lauantai 31. joulukuuta 2016

Hyvää Uutta Vuotta 2017!

Tämän uudenvuodenaaton vietämme isännän kanssa kotona hoitamassa Miku-kisulia,
joka tuli tänne Kaarinaan Turusta pakoon keskustan rakettipauketta.

Ja meillä on molemmilla tällä hetkellä takki aika tyhjä - riittää juhlinnaksi se, että saamme vain olla.

Saunoa, löhötä sohvalla, katsella telkkaria ja Miku-kisulin touhuja.

Iltapäivällä kävimme Turussa syömässä ja kotiin on varattu perinteiset nakit ja perunasalaatit
ja tarkoitus on kilistellä vuoden vaihtuessa skumpallakin - jos jaksamme pysyä hereillä siihen saakka.

Raketit ovat jo tovin paukkuneet täälläkin ja onneksi Miku ei näytä niistä olevan moksiskaan.
Itsekin niitä aikoinaan paukuttelimme lasten ollessa pieniä mutta nykyisin emme enää raketteja osta 
- siitä kiittävät eläinystäviemme korvat, luonto ja kukkarokin;)

Kooste vuodesta 2016 on vielä tekemättä mutta aion sen kyllä tehdä
 - oli tämä mennyt vuosi sentään aikamoinen.
Niin hyvässä kuin pahassakin.

Vaan voiton puolelle jäimme.

Uuden vuoden enkeli - katso taaksesi ja kiitä...

Kiitos kaikille teille, jotka täällä olette käyneet lukemassa ja kommentoimassa näitä höpinöitäni.
Olette olleet minulle ilonaihe ja menneen vuoden aikana myös suuri lohduntuoja
 etenkin kasvohalvauksen jälkeen.

Telkkarissa laulaa Paula Koivuniemi juuri nyt Suomi 100 avajaisissa: 
"Aikuinen nainen, kaiken me jaamme, toisiamme tukekaamme..."

Eipä sitä paremmin voisi sanoa - kiitos, ystävät, jakamisesta ja tuesta.

Teille kaikille toivon iloa ja valoa sekä onnellisia päiviä uuteen vuoteen tämän Carole Kingin laulun myötä:




Hyvää Uutta Vuotta kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös 


SHARE:

torstai 29. joulukuuta 2016

Joulu 2016 - kun kaikki ei mennyt niin kuin oli suunniteltu ja sittenkin joulun saimme

Meidän joulumme on tänä vuonna ollut yllätyksiä täynnä.
Ei mennyt juhla niin kuin oli suunniteltu eivätkä olleet koti eivätkä jouluvalmistelut valmiina ennen aattoa.

Viikko ennen joulua joutui anoppini sairaalaan ja appeni vanhainkodin intervalliosastolle.

valkoinen jouluenkeli

Joulunalusviikko oli yhtä hässäkkää: töissä kiirettä ja joulujuhlaa ja 
lisäksi  käyntejä sairaalassa ja vanhainkodissa.
Ja kaiken hässäkän ja suunnitelmien ylitse meni huoli läheisistä.

joulukuusi valaistuna parvekkeella

Kuusi parvekkeelle oli kuitenkin laitettu jo valoa tuomaan hyvissä ajoin.

joulukuusi valaistuna parvekkeella

Jouluntähti ja kynttilöiden liekit lohduttivat.

Ei ehditty miettiä joulun kattauksia, ei teemoja eikä juuri ruokiakaan.

Onneksi kaupoista sai kaiken tarvittavan ja jotain sentään itsekin ehdimme tehdä.

jouluinen huonekuusi

Koristeita ripottelimme muutaman aattona juhlaa tuomaan ja nekin minne sattui.

joulumuori ja joulutähti

Joulumuorikin kenotti keskellä kynttiläpurkkia ja näytti siellä ihan tyytyväiseltä.

Sillä tyytyväisyyteen oli todellakin syytä.

Kun vielä aatonaattona näytti siltä, että joulupöydästämme puuttuisi kaksi tai kolme läheistä,
pääsi sairaalassa ollut anoppini kotiin. 
Kunto ei hyvä ollut ja lääkitys olisi kaatanut hevosenkin.

kultainen joluenkeli

Vaan niin vain saimme kokea joulun ihmeen.

Vanhainkodista haettiin siellä toistaiseksi oleva appeni ja kotoaan tuotiin siellä toipumassa oleva
anoppini sekä kälyni meille muun suvun keskelle kunniavieraiksi jouluaaton aterialle.
Äitini ja veljeni saapuivat aattona hyvissä ajoin ja tytär ja poika sekä miniäkokelas tulivat jo aatonaattona.

Ja niin oli pöytä korea ja antelias, lahjasäkki täysi ja pöydän ympärillä kaikki rakkaat ja läheiset.
Syötiin itsemme ähkyyn, juotiin kakkukahvit ja jaettiin lahjat.
Ja ehtipä kälyni järjestää vielä perinteisen tietokilpailunkin.

valkoinen jouluenkeli ja joulukuusi

Jos oli tämän ladyn vatsa täysi, sitä täydempi oli sydämeni.

Sillä tämän parempaa joulua en olisi voinut saada vaikka koti olisi ollut tiptop
 ja joulu  rekvisiittaa pullollaan.

Kiitos, että vielä sain joulun, jolloin kaikki läheiseni olivat sen kanssani jakamassa.
Sain joulun, jonka tulen muistamaan aina.
Hyvän joulun.

Joulun välipäivät vietän vapailla ja luulenpa, että uutta vuotta vastaanotamme isännän kanssa täällä
kotona yhdessä Miku-kissan kanssa, jonka tytär tuo meille hoitoon pakoon Turun keskustan rakettipauketta.

Ei ole kiire minnekään. 
Paitsi taas kuskaamaan kaikki kukat työhuoneeseeni piiloon Miku-kissalta;)

Miten meni sinun joulusi?
Ja miten vietät vuodenvaihdetta?


Hyvää loppuvuotta kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös 

SHARE:

lauantai 24. joulukuuta 2016

Joulurauhaa ja tähtien tuiketta - hyvää joulua!



Tähti tähdistä kirkkain



On illan sini, luonto vaiti hetkisen
Ja tähtitaivas harmaa pilvinen
Kuin kauan sitten taaskin lapsen mielin avoimin
Mä hiljentyä jouluun tahtoisin 



Vaan ajatukset, työ ja arki kiireinen
On sumentaneet lapsen herkkyyden
Mä katson kauan ylös talvi taivaan hämärään
Ja toivon että joulun tähden nään 



kynttilänliekki ja jouluntähti



Tähden tähdistä kirkkaimman
Mä toivoisin hohtavan taas joulun sanomaa
Tähden tähdistä kirkkaimman
Mä tahtoisin johtavan taas vuosisatain taa 



Sen lapsenmieli löysi, tuntein vaistosin
Ja tunnelman niin herkän tavoitin
Nyt aikuisena pienen hetken ohikiitävän
Voi löytää vielä tunteen lämpimän 



Jos lapsen vahvan uskon vielä löytäisin
Niin jouluntähti loistais vieläkin
Se syttyy niille jotka sen vain nähdä haluaa
Ja valaisee vain lapsen maailmaa 

- Vexi Salmi -

Joulurauha Suomen Turussa on juuri julistettu ja toivottelenkin kaikille joulunrauhaa!



Hyvää Joulua kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös 
SHARE:

keskiviikko 14. joulukuuta 2016

Mistä syntyy joulumieli?

Mistä syntyy joulumieli?
Piparintuoksusta, kynttilänliekistä, kulkusten kilinästä?
Joulukuusesta, lahjapakettien käärimisestä, tonttujalkojen töminästä?
Glögin lämmöstä ja joululauluista.
Varmasti kaikista noista ja paljosta muusta.

Joulumieltä herätellään siivoamalla ja koristamalla kotia.
Suunnitellaan joulupöydän tarjottavia, kuljeskellaan kaupoissa, 
jotka ovat pullollaan joulun kimallusta ja säihketta.
Hyörinää ja pyörinää. Jos jonkinlaista.
Etsimme sitä joulumieltä - kukin omalla tavallamme.

joulupuu -keräys - jaetaan joulumieltä

Olen täällä blogissani aiemminkin herätellyt omaa ja ehkä teidän lukijoidenkin joulumieltä
 postauksillani Joulumieli hyvää jakaen,  
- ja niin teen tänäkin vuonna.

Ja koska maailma ei meille juurikaan ole viime vuotista paremmaksi paikaksi muuttunut,
 on tässä postauksessa melkein sama teksti kuin viime vuonna 
- vaan ei sentään ihan, sillä uuttakin on toki mukana ja linkit päivitetty.

Joulunahan toivotetaan rauhaa maahan ja ihmisille hyvää tahtoa.
Jotta hyvä, lämmin, hellä ois mieli jokaisen.

Voi kun se noin helppoa olisikin - vaan eipä se joulu meille kaikille tule toivotellen ja laulellen.

Ovat ne lukuisat maahamme saapuneet pakolaiset - ja he, jotka vielä jossain leireillä 
 tai matkallaan turvapaikkaan joulunsa viettävät.
Jotka henkensä kaupalla ovat ihmissalakuljettajien riistaa merikelvottomilla
 veneillä kauhua ja sotaa paetessaan. 
Ne miljoonat äidit ja isät, jotka kantavat huolta lapsistaan - lapsistaan, 
jotka ovat jo ehtineet nähdä maailman kaiken pahuuden eikä loppua näy.

Ovat hekin, jotka tässä maassa ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen ja he,
jotka täällä kaipaavat ja ikävöivät sodan keskelle jäänyttä perhettään, 
sillä esimerkiksi syyrialaisten perheenyhdistäminen
 on tehty mahdottomaksi.

Eikä meillä suomalaisillakaan kaikilla ole sitä joulua, missä on  kystä kyllä.

On se äiti, joka miettii, mistä rahat jouluruokiin - mistä lasten lahjoihin.
Se isä, joka juuri sai viimeisen tilipussinsa eikä seuraavasta ole tietoa.
Leipäjonot ovat vain pidentyneet, on nälkää, kodittomuutta, yksinäisyyttä.
Ja on turvattomuutta ja syrjäytyneisyyttä.
On köyhyyttä, monenlaista.
Joulu ei kaikille ole hyvä.

Ja on meitä, joilla on varaa ostella ja kuluttaa.
Ja joilla on myös varaa jakaa saamaamme hyvää.

Antaessaan saa - ainakin sitä joulumieltä ja joulun iloa.

Tässä sinulle ja minulle muutama tapa, joilla voimme hyvää jakaa:


Tällä keräyksellä kerätään rahaa vähävaraisille lapsiperheille lahjoitettaviin ruokalahjakortteihin. 
Jo 20 kertaa järjetettävän keräyksen  järjestävät Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen 
Punainen Risti  yhdessä Ylen Aamu-tv:n Yle Radio Suomen ja Radio Vegan kanssa.

 Pelastakaa Lapset ry - joulukeräys 
Keräyksellä tuetaan kotimaan hädänalaisia lapsia ja lapsiperheitä.

 Sos-lapsikylä 
Voit auttaa kodittomia tai turvattomia lapsia Suomessa tai ulkomailla.

Joulupata 2016 
Pelastusarmeijan joulupataan voit antaa tavaraa tai rahaa 
 - rahaa voi myös lahjoittaa verkon kautta.
 Tuki  menee vähävaraisille lapsiperheille, yksinäisille vanhuksille 
tai syrjäytumisvaarassa oleville nuorille.

Hope ry
Raha- tai tavaralahja - myös käytetyt vaatteet ja lelut kelpaavat.
Lahjoituksilla tuetaan kotimaan vähävaraisia lapsiperheitä.

Joulupuu -keräys
 Nuorkauppakamarien joululahjakeräys lastensuojelun piirissä  oleville lapsille.

Myös monet seurakunnat järjestävät omia joululahjakeräyksiään, 
joissa lahjat jaetaan suoraan tukea tarvitseville. 
Seurakuntien verkkosivuilta löydät varmasti lisää tietoa ja keinoja auttaa.

Varmasti paikkakunnaltasi löytyy myös erilaisia työttömien yhdistysten,  rotarien
 ja muiden järjestöjen keräyksiä, joihin voi lanttinsa lahjoittaa. 
Voi myös lahjoittaa leluja ja tavaraa.


Ja tässä vielä vinkkejä siitä, mitä antaa lahjaksi heille, joilla on jo kaikkea
- ja samalla auttaa sisariamme ja veljiämme maailmalla:

 Kirkon Ulkomaanavun Toisenlainen lahja
  KUA:n aineettomilla lahjoilla autetaan kehitysmaiden ihmisiä  hankkimaan koulutusta ja toimeentuloa.

 Suomen World Vision 
Eettisellä lahjalla autat kehitysmaiden lapsia - tai voit ryhtyä kummiksi.

Plan-Suomi
Voit ryhtyä kummiksi, tukea tyttöjen koulutusta maailmalla  tai auttaa maailman pakolaislapsia.

 Naisten Pankki 
Toisenlaisella lahjalla voit lahjoittaa ammatin  tai elinkeinon kehitysmaan naiselle.

 Jos et pysty rahaa antamaan, voit antaa vaikka aikaasi: 
työttömien ja vähävaraisten joulujuhlat  tarvitsevat auttavia käsiä, 
voit myös käydä vanhainkodeissa askartelemassa, lukemassa
 tai ulkoiluttamassa vanhuksia. 

Ja voit muistaa yksinäistä vanhusta, nuorta, ystävää, sukulaista
- käydä tervehtimässä ja miettiä sitäkin, mahtuuko joulupöytääsi joku,
jolla ei ole ketään kenen kanssa joulua viettäisi. 

Tapoja auttaa on vaikka kuinka paljon - meille jokaiselle omanlaisemme!

Kun pari viikkoa sitten sytytin ensimmäisen adventtisunnuntain kynttilän,
ajattelin lähestyvää joulua - ja ajattelin sitä Joulun Lasta, 
joka ensimmäisenä jouluna syntyi tallissa 
 - ja hänen äitiään Mariaa, jonka synnytystä edelsi pakomatka Egyptistä.

Pakolaisia ja turvapaikanhakijoita oli jo silloin - ja tänään he ovat meidän keskellämme.

Ajattelen myös sitä äitiä, joka jouluna saattaa joutua kotoaan lastensa kanssa
 pakenemaan ja etsimään turvapaikkaa
 - joulunaika ei aina ole rauhan aikaa edes meidän suomalaisten kodeissa.

Eikä turvattomuus katso varallisuutta tai yhteiskuntaluokkaa. 
On koteja, joissa joulun ja kodin kulissit ovat täydelliset ja lahjapino ei kuusen alle mahdu
 - ja silti niissä tunnetaan turvattomuutta tai yksinäisyyttä.

Ja on onneksi myös niitä koteja, joissa kaiken niukkuudenkin keskellä se oikea joulumieli
on läsnä ja lähellä ja joissa osataan kiittää siitä, mitä on saatu ja jakaa vähästäänkin.
Koteja, joissa otetaan kesken touhujenkin lapsi syliin, jaetaan nuoren murheet
 tai vaikka sipaistaan sitä siippaansa poskelle.

Sitä joulumieltä - rauhaa maahan ja hyvää tahtoa ihmisten kesken,
toivottaa myös seuraava jouluvideo:




Hyvää joulumieltä sinulle!


Lady of The Messiä voit seurata myös 



SHARE:

tiistai 13. joulukuuta 2016

Lukijoiden lapsuuden jouluherkut ja Hopeapeilin joulu -kirjan arvonnan tulos

Sunnuntai-iltana päättyi blogini arvonta, johon olin saanut arvottavaksi bloggaajakolleegani 
Hopeapeili -blogin Elina Teerijoen kirjoittaman Hopeapeilin joulu -kirjan.

Elinahan on paitsi vintagebloggaaja, myös toimittaja ja tietokirjailija - ja aito jouluihminen, 
jonka oma kotikin on täynnä muistoja ja esineitä menneiltä vuosikymmeniltä - ja monet näistä
esineistä ja niihin liittyvistä tarinoista ovat päätyneet tähän suloiseen joulukirjaan.

Hopeapeilin joulu -kirja

Arvonta oli kaikille avoin ja osallistumaan pystyi vastaamalla kommenttiboksiin kysymykseen:
Mikä oli lapsuutesi paras jouluherkku?

Vastauksista ilmeni, että kyllä ne perinteiset jouluruuat ovat teidän lukijoidenkin herkkuja olleet:
kinkku, graavilohi, laatikot, joulutortut ja piparit, sekahedelmäkiisseli ja riisipuuro. 
 Ja tottakai suklaa ja Vihreät kuulat;)

Olipa siellä yksi, jonka lapsuuden joulupöydässä oli tarjolla mämmiäkin!

Minun omat jouluherkkuni lapsuudessa olivat myös näitä perinteisiä jouluruokia - tosin itäsuomalaisen 
ruokaperinteen mukaisesti esimerkiksi imelletty perunalaatikkoa, maksalaatikkoa
 tai makaroonilaatikkoa  ei meidän joulupöydässämme tarjottu.
Mutta tuo imelletty perunalaatikkokin siihen aikanaan päätyi, kun jo Lahdessa asuimme.

Muistan lapsuuteni jouluista ne, jotka vietimme mummolassani Pohjois-Karjalassa 
serkkuparven kanssa  ja tottakai nekin, jotka vietimme lapsuuden kodissani.
Kun ukkini veisti siitä joulukinkusta omalla puukollaan (ukillani oli aina syödessä oma puukkonsa)
sen viipaleensa, jossa vähintään puolet oli valkoista ihraa, alkoi jouluaatto.

Siihen aikaan eivät joulupöydät olleet aivan niin runsaita kuin nykyisin
 - kalkkunasta en jouluruokana ollut kuullutkaan ennen kuin teini-iässä.
Mutta kinkku oli ja se oli iso. Ja sitä paistettiin hartaasti ja valvottiin koko perheen voimin,
 etteivät rasvat valu uuniin tai lattialle. 
Ja aikanaan myös koiramme osallistui paistotalkoisiin valvoen kieli pitkällä uunin vieressä.
Lanttu- ja porkkanalaatikko, joulusilli, graavilohi ja rosolli löytyivät meidänkin joulupöydästämme.
Ja nimenomaan rosolli - salattiin törmäsin vasta täällä Varsinais-Suomessa.
Jos lipeäkalaa joskus pöytäämme eksyi, eipä se juurikaan kaupaksi käynyt - ainakaan lapsille.

Joulutortut tehtiin itse tehdystä voitaikinasta ja lapsuuteni joulutortut äitini leipoi 
aina puolikuun muotoisiksi - tähtitorttuja teimme vasta myöhemmin.
Muistan senkin joulun, kun kokeilussa oli rahkavoitaikina - ja kokeiluksi se jäikin;)

Piparit tehtiin Paraisten piparkakkutaikinan reseptillä ja sillä reseptillä ne
 edelleenkin leivon jos taikinan itse teen. 
Ja taikinasta tottakai iso osa meni jo suihin ennen paistamista
 - joskus jopa niin, etteivät piparit heti paiston jälkeen enää maistuneetkaan.

Minun lapsuudessani ne makeat herkut olivat todella herkkuja, 
sillä niitä ei ollut tarjolla tai saatavissa joka päivä.
Suklaa oli suurta herkkua - ja ne Vihreät kuulat, jotka tulivat meidän jouluihimme vasta Lahdessa.
Ja tottakai riisipuuroa oli tarjolla sekahedelmäkiisselin kanssa.

Samoja herkkuja tullaan tänäkin jouluna meidän joulupöydässämme tarjoamaan
 - ja hieman niitä vuosien saatossa mukaan tarttuneita uudempiakin herkkuja. 
Kun yritin pari joulua sitten ehdottaa, että mitäs jos uudistettaisiinkin joulun perinteitä
 ja kokeiltaisiin jotain uutta ja erilaista, sain sen verran tiukan vastauksen sekä isännältä
 että eritoten lapsilta, että jouluna kuuluu tarjota ne perinteiset ruuat.
 Lapsilta, jotka esimerkiksi kinkkuun eivät juurikaan muutoin koske;) 

Se ero tämän päivän jouluvalmisteluissa on, että tortut leivotaan
 valmistaikinasta ja monta herkkua ostan "toisten äitien tekeminä";)

Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille ja kiitos kivoista ruokamuistoista!

Arvonnan voitto osui random.org -generaattorilla arpoen arvalle, 
joka kuului nimimerkille Sarin kotona
Hänen kommenttinsa lapsuuden jouluherkuiksi oli "äidin tekemä lanttulaatikko ja rosolli".

Onnea voitosta, Sari ja toivon, että tämä kaunis joulukirja ilahduttaa sinua.

Ja kiitos vielä kerran, Elina, että tahdoit ilahduttaa blogini lukijoita 
antamalla ihanan kirjasi tänne arvottavaksi.

Jos onnetar ei tällä kertaa ollutkaan suosiollinen ja kirjan haluatte, ei hätää, 
sillä Hopeapeilin joulu -kirja on myynnissä Turussa ainakin Pienessä Kirjapuodissa
 - ja myös Turun Akateemisesta kirjakaupasta sen saattaa löytää.
Tämän kauniin kirjan voi myös tilata Booky.fin kautta, joten teilläkin, 
jotka ette täällä päin asusta, on mahdollisuus se hankkia.

Tarjotaanko sinun joulupöydässäsi perinteisiä jouluruokia?
Ja kuuluuko teidän jouluunne jotain perinteitä, joista ehdottomasti pidetään kiinni?


Suloista joulun odotusta kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös 
SHARE:

tiistai 6. joulukuuta 2016

Hyvää Itsenäisyyspäivää! Suomi on hyvä maa - ja Suomi on tuhansien murheellisten laulujen maa


"Suomi on hyvä maa. Tämä maa on paras paikka meille suomalaisille.
Suomi on puolustamisen arvoinen maa,  jonka paras puolustaja on Suomen oma kansa!"
 - näin tervehti edesmennyt jalkaväen kenraali Adolf Ehrnrooth itsenäisyyspäivänä 2002.

Suomi on maailman vakain valtio.
Suomi on maailman turvallisin maa.
Suomi on maailman toiseksi paras maa tytöille.
Suomi on maailman toiseksi vähiten korruptoitunut maa.
Suomi on maailman toiseksi tasa-arvoisin maa.
Suomi on maailman lukutaitoisin maa.
Suomessa on OECD-maiden neljänneksi alhaisin köyhyysaste.
Suomessa on maailman paras lehdistönvapaus.
Suomalaiset ovat eurooppalaisista toisiksi tyytyväisimpiä elämäänsä.
Suomi on maailman viidenneksi onnellisin maa.

Tuossa yllä on vain muutamia otteita Tilastokeskuksen tekemästä listauksesta
johon on koottu faktatietoa erilaisista kansainvälisistä vertailuista.

Pandan Suomi -suklaakonvehdit - itsenäisyyspäivä 2016

Tuonkin listan mukaan Suomi on hyvä maa.
Juuri niin kuin Adolf sen aikoinaan painavasti sanoi.

Suomalaisena voi hyvin röyhistää rintaansa.
Ja olla nöyrän kiitollinen kaikille Adolfeille ja hänen veljilleen ja sisarilleen, jotka tästä kaikesta
hyvästä hinnan aikoinaan maksoivat - ja osa maksaa sitä vielä tänäänkin.

Silti tänään, kun vietämme jo Suomen 99. itsenäisyyspäivää, soisi, 
että Adolf vieläkin olisi täällä meille tuon toteamassa.

Sillä meidän Suomessamme, tässä isiemme kalliilla hinnalla maksamassa maassa, tarvittaisiin taas Adolfeja,
jotka kertoisivat meille, miten kallisarvoista on se, että on oma maa, oma lippu ja oma kansa.
Vapaus.

Kansa, jossa veljeä ei jätetä - ei jätetä sitä asunnotonta syrjätien kulkijaa, ei sitä työtöntä
 yksinhuoltajaäitiä, ei syrjäytymässä olevia nuoriamme eikä heitä,
 jotka täältä ovat tulleet turvaa hakemaan.

Olisin hyvin voinut kopioida tähän viime vuotisen itsenäisyyspäiväpostaukseni 
- niin samaa mieltä olen silloin kirjoittamastani edelleenkin.

Sillä tässä maassa, jossa taas viime päivinä olemme saaneet kokea todeksi senkin, että maamme on
"tuhansien murheellisten laulujen maa", tarvittaisiin kipeästi sitä henkeä, jolla taisteltiin Suomelle
itsenäisyys ja jolla tämä maa rakennettiin sotien jälkeen hyvinvointivaltioksi.

Kun maassa rikkaat rikastuvat entisestään, kun verot maksetaan muualle kuin Suomeen, 
kun keskiluokka köyhistyy ja osa kansasta jonottaa leipäjonoissa
 ja kun barrikadeilla huudetaan "rajat kiinni", on se kaiken sen mitätöimistä, 
minkä vuoksi isämme ja isoisämme taistelivat.

Vapaa maa ja sen vapaa kansa pitävät huolen toisistaan. 
Ja se maa pitää huolen kaikista, jotka siltä apua pyytävät.

Tänään liehuvat siniristiliput saloissa, pian syttyvät ikkunoille kynttilät
 ja juhlitaan niin kodeissa kuin linnoissakin.

"Suomi on hyvä maa". 
Ja Suomi on "murheellisten laulujen maa".

Me juhlimme isännän kanssa itsenäisyyttä täällä kotona tutuin perintein: istumme katsomassa Linnan juhlia,
nautimme glögiä ja joulutorttuja sekä Suomi-suklaata - ja ikkunoilla palavat ne sinivalkoiset kynttilät.
Jossain vaiheessa isäntä siirtyy alakerran sohvalle toisen telkkarin äärelle ja nukahtaa sinne ja minä
yritän bongailla juhlivat tutut ja kauneimmat sekä ne kauheimmatkin juhla-asut.

Miten teillä juhlitaan itsenäisyyspäivää?

Tuota viimevuotista postaustani kopsaan sen verran, että laitan tähän Finlandia -hymnistä version,
jonka laulaa Joan Baez.  Finlandia -hymnistä ja sen synnystähän olen aiemmin kertonut toissa vuoden
itsenäisyyspäiväpostauksessani ja tämä Joan Baezin versio siitä tunnetaan nimellä "Song of Peace".

Itsenäisessä Suomessakaan emme voi unohtaa sitä, mitä maailmalla tapahtuu
 - ja mitä uhkia tänä päivänä myös Suomessa jälleen kerran tunnetaan.




Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös 



SHARE:

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Arvonta: Hopeapeilin joulu -kirja: jouluisia tunnelmia ja muistoja menneiltä vuosikymmeniltä

Turkulaiselta bloggaajakolleegaltani Hopeapeili -blogista, toimittaja ja tietokirjailija Elina Teerijoelta
ilmestynyt suloinen joulukirja, Hopeapeilin joulu - ja sain Elinalta yhden kirjan arvottavaksi teillekin.

Elinahan on vintagebloggaaja, jonka koti on täynnä kauniita esineitä menneiltä vuosikymmeniltä
ja jonka vaatekaapista löytyy aarre jos toinenkin - eikä vain kaapeissa säilytettäväksi silmäniloksi,
vaan Elina myös käyttää näitä aarteitaan.

Elina on myös todellinen jouluihminen ja hänen joulukotiansa koristavat jo hyvissä ajoin
 ennen joulua koristeet, joita hän on perinyt lapsuudenkodistaan, 
saanut lahjaksi tai ostanut kirpputoreilta.
Kauniista joulukodista olemme myös saaneet Elinan blogissa nauttia.

Hopeapeilin joulu -kirja

Enpä siis yllättynyt, kun noin vuosi sitten sain tietää, että Elina suunnitteli kokoavansa näistä
aarteistaan joulukirjan - ja nyt tuo suunnitelma on kansien välissä.

"Hopeapeilin joulu on vintagebloggaajan iloinen katsaus joulun lähihistoriaan 1950-1970 -luvuille.
Se sisältää tyylä, tietoa, tiikkiä ja tinapaperia, makaronia ja masariinia, lasilintuja ja lumikidekuvioita."

lasiset joululintukuusenkoristeet hopeapeilin joulu -kirjassa

"Kuvat vanhoista koristeista ja mainoksista, nostalgiset jouluherkut sekä helpot askarteluohjeet
tuovat kaupunkilaismummolan joulun tähän päivään."

sarpanevan joulupaperit hopeapeilin joulu -kirjassa

Itsehän olen syntynyt jo 50-luvun lopulla ja kun tätä kirjaa selailin, palasivat mieleeni monet 
sellaisetkin joulumuistot, jotka olin jo unohtanut.

Muistin lasilinnut kuusen oksalla - ja muistin nuo upeat Sarpanevan lahjapaperit.
Muistin sen joulun taian, minkä kimalteleva joulukuusi ja rapisevat joululahjapaperit pienen
ladyn mieleen loivat.

Huomasin myös, että onpa minulla vieläkin käytössä jotain, mitä jo lapsuuteni jouluissa ilahdutti:
esimerkiksi enkelinkellot olivat käytössä jo tuolloin - ja että vaikka omani onkin ostettu 90-luvulla,
ei sen malli juurikaan muuttunut ole.
Ja meillä on vielä tallella vanhoja joulukaramelleja - suloisiin papereihin käärittyjä, enkelinkuvilla
päällystettyjä aarteita, jotka jollain ihmeellä ovat säästyneet meidän lastemme availuilta.

Suloinen, muistoja herättävä kirja!
 Elinan tarinat ja Niina Tanskasen ottamat kauniit
kuvat saavat kyllä tämän kirjan parissa vierähtämään tovin jos toisenkin.
Sillä vaikka kirja on pieni kooltaan, ei se sitä sisällöltään ole!

Enemmän tästä kirjasta ja kirjan synnystä voi lukea vaikkapa Turun Sanomien jutusta:
 "Vintagebloggaaja teki kirjan joulusta" sekä Elinan blogista.

Hopeapeilin joulu -kirjaa on myynnissä Turussa ainakin Pienessä Kirjapuodissa - ja pikkulinnut
ovat laulaneet, että myös Turun Akateemisesta kirjakaupasta sen saattaisi löytää.
Tämän kauniin kirjan voi myös tilata Booky.fin kautta, joten teilläkin, jotka ette täällä päin asusta,
on mahdollisuus se hankkia.

Arvottavaksi saamani kirjan on Elina signeerannut ja arvontaan voit osallistua vastaamalla
kommenttiboksiin kysymykseen: Mikä oli lapsuutesi paras jouluherkku?

Arvonta on kaikille avoin - jos vastaat anonyyminä, jätäthän toimivan sähköpostiosoitteen kommenttiisi,
jotta saan sinuun voiton mahdollisesti kohdallesi osuessa yhteyden.

Arvonta päättyy ensi sunnuntaina, 11.12.16 klo 20.

Onnea kaikille arvontaan!

Suuret kiitokset vielä sinulle, Elina, että halusit ilahduttaa blogini lukijoita!

Suloista 2. adventtisunnuntaita kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös 


SHARE:
BLOGGER TEMPLATE DESIGNED BY pipdig