa ole,
 mutta onneksi vanhoista päivityksistä senkin vielä löytää.

Oheiset muistiinpanot olen tehnyt 18.3.2009 ja laitanpa ne nyt tähän teillekin luettaviksi
 - pari kohtaa olen tähän postaukseen tähdittänyt, sillä ihan kaikkea en täällä sentään julkaise;)

Muistatko vielä, miltä tuntui olla lapsi? 
Kun kaikki oli elämässä vielä mahdollista ja nenä keittiöpöydän korkeudella?
Kopioi nämä omiin muistiinpanoihisi ja korvaa vastaukseni omillasi..
Haasta ystäväsikin muistelemaan. Se voi olla joskus tervettä.

1. Missä ja koska synnyit?
Juuassa x.x.xxxx

2. Onko sinulla sisaruksia?
Pikkuveli ja pikkusisko (on jo taivaassa...)

3. Olitko päivähoidossa vai kotihoidossa?
 Kotihoidossa. 

4. Oliko teillä lemmikkieläimiä?
 Kissa, koira.

5. Muistatko aikaa, kun ei vielä ollut lapsilla turvaistuimia, vaan keikuttiin etupenkkien välissä 
tai tapeltiin sisarusten kanssa siitä, kuka saa istua edessä?
Muistanpa hyvinkin. Escortin takapenkillä oli tunnelmaa.

paperinuket, paperdolls

6. Oliko sinulla mielilelua?
 Paperinuket - tein niitä itse.

paperinuket, paperdolls, asuja 70-luvulta

7. Muistatko mitä sinusta piti tulla isona?
Psykiatri tai lastenlääkäri.

8. Olitko ns. näkymätön kiltti lapsi vai jokapaikan apina?
Kiltti tietysti.

9. Kuljitko pihoilla leikkimässä, kotiavain kaulassa roikkuen?
 Kyllä vain.

10. Nukuitko valot päällä?
 En.

11. Lempilastenohjelmasi?
Mahtoiko silloin mitään lastenohjelmia tullakaan?

12. Muistatko ensimmäistä koulupäivääsi?
Kyllä - kun meidän piti esitellä itsemme, sanoin kuuluvalla, topakalla äänellä (niin kuin oli käsketty), että X Kyllikki X. 
Takaa kuului pojan äänellä: ai Pyllikki vai? 
Allanin sanat ja sen nolouden muistan vieläkin elävästi - yli 40 vuotta myöhemmin...

13. Keräilitkö jotain?
Paperinukkeja, postimerkkejä.

muistoja 70-luvulta

14. Mikä oli lempiaineesi alaluokilla?
Suomen kieli.

15. Olitko koulukiusattu tai -kiusaaja?
En varmaan kumpaakaan. 

16. Mitä harrastit?
Koripalloa, jumppaa, tanssia, lukemista.

17. Ystäväsi?
 Alaluokilla Aija, keskikoulussa Ritva, joka kuoli leukemiaan, lukiossa Leena.

18. Mieluisin muistosi jostain ensiluokkien tapahtumasta?
Kun annoin köniin Arille, joka väitti, että joulupukkia ei ole olemassa - Ari oli koulun kovin kundi!

19. Minkälainen oli ensimmäinen opettajasi?
Lähemmäs kuusikymppinen, naimaton, nutturapäinen tiukkatäti Sylvi.

20. Oliko vanhemmillasi tiukka kuri?
Tarpeeksi.

21. Miten perheesi lomaili?
Jokakesäinen lomamatka Lahdesta Pohjois-Karjalaan, ensin mummolaan ja sitten mökille Timovaaraan.

22. Lempiruokaasi natiaisena oli?
Mummon ja äidin lihapullat.

23. Tupakoitiinko teillä vielä sisätiloissa?
Kyllä.

24. Mitä asioita pelkäsit?
Läheisen kuolemaa.

25. Onko sinulla nykyään jo omia lapsia?
 Kaksi - toinen viime kesän riparilainen, toinen juuri täysi-ikäiseksi tullut.

Tällasia vastauksia siis vuonna 2009 - ja kuten huomaatte, olen joskus osannut olla lyhytsanainenkin;)

Noihin kysymyksiin vastaisin tänäkin päivänä muuten samoin, paitsi tuohon viimeiseen: 
silloinen riparilainen opiskelee tällä hetkellä 3. vuotta yliopistossa ja täysi-ikäiseksi tullut valmistui pari vuotta sitten kuvataiteilijaksi ja tekee töitä nyt peligraafikkona.

Postauksen kuvat ovat juuri noita vanhoja, itse tekemiäni paperinukkeja, joista kerron kysymyksen 6. kohdalla.
Löysin niitä sisältävän laatikon siivotessani kuukausi sitten erästä alakerran komeroa.
Nuket ovat yli 45 vuotta vanhoja ja lapsenikin ovat niillä leikkineet, joten on ihme, 
että ne tässä huushollissa ovat säilyneet tuossakin kunnossa!

Silloinkin oli jo bootcut-farkkuja, mini- ja midihameita, culotteshousuja, mikroshortseja ja ylipolvensaappaita.

Ja kuten nukkien tarve-esineistä huomaa, silloinkin pestiin kädet Blivillä ja Rexonalla sekä herkuteltiin riisisuklaalla;)

Jos itse haluat muistella lapsuuttasi, teepä tämä haaste!
Jos tartut tähän, ilmoittele minullekin, niin käväisen lukemassa
 - olisi kiva kuulla sinun lapsuusmuistojasi!

Kiitos vielä kaikille teille, jotka lähetitte lohdunsanoja Viiru-postaukseeni
-  olen kommenttejanne lueskellut vähä kerrallaan, sillä itku tulee vieläkin herkästi.

Kiitos myös kommenteista I love me -messupostaukseen
Messujuttuja saatatte joutua lukemaan uudelleenkin, sillä sain mediakortin Turun Osaava Nainen -messuille nyt viikonloppuna;)
Jos sinä olet messuille tulossa ja näet minut jossain harhailemassa, otapa hihasta kiinni!

Hyvää viikonloppua kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös 






SHARE:

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

I love me 2015 -messujen antia

Olin perjantaina I love me 2015 -messuilla haistelemassa kauneuden, terveyden ja muodin uusia tuulia.
Tapahtumaanhan sisältyvät samanaikaisesti Muoti-, Kauneus-, Terveys-, Koru & kello- ja Luonnollisesti -messut
ja koska nähtävää olisi ollut niin paljon, tein jonkinlaisen messupolun itselleni - laitoin Messukeskuksen omalla appsilla kännykkääni ylös muutamia näytteilleasettajia ja tapahtumia, joita halusin nähdä.

Sain messuille seurakseni Scarlet´s Walk -blogin Mirkan, johon olen tutustunut 40+ blogit -verkoston kautta virtuaalisesti
- perjantaina näin hänet ensimmäisen kerran livenä.
Myös hänellä oli omat toiveensa siitä, mitä messuilla halusi nähdä.

ladyt messuilla, I love me 2015

Koska olimme molemmat mukana messuilla bloggaajapasseilla, pääsimme sisälle jo klo 8.30
ja käytössämme oli lehdistökeskuksen palvelut.
Ylläolevassa kuvassa olemme valmistautumassa siellä tulevaan koitokseen.

Paikalla oli jo muutama muukin early bird, mm. Tädit tubettaa -kanavan Maiju ja Tiia sekä muutama muukin

40+blogit -verkoston bloggaaja ja verkoston perustaja Heli-Hannele.

Messualue on suuri ja osastoja useampi ja suunnistimmekin ensimmäiseksi kauneusosastolle.



I love me 2015 messut

Mirkan kanssa ajatuksemme siitä, mitä messuilla halusimme nähdä, kulkivat aika pitkälle samaa rataa.

Harmi vain, että suunnitelmamme tyssäsivät heti alkuunsa, sillä monet meidän molempien suunnitelmiin kuuluneet

 näytteilleasettajat sijaitsivatkin messujen ammattilaispuolella - Kosmetologimessuille ei tavallisella messukävijällä
 - ei edes bloggaajapassilla - ollut perjantaina menemistä. Se avautui muille vasta lauantaina klo 14.

Harmitti - olin ensimmäistä kertaa näillä messuilla enkä tuota ollut huomannut.
Nyt jäi moni tuote ja hoito näkemättä ja kokematta.

Siispä meidän blogipolkumme katkesi heti ensi metreillä.

No, eipä haitannut - jos ei suunnitellen päästy menemään, niin haahuillenkin onnistuttiin kaikkea kivaa löytämään;)

Jos olisimme noudattaneet alkuperäisiä suunnitelmiamme, en usko, että olisimme törmänneet esimerkiksi 

upeaan suomalaiseen tuotemerkkiin, Abies Organicsiin.

Sen tuotteet on kehitetty pihkasta ja metsämarjojen siemenöljyistä erittäin kuivalle iholle, kasvojen, käsien ja jalkojen hoitoon.

Abies Organics, pihkavoide

Nämä tuotteet kehittää ja tuottaa Aamumaa, joka oli minulle jo 
aiemmin tuttu ihanien luomusaippuoiden valmistajana ja myyjänä.

Mukaan lähtikin Karhunpennun tassunjälki -saippua, joka sisältää mm. Lapin kuusenpihkaa, mustakuusiöljyä,

 katajanmarjaöljyä, karietevoita, mehiläisvahaa, oliivi- ja kookosöljyä.

Aikamoisia tehoaineita - ja luksusta.

Karhunpennun tassunjälki -saippua, kuusenpihkasaippua

Tapasimme myös tuotteiden suunnittelijan Kristiina Nevakiven, joka kertoi, että silloin,

 kun hän alkoi tuotteita kehittelemään, hän päätti, että kun kerran tehdään, 
niin tehdään sitten parasta ja parhaista mahdollisista raaka-aineista.

Minua tällainen ajattelutapa viehättää vallan mahdottomasti.
Ei mennä sieltä, missä aita on matalin.
Yritetään tehdä parasta mahdollista.

Ja vielä bonuksena - tuotteet myös valmistetaan Suomessa ja jokaisesta ostetusta saippuasta

 lahjoitetaan 50 senttiä WWF:n kautta saimaannorpan suojelemiseen.

Riittihän messuilla toki muutakin nähtävää ilman meidän omia tärppejämmekin.

Vaikka perjantai olikin messujen hiljaisin päivä, ehti silloinkin jo muutamiin paikkoihin jonoja muodostua.

I love me 2015, jono, jonotus

Esimerkiksi Avonin osastolla oli jo aikamoinen jono, sillä Avon juhlii 10-vuotista taivaltaan Suomessa

 ja sen osastolla voi vaihtaa tasatunnein vanhan ripsivärin uuteen.
Voi vain kuvitella, miten pitkä tuokin jono on ollut lauantaina ja nyt sunnuntaina,
 kun messuilla on ollut vieläkin enemmän ihmisiä.

avon 10 vuotta suomessa

Tämä maailman johtava meikkituotteiden suoramyyntiyritys oli minulle nimenä tuttu, mutta tuotteisiin en ollut aiemmin tutustunut.
Ainakin tuotteiden hintataso miellytti - samoin valikoiman laajuus.
Mukaan lähti kokeiltavaksi ripsiväri, hajuvettä ja minun blogiani lukeville ei mikään yllätys - huulipuna;)

Vaikka emme sinne ammattilaisten puolelle mitään hoitoja päässeetkään kokeilemaan,

 saimme sentään näillä kaikille avoimilla osastoillakin testata muutamia tuotteita.

Kuvassa testataan Mirkalle silmänympärysvoidetta - hyvin toimi.
Ja valitettavasti en muista tuotemerkkiä;)
silmänympärysvoiteen testaus

Messuilla riitti myös ohjemaa ja tapahtumia - meitä kiinnosti muotishow.

Eikä vain muodin tähden vaan puolilta päivin pieni istumistauko olikin jo paikallaan;)

Teri Niitin suunnittelema show oli vauhdikas ja antoi hyvin kuvan uusista muodin tuulista.
Shown aluksi julistettiin ja kukitettiin tämän vuoden Kultaisen vaatepuun voittaja, Minna Parikka.

I love me 2015 muotishow
Varmasti palkintonsa ansainnut!

 Minna Parikan kengät esiteltiin showssa hauskasti ja hieman seksystikin
 - mallit tanssahtelivat lavalla Minnan kengissä, bodyissa ja pupunaamareissa.

Showsta jäivät kuvat vähäisiksi - ja esim. suomalaisten Noolanin ja ArcticGueen®in mallistot

 saivat minut vain huokailemaan ja ihailemaan - kuvat jäivät ottamatta, 
kun keskityin vain katselemaan!

Tottahan messuilla myös maisteltiin kaikkea hyvää ja terveellistä 

- ja myös sitä ei-niin-terveellistä.

Erilaisia maistiaispisteitä oli siellä täällä - ja itse ihastuin esim. Jalotofun kylmäsavutofuun - yhdessä silmusalaatin

kanssa se oli niin hyvää, että emme olisi Mirkan kanssa malttaneet maistiaispisteeltä ollenkaan poistua;)

Välillä kävimme syömässä ja taas jatkettiin.

Tulimme messuille klo 8.30 ja lähdimme sieltä vähän viiden jälkeen.

Aikamoinen päivä - paljon uusia tuotetuttavuuksia, uusia ihmisiä.

Paljon puhetta - kiitos Mirka mukavasta seurasta!

Ja monen monta askelta - kun junaan istahdin, ajattelin, että hieman liian monta tällaiselle romuladylle.

Ensi kerralla en yritä ahmia kaikkea kerralla, vaan menen useampana päivänä

 ja otan hieman rauhallisemmin.
Ja suunnittelen taas sen blogipolunkin.
Eri asia onkin sitten se, pysynkö sillä;)

Kävitkö sinä näillä messuilla?
Mikä sinua kiinnosti eniten?

Aurinkoista sunnuntaipäivää sinulle!


Lady of The Messiä voit seurata myös 
SHARE:

tiistai 13. lokakuuta 2015

Hyvää matkaa, Viiru - R.I.P. 12.10.15

Enpä eilen töistä kotiin tullessa olisi uskonut, että nyt tämän postauksen joudun kirjoittamaan.

Te kaikki blogiani pitempään seuranneet olette myös saaneet nähdä ja lukea vilauksia Viiru-kissamme vaiheista.
Ja moni teistä on aika ajoin Viirun kuulumisia kysellyt.

Siitä, mitä Viiru minulle ja perheellemme on merkinnyt, olen kirjoittanut esim. tässä postauksessani
ja Viirun sairastumisesta viime keväänä kerroin täällä.

Tämä on viimeinen postaus, jossa Viiru enää mukana on.
Ja tässä viimeinen kuva Viirusta, jonka blogissani näytän.

viiru, kissa, cat, katten

Sillä eilen illalla Viirun tila yhtäkkiä romahti ja veimme hänet kymmenen maissa eläinlääkärille,
joka totesi, että mitään ei voida enää tehdä ja että pahempaa olisi tulossa, 
jos Viirun vielä kotiin toisimme.

Viirun näkö oli viimeisen parin kuukauden aikana heikentynyt todella paljon, mutta vielä eilen,
kun tulin kotiin töistä, hän tuli minua vastaan ja aloitti normaalin komentelunsa.
Otimme yhdessä myös pienet torkut ja kun isäntä tuli töistä, komensi Viiru hänet vielä ulos.
Tuolla takapihamme alapuolella olevalla pellolla isäntä ja Viiru vielä yhdessä kävivät tarkistamassa tutut paikat.

Pellolta Viiru tuli sisään ja nukahti. Nukkumasta hänet nostin illalla syliini ja annoin iltalääkkeet.
Ja Viiru livahti saman tien lattialle - niinkuin aina ennenkin lääkkeiden annon jälkeen sille tuli kiire.
Mutta jotain oli muuttunut muutamassa tunnissa - Viiru käveli päin seiniä, pöydänjalkoja ja ovia.
Se oli selvästi itsekin hätääntynyt.

Hetken katselimme sen touhuja isännän kanssa ja soitimme eläinlääkäripäivystykseen
 - Viirun omalle eläinlääkäriasemalle, josta kehotettiin tulemaan heti tarkistukselle.

Pääsimme saman tien sisälle ja tarkistuksen jälkeen tuli sitten tuomio.
Viirun sydän ja muut vaivat olivat tehneet tehtävänsä ja Viiru oli täyssokea. Sydän löi miten sattui.
Ja seuraava vaihe olisi ilmeisesti ollut halvaantuminen - joka paitsi on kissalle ikävä niin erittäin kivulloinen.
Lisäksi Viirua ei olisi enää voinut jättää ollenkaan yksin - se olisi voinut sokeana liikkuessaan satuttaa itsensä.

Ja mitään ei ollut tehtävissä - Viiru kärsi jo nyt.

Saimme vielä viettää hetken Viirun kanssa.
Sen jälkeen Viiru sai rauhoittavan piikin sylissäni ja hetken päästä lopetuspiikin.
Lähtö oli rauhallinen.
Viiru metsästelee nyt siellä, missä sairauksia ja kipuja ei enää ole.

Ikävä on iso - ja tulee kestämään pitkään ennenkuin Viirun kuvia pystyn itkemättä katsomaan.

Ja jo nyt tiedän, että kun huomenna tulen töistä, tulee itku jo ovella, kun Viiru ei enää olekaan vastassa.

Kirjoitan tätä postausta yöllä, sillä uni ei nyt silmään tule.
Eikä näytä tulevan isännällekään.
Eikä tyttärelleni ja pojallenikaan, jotka omilla tahoillaan valvovat ja surevat.

Mutta tiedämme myös sen, että Viirulla on nyt kaikki hyvin.
Ja tiedämme senkin, että tulee vielä aika, kun voimme jo hymyillä ja muistella Viirun touhuille ja toilauksille.
Sitten joskus.

Hyvää matkaa, Viiru, huru-ukkoni!


Lady of The Messiä voit seurata myös 




SHARE:

maanantai 12. lokakuuta 2015

Starlight Blogger Award - vastauksia haasteeseen

Kiitos kaikille kommentoijille kannustavista kommenteistanne edelliseen postaukseeni Elämä voittaa - toivottavasti!.
Flunssan ja sen jälkitautien pahin vaihe alkaa olla selätetty - ja edelleenkin sanon: toivottavasti.
Sillä köhä jatkuu vieläkin - mutta muuten olo on jo ihan siedettävä.

Olin viime viikolla jo maanantain ja tiistain töissä - ja loppuviikon lomailin.
Keskiviikkoaamulla nousin linjuripiilin kyytiin ja matkasin Hollolaan tervehtimään äitiäni.

Äidin kanssa emme tehneet juurikaan mitään ihmeellistä - siivosimme hieman hänen vaatekaappiaan
 ja veimme vaatteita Konttiin ja teimme hitaita kävelylenkkejä Hollolan kauniissa maisemissa,
 mistä tämän postauksen kuvatkin on räpsitty. 
Kävimme ostamassa äidille uuden kännykän ja opettelimme sen käyttöä.

Isäntä tuli Hollolaan perjantai-iltana - hän yöpyi veljeni luona ja lauantaina kävimme Lahdessa kaupoilla. 
Ostin sukkahousuja ja kahdet nahkahansikkaat, jotta on taas mitä hukata;)

Nyt sunnuntai-iltapäivällä ajelimme isännän kanssa kotiin.
Ja haimme Viirun tyttären luota hoidosta.

Koko viikon olen jälleen laiskotellut blogistaniassa.
Ei se oikein passaa, että tytär äitinsä luona vain blogeja lukee.
Vaikka luinhan minä sentään muutamia;)
Äidin läppärillä, kun omani jätin kotiin.
Ja kun äiti jo oli mennyt nukkumaan.

maitohorsma syksyllä, rentunruusu

Instagramia päivittelin kuitenkin muutaman kuvan verran.

Instagram on siitä kiva paikka, että siellä paitsi saa ihailla mitä upeimpia kuvia ja seurailla, 
mitä kavereille kuuluu, niin sieltä löytää myös uusia, hienoja blogeja omalle lukulistalle.

Sieltä olen löytänyt mm. blogin Sannan kupla, jossa kahden pienen tyttären äiti kertoo elämästään,
 joka on miehen työn mukana kulkenut Helsingistä Kentackyn kautta Amsterdamiin.
Ihana, elämänmakuinen blogi, josta löytyy myös ajatuksia pintaa syvemmältä.
Sanna kuvailee itseään näin: "Ihmettelen maailmaa omasta elämänkuplastani käsin ja kirjoitan, 
jotta saisin selville mitä oikeasti ajattelen. Olen enemmän kiinnostunut asioista jotka yhdistävät kaikkia ihmisiä kuin seikoista,
 jotka erottavat meitä. Olen muutoksen, irtipäästämisen, myötätunnon ja elämänmyönteisyyden puolestapuhuja, 
joka itse vielä opettelee kaikkea edellämainittua, muunmuassa."

Käykääpä kurkkimassa - ihastutte - niin tein minäkin.

maitohorsma syksyllä, rentunruusu

Jo elokuussa Sanna antoi minulle Starlight Blogger Award -tunnustuksen ja haasteen.
Näitä haasteitahan on todella kiva lukea - ja joskus niihin vastaaminen on nimensä mukaisesti haastavaa.

Sannan kysymyksetkään eivät mitään helppoja olleet - ja etenkin tuo kolmas on sellainen, 
että siihen vastaamista emmin pitkään. 
Mutta vastaanpa nyt kumminkin - tuli mitä tuli!

Sannan kysymykset minulle:

1. Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Minun onneeni ei paljon vaadita: hyvä arki, terveys, motivoiva työ, kissan kehräys ja isännän käsi kädessäni. 
Se, että lapsillani ja läheisilläni on asiat hyvin. 
Hyvä kirja, kahvikupponen, auringonpaiste ja lempeä sade. Luonto. Ystävät. Uusi huulipunapuikko;)
Kaikkein onnellisin olen, kun saan viettää aikaa perheeni kanssa. 
Kun koko perhe on koossa, turvassa ja terveenä. 
Paistan letut ja hyrisen kilpaa kissan kanssa tyytyväisyydestä.

2. Mikä on se paikka maailmassa, joka jokaisen olisi nähtävä ennen kuolemaansa?

Voisin laittaa tähän vaikka minkä paikan maailmasta - eikä mikään silti olisi niin tärkeä, 
kuin se jokaisen ihmisen oma paikka, se oma sielunmaisema.
Toivoisin, että meillä kaikilla olisi mahdollisuus löytää se meidän oma maisemamme, se missä sielu lepää.

3. Mikä sinun mielestäsi on elämän tarkoitus?

Tämä oli se kysymys, mihin vastaamista mietin pitkään. 

Nuori lady olisi aikoinaan vastannut tähän: 
"Elämän tarkoitus on päästä taivaaseen ja viedä sinne mukanaan mahdollisimman monta ihmistä."

No, tämä hieman kypsempi lady ei ihan noin kunnianhimoinen ole, vaan tyytyy siihen, 
että osaisi elää ihmisiksi, olla ihminen toiselle ihmiselle.
Että pystyisi kohtelemaan toisia niin kuin toivoisi itseään kohdeltavan - se vanha Kultainen sääntö on edelleenkin kultaa.
Että eläisin täysillä ne hetket, jotka minulle on suotu.
Ja mielellään niin, etten elämäni varrella talloisi liian monia varpaita.

Että osaisin kunnioittaa ja vaalia ihmisyyttä, rakkautta ja elämää. Ja luontoa.
Jotta marjat kasvaisivat vielä sittenkin, kun minua ei enää ole.
Ja että  ymmärtäisin sen, että tällä maapallolla on rajallinen määrä marjoja - ja että niiden marjojen tulisi riittää kaikille.

ruusunmarjat

Kiitos, Sanna haasteesta, jossa et päästänytkään minua helpolla;)

Ja niinkuin haasteissa tapana on, lähtee tämäkin Starlight Blogger Award -tunnustus eteenpäin seuraaville:

Elämäni mietteet -blogin Annelle, jonka kieli on värikästä ja joka harrastaa vähän kaikkea.
Suloista elämää -blogin Mallulle, jonka kädentaitoja ja sinnikkyyttä voin vain ihailla.
Meidän mökki ja kaupunkikoti -blogin Krisselle, jonka valokuvaustaitoja kadehtisin jos en ihailisi.
Misorella -blogin Misorellalle, jonka blogista löytyy niin silmänruokaa kuin sydämen syvyyttäkin.
Tuulanneli -blogin Tuulannelille, jonka tyylitaju on pettämätön ja jonka rohkeutta aloittaa uusi elämänvaihe ihailen.
Tuula´s life -blogin Tuulalle, joka rohkeasti aloitti uuden blogin elämänsä kolmannessa vaiheessa - ja jonka valokuvat jo hänen edellisessä blogissaan Tuulian tarinoita saivat huokailemaan.

Ja minun kysymykseni haastetuille:

1. Mistä olet kiitollinen juuri nyt?
2. Minkä valinnan tai asian haluaisit muuttaa elämässäsi jos pystyisit?
3. Mikä sinun mielestäsi on elämän tarkoitus?

Olkaapas hyvät - ja niin kuin aiemminkin haasteissa olen tehnyt, annan nytkin saatesanoiksi: no stress at all;)

starlight blogger award

Ja säännöt tässä:

The Starlight Blogger Award is to highlight and promote Inspiring Bloggers.
Here are the rules for the Starlight Blogger Award:
1. Thank the giver and link their Blog to your post. 
2. Answer the 3 questions given to you. 
3. Please Pass the award on to 6 or more other Bloggers of your choice and let them know that they have been nominated by you. 
4. Include the logo of the award in a post or on your Blog please never alter the logo and never change the rules.

Uusi viikko on alkamassa - tälläkin kertaa vajaa työviikko, sillä perjantaina lomailen. 
Lähden nimittäin I love me -messuille bloggaajapassilla hurvittelemaan. 
Ehkä eksyn, ehkä en;)

Hyvää viikkoa juuri sinulle!

Lady of The Messiä voit seurata myös 

SHARE:
BLOGGER TEMPLATE DESIGNED BY pipdig