perjantai 26. elokuuta 2016

Sopot, Puolan Riviera ja maailman pisin laituri

Pitkät, vaaleat hiekkarannat ja kuuma hiekka varpaiden välissä.
Upeita kylpylähotelleja, terassibaareja, puistoja ja The Long Street.

Edellisessä postauksessani kerroinkin jo, että kävimme heinäkuun lopulla Gdanskin matkallamme
isännän kanssa myös Sopotissa, puolalaisten omassa kylpylä- ja rantakaupungissa.

Sopothan muodostaa Gdanskin ja Gdynian kanssa ns. kolmoiskaupungin, 
sillä kaupungit sijaitsevat niin lähellä toisiaan,
 että ne hyvin voisivat yksi kaupunki ollakin.
Vaan eivät sitä kuitenkaan ole - ei taideta Puolassa vielä kuntaliitoksia tuntea;)

Sopotia kutsutaan Puolan Rivieraksi - eikä syyttä.
Kaupunki on kuuluisa kylpylöistään ja sinne ovat monet puolan varakkaimmat ihmiset rakennuttaneet
itselleen rantahuviloita - siellä ovatkin Puolan kalleimmat asunnot.

Vaikka olemme isännän kanssa Gdanskissa käyneet pari kertaa aiemminkin, 
Sopotissa emme olleet aiemmin poikenneet ja itse en tiennyt kaupungista 
entuudestaan muuta kuin Sopotin laulufestivaalit.

Moni teistä lukijoista - etenkin minun ikäpolveni edustajista - saattaa myös muistaa nuo laulufestivaalit,
 jotka välillä kulkivat myös nimellä Intervision Song Contest, sillä näissä kisoissa myös suomalaiset 
artistit menestyivät aikana, jolloin Euroviisuista saimme vain nollia - esim. Marion Rung
 voitti nuo kisat kahteen kertaan ja Kirkakin oli kerran yleisön suosikki;)


The Long Street in Sopot

Matkan Gdanskista Sopotiin teimme junalla. Noin yhden euron lippuhinta ja 25 minuuttia 
- ja olimme siirtyneet kaupunkilomalta rantalomalle.
 
 Rautatieasemalla oli helppo havaita, mihin suuntaan lähteä - meidän lisäksemme Sopotiin
oli tullut muutama muukin viettämään päivää tuossa kauniissa kaupungissa ja ei tarvinnut kuin liittyä
ihmisvirtaan, joka valui kaupungin pääkatua, The Long Streetiä, pitkin kohti rantaa.

Kadun varrella voi välillä istahtaa terassille, poiketa kaupoissa ja putiikeissa tai vain antaa virran viedä.

Molo Bridge in Sopot

Viedä sinne, missä odotti maailman pisin laituri, Molo.

Molo Bridge in Sopot

Itse laiturille emme tällä matkalla edes yrittäneet, 
sillä jonot sinne olivat meidän aikatauluumme liian pitkät.

Molo Bridge in Sopot

Moni muu oli kyllä jaksanut jonottaa ja laituri oli täynnä ihmisiä, 
joista osa tosin oli saapunut sinne laivoilla.

Laiturin molemmin puolin näkyi valkoisen hiekan peittämää rantaviivaa
 niin pitkälle kuin silmä kantoi ja rantakuppiloita oli siellä täällä.

The Beach of Sopot

Meri tuntui jatkuvan kauas horisonttiin ja vaikka oli pilvipouta, tuntui hieno hiekka kuumalta
varpaiden välissä. Ja onnistuin kuin onnistuinkin polttamaan olkapääni.

Ihmiset rannalla pelailivat ja leikkivät, istuivat rantabaareissa tai aurinkotuoleissa,
 mutta emme nähneet yhtäkään ihmistä uimassa.
Ikävä vieras, levä, oli valloittanut nämäkin Itämeren upeat rantavedet.

Koska pulahdusta vilvoittavaan veteen ei tarvinnut miettiä, 
suuntasimme takaisin kaupunkiin päin.

Grand Hotel Sopot

Ensin tosin kävimme katsastamassa upean Grand Hotellin
joka sijaitsi aivan rannan tuntumassa.
Hotellilla on aikamoinen historia: se on rakennettu jo 1924-1927 ja sen huoneissa ovat yöpyneet 
niin Euroopan kuninkaalliset, kuuluisuudet ja raharikkaat kuin itse Hitlerkin.

Grand Hotel Sopot

Hotellin piha on aidattu ja sillä on oma yksityinen rantansa - sekä oma puutarhansa.

Rosegarden of Grand Hotel Sopot

Kauniisti hoidettu puisto ja oma ruusutarha. 

Lady of The Mess and Grand Hotel Sopot

Kyllähän tuolla olisi voinut muutaman päivän viettää kuninkaallisesti
 - tosin sesonkiaikaan huonehinta on sen verran muikea,
 että taitaisi Grandissa yöpyminen tältä Ladylta sen lottovoiton vaatia!

Hotel Sheraton Sopot

Aivan Grandin vieressä sijaitsee toinen loistohotelli, Sheraton Sopot
jolla myös on oma rantansa - sekä upea kylpylä.

Sheratonin ja Grandin läheisyydessä  kukoistaa kaunis puistoalue, 
jossa oli mukava vilvoitella puiden katveessa
ja katsella upeita kukkaistutuksia ja vaikka taidetta.

Art in the park in Sopot

Sheratonin vieressä on myös kaupungin keskusaukio, 
josta voi suunnata tutkimaan kaupunkia laajemmallekin.

Tällä retkellämme emme aikapulan takia kauemmas ehtineet ja näkemättä jäi
 moni nähtävyys, mutta sen verran sentään näimme, että päätimmekin isännän kanssa,
 että joskus vielä palaamme.

Ehkä sillä haaveissamme olevalla johonkin syksyyn ajoittuvalla Gdanskin matkallamme,
jolloin turistejakaan ei ole niin paljon kuin nyt
 - ja jolloin noiden loistohotellienkin huonehinnat ovat kohtuullisempia.

The Long Street in Sopot

Tallustelimme hitaasti The Long Streetiä pitkin takaisin rautatieasemalle päin, 
istahdimme välillä viinilasilliselle ja cappuzzinolle
 emmekä voineet vastustaa kaikkialla lehahtelevaa, veden kielelle tuovaa vohvelintuoksua.
Sillä vohvelikioskeja oli joka puolella - ja pakkohan sellainen oli nauttia.
Varustettuna runsaskätisellä keolla kermavaahtoa ja marjoja.

Beautiful house in Sopot

 Ihastelimme kulkiessamme kauniita rakennuksia ja kirkkoja.

Church of Sopot

 Poikkesimme parissa putiikissa, mutta vain poikkesimme, 
sillä emme raskineet aikaamme shoppailuun tuhlata.

Kauemminkin olisimme kaupungissa viihtyneet, mutta koska meillä oli sovittu jo ruokatreffit Gdanskiin, 
jouduimme Sopotin aivan liian nopeasti jättämään.

Sopot on viehättävä rantalomakohde ja moni matkailija yhdistääkin kaupunki- ja rantaloman
 viettämällä lomastaan osan Sopotissa ja osan Gdanskissa.

Meilläkin on haaveissa näin tehdä - tosin rantaelämää emme tulisi juurikaan tuolloin viettämään
 vaan nauttisimme kylpylöistä, sillä tarkoituksemmehan on Gdansk-Sopot -matka syksyyn ajoittaa. 
Ja hieman pitemmän kaavan mukaan.
Ehkäpä silloin mahtuisimme myös Molo-laiturin valloittamaan.
Jos Luoja suo.

Täällä Suomessa on arki koittanut, töitäkin on tehty jo useampi viikko ja ulkona vihmoo sade.
Onneksi aurinkokin välillä kurkkii.
Ja on tulossa tämän kesän viimeinen viikonloppu.
Ensi viikolla siirrymme jo syyskuuhun ja syksyyn.
Toivottavasti kauniiseen syksyyn!

Ennen sitä

Hyvää viikonloppua kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös 












SHARE:

keskiviikko 10. elokuuta 2016

Gdansk - kaunis kaupunki, jossa silmä lepää vaan jalat eivät

Kerroin jo heinäkuun koostepostauksessani, että kävimme kuun lopulla pienellä kaupunkilomalla Gdanskissa.
Suorat lennot Turusta Wizzairilla olivat syy, miksi tänä kesänä Gdanskin matkakohteeksemme valitsimme. 
Isännän loma läheni loppuaan emmekä halunneet tuhlata aikaa matkustamiseen - Gdanskin lennot 
kestävät säästä riippuen korkeintaan puolitoista tuntia. 
Me selvisimme mennen tullen tunnilla ja 10 minuutilla.

Gdansk - Neptune´s Fountain and City Hall in Old Town

Kun aamulentomme lähti Turusta klo 9.10, olimme jo hotellillamme Radisson Blu Gdanskissa 
paikallista aikaa noin klo 10. Aikaerohan Puolassa on -1 Suomen aikaan verrattuna.

Hotellimme sijaitsi aivan Gdanskin keskustassa, Vanhassa kaupungissa Dlugi -kadulla, joka on 
yksi kaupungin keskeisimmistä  kävelykaduista.

hotel Radisson Blu Gdansk

Hotellin pääsisäänkäynti oli rakennuksen toisella puolella, piilossa vanhan tiilirakennuksen takana,
mutta sen jälkeen vastassa olikin vallan erilainen näky: marmoria, lasikattoja, nahkaa.
Huoneen saimme heti, joten pääsimme purkamaan tavarat ja vaihtamaan kengät
 - tiesimme entuudestaan, että tällä reissulla kävellään paljon ja hyvät kengät ovat silloin tarpeen.
Hotelli oli taattua Radisson Blu -laatua, huone tilava ja siisti, palvelu loistavaa ja aamiainenhan
Radisson Blu hotelleissa kulkee nykyään nimellä Super Breakfast, mikä tarkoittaa sitä, että
tarjonnan laatuun ja esillepanoon on panostettu ja pyritty suosimaan luomua sekä lähialueiden tuotteita.
Tämä oli nyt kolmas kesä peräkkäin, kun hotellivalintamme osui Radisson Bluhun ja niin tyytyväisiä
olemme olleet, että varmasti seuraavallekin matkalle sellaista ensimmäiseksi etsimme.

Vaikka hotellissa ei näillä kaupunkilomilla pitkiä aikoja vietetäkään, on hotellin sijainnilla suuri merkitys
 matkan onnistumiseen. Ja tällä iällä myös sillä, että hotelli on siisti ja sillä on tarvittavat palvelut kohdillaan;)

hotel Radisson Blu Gdansk

Päivämme päättyivätkin iltaisin tuohon Dlugi -kadun puolella olevalle terassille, jossa vielä 
istuimme ja seurasimme elämää vilkkaalla kävelykadulla.

Nähtäväähän Gdanskissa on vaikka kuinka paljon, mutta meille tämä oli jo kolmas matka sinne,
joten emme edes ajatelleet, että alkaisimme koluta lukuisia museoita ja kirkkoja.

Ajatuksena oli vain haahuilla ympäriinsä, nauttia kaikesta kauniista ja istahtaa välillä johonkin 
katukahvilaan lepuuttamaan jalkoja. 

Gdanskhan on satamakaupunki Pohjois-Puolassa ja sen ytimen muodostaa Vanha kaupunki sekä 
Moslawajoen ranta, jossa sijaitsee maailman vanhin nosturi.

Old Grane in Gdansk - Zuraw

Yhdessä lähietäisyyksillä sijaitsevien Sopotin ja Gdynian kaupunkien kanssa se muodostaa ns. 
kolmoiskaupungin alueen, jossa asuu n. 750000 ihmistä.

Gdanskhan tunnettiin vielä ennen toista maailmansotaa nimella Danzig ja sen asukkaista suurin osa
oli tuolloin saksalaisia, mutta sodan jälkeen se puolalaistui.

Gdansk tunnetaan myös kaupunkina, jossa syntyi Puolan Solidaarisuusliikejota johti sittemmin 
Puolan presidenttinäkin toiminut Lech Walesa.

Dluga Street in Gdansk

Ensimmäisenä päivänä tutkimme tietenkin tuon oman kotikatumme ja käväisimme myös jokirannassa.

Moslawa riverside in Gdansk

Sitten edellisen käyntimme siellä oli sinne uudemman kaupungin puolelle ilmestynyt mm. maailmanpyörä,
ja siihen isäntä yritti koko matkamme ajan minua turhaan houkutella.

Lady of The Mess at Moslawa riverside in Gdansk

Minulle riitti ihasteltavaa ihan maanpinnan tasollakin.

Sillä Gdansk on kaunis kaupunki.

Colourful buildings in Gdansk

Värikkäästi maalatut ja hienosti kunnostetut talot, vehreys ja kukat
 - kaunista oli katsoi minne tahansa.

Golden Gate in Gdansk

Upland Gate in Gdansk

Old Town in Gdansk

Old Town in Gdansk

Se, että Gdanskissa puhutaan Vanhasta kaupungista, on hieman harjaanjohtavaa, 
sillä kaupunki pommitettiin toisessa maailmansodassa miltei maanpinnalle.
Lähes kaikki on uudelleen rakennettua ja pikkutarkasti entisöityä.

St. Mary Church in Gdansk

Myös tämä maailman suurin tiilikirkko, Pyhän Marian kirkko, koki sodassa osansa, 
mutta on taas entisessä loistossaan.

Matkan toisen päivänä kävimme Sopotissa, kylpylä- ja rantakaupungissa, 
ja siitä teen oman postauksensa, sillä kyllä tuo pieni ja viehättävä rantalomakohde,
 Puolan Rivieraksikin kutsuttu kaupunki,  sen ansaitsee.

Matkan Sopotiin voi hyvin tehdä taksillakin, sillä taksimatkat eivät kukkaroa Puolassa kaada,
mutta halusimme kokea hieman enemmän paikallista väriä ja matkasimme sinne junalla.
Samalla näimme myös ihmisten arkea, työmatkalaisia ja niitäkin rakennuksia,
joita ei matkaesitteissä esitellä.
Oli uudisrakennuksia - ja oli sitäkin vanhaa, jota kukaan ei ollut jaksanut hoitaa.

Kiva matka, josta kerron myöhemmin lisää;)

Old Town in Gdansk

Kolmantena päivänä kävimme  kaupungin ulkopuolella olevassa Galeria Balticassa, ostoskeskuksessa,
jonne menimme taas junalla. Kätevä kulkuväline, sillä matka ostoskeskukseen kesti n. 10 minuuttia;)
Takaisin tullessa poikkesimme vielä kaupungissa olevaan Galeria Handlowa Madisoniin, 
joka oli sopivasti kävelyreittimme varrella juna-asemalta hotellille.

Ostoskeskuksia ja -paikkoja Gdanskista löytyy useampia ja tarjolla on suurin piirtein samat herkut
kuin suomalaisissakin ostosparatiiseissa - lisäksi muutama keskieurooppalainen
 ja puolalainen brändi, joihin meillä ei törmää.

Vaikka oli alennusmyyntikausi, emme juurikaan mitään ostaneet - tuolla Galeria Balticassakin 
viihdyimme vain vajaat 2 tuntia - ja siihenkin mahtui jo kahvitteluhetki;)

Jos Puolasta jotain ostaa, kannattaa ostaa paikallisia tuotteita: käsitöitä, nahkatuotteita,
 koristeita, meripihkakoruja ja taidetta.
Hintataso on edullisempi kuin Suomessa, mutta kun olimme jälleen kerran liikkeellä käsimatkatavaroin 
ja kotona on menossa huushollin karsinta, ei mitään suurempaa mukaan tarttunut.

Mariacka Street in Gdansk

Ostoksia voi toki tehdä itse kaupungistakin - pieniä kauppoja ja puoteja on joka puolella.
Ja yksi viehättävimmistä Vanhan kaupungin kävelykaduista, Mariacka -katu, on myös oiva ostoskatu,
jos haluaa koruja tai taidetta ostaa. 

Cat in Mariacka Street in Gdansk

Gdanskissa aika kyllä kuluu - eikä tarvitse edes tehdä mitään erityistä.
Sen kun kävelee ja katselee.
Kuten vaikkapa tuota kissaa, joka Mariacka -kadulla katselee ympärilleen ja 
varmaankin tuumaa: pysykääs turistit lestissänne, nää on mun mestat;)

Kauniita rakennuksia, iloisia ja avulaita ihmisiä - ja taidetta joka puolella.
On siinä kissalla mestat!

Taidenäyttelyitä löytyi useita ja katutaiteilijoita vähän jokaiselta kävelykadulta.
Konsertteja iltaisin olisi ollut tarjolla useammassakin paikassa ja katusoittajien konsertit 
kaikuivat ympärillä meni minne tahansa.

Musicians at the Mariacki Street in Gdansk

Ilta- ja yöelämääkin Gdanskissa löytyy varmasti ihan jokaisen makuun - meille riittivät ohjelmaksi
syömässä käynnit, kävelyretket ja istahtamiset johonkin katukuppilaan.

Käveltyä tuli ja kunnolla - yhdet kengät jätin lähtiessä hotellin roskikseen
ja rakkolaastariinkin jouduin turvautumaan.
Vaan en niin paljoa, että se menoa olisi haitannut;)

Ruokapaikkoja löytyy melkein joka kadulta ja valita voi hienoista gourmetpaikoista 
niihin kansainvälisiin burgerketjuihin. Ja sushivillitys on yltänyt myös tänne
 - sushipaikkoja oli useampia.

Ravintoloiden hintataso vaihtelee - ja niinkuin muuallakin, mitä kauemmas keskustasta menet, 
sitä edullisemmin syöt ja herkuttelet.
Mutta eipä se keskustaruokailukaan maltaita maksanut kun ei 7 ruokalajin illallisia harrastanut.
Meillä taisi kallein päivällinen maksaa n. 120 zlotia (n. 30 euroa) yhteensä - ja siihen sisältyivät 
ruuat, viinit, isännän oluet ja ja minun cappuccinoni.

Colourful buildings in Old Town of Gdansk

Niin vain aika kului ja koitti lauantaiaamu ja oli aika sanoa näkemiin kauniille Gdanskille.
Aikainen aamu, sillä lento lähti jo klo 6.10 paikallista aikaa.
Koska aamiaiselle emme hotellissa ehtineet, saimme mukaamme eväspussit - ja millaiset eväät
se sisälsikään: eri tavoin täytettyjä leipiä, hedelmiä, jogurttia, siemenpatukoita ja juomaa.
Olen ennenkin näitä aamiaispusseja aamulennoille lähtiessä saanut, 
mutta eivät ne kyllä näille eväille ole vertoja vetäneet.

Kaikkea en jaksanut syödä, mutta onneksi oli mukana isäntä, johon mahtui sekin, mikä minulta jäi;)
Kylläisin vatsoin oli hyvä koneeseen nousta ja kun check-inn oli tehty jo kotoa lähtiessä, 
jäi aikaa vielä taxfree -ostoksillekin.

Lento kesti taas sen tunnin ja 10 minuuttia ja kun tytär oli Turun kentällä vastassa, olimme kotona
Kaarinassa jo ennen 9 Suomen aikaa.

Gdanskista kotiin Kaarinaan nopeammin kuin Helsingistä!
Tällainen matkanteko on minun mieleeni;)

Koskahan seuraavan kerran? 
Sillä uudelleenkin menemme - jos Luoja suo. Ja jos Wizzair jatkaa lentojaan Turusta;)
Joulunalusmatkakin voisi olla kiva - joulutorit tuolla päin maailmaa ovat ihastuttavia!

Oletko sinä käynyt Gdanskissa? Mitä pidit kaupungista?

Hyvää viikon jatkoa kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös 
SHARE:

perjantai 5. elokuuta 2016

Åblogien blogikirppis jo kolmatta kertaa - tänä vuonna 14.8. Liedon Ilmarisissa

Åblogien blogikirpputori järjestetään tänä vuonna 14.8. klo 12-15.
Kirpparihan on järjestetty kahtena aiempanakin vuonna ja se on ollut aikamoinen menestys.

åblogien kirpparivilinää 2015 - kuvaaja Kalle Mäkelä
kuva: Kalle Mäkelä

Ylläoleva kuva on viime vuoden tapahtumasta ja kuten huomaatte, vilinää riitti.

Aiempiin vuosiin verrattuna tapahtumapaikka on vaihtunut - tänä vuonna kirppari
pidetään hieman lähempänä Turun keskustaa, Liedon Ilmarisissa Kotilaiturin pihalla.

Mukana myymässä on jälleen Turun alueen sisustus- ja lifestylebloggaajia sekä joukko ystäviä.
Myös muutama kiinnostava yritys on paikalla kirppistelemässä, joten saattaa olla,
että tämä lady palaa kirppikseltä mukanaan enemmän tavaraa kuin sinne lähteissään 
- olen nimittäin mukana myymässä.

Tapahtuman ruoka- ja kahvimyynnistä ovat huolehtimassa Ollin grilli ja Vilkkimäen Kakku ja Kahvi.

åblogien kippis 2016

Paikalle pääsee paikallisbussilla - tosin sunnuntain aikataulut eivät oikein suosi aloitusajankohtaamme.
Edellisistä vuosista opiksi ottaneina yritämmme panostaa entistä enemmän järjestyksen- 
ja pysäköinninvalvontaan, mutta suosittelemme silti kimppakyytejä ja lähellä asuvien
kannattaa tulla paikalle jalkaisin tai pyöräillen.

Niin kuin viimekin vuonna, haluamme me åbloggaajat tänäkin vuonna myös jakaa hyvää:
 kirpparille tulee pöytä, jonka tuotto menee Turun alueen Hope ry:n hyväksi.
Siihen laitamme kaikki myyjät jotain tavaroidemme joukosta myytäväksi.
Lisäksi teillä muilla on mahdollisuus tuoda siihen tavaraa, jota Hope juuri nyt tarvitsee
 - lista tarvittavista tavaroista tulee ennen tapahtumaa tuonne tapahtuman FB-sivulle 
ja kannattaa myös käydä katsastamassa Turun Hopen FB-sivu.
Tavaroita voi myös tuoda tuonne pöytään myytäväksi Hopen hyväksi.

hope ryn pöytä äblogien kirppiksellä 2015

Sateen sattuessa ei tapahtumaa järjestetä. 
Jos sää on kiikunkaakun, ilmoitetaan viimeinen tieto FB:n tapahtumasivulla

Tuonne Facebookiin kirppiksen tapahtumasivulle kannattaakin käydä klikkaamassa itsensä osallistujaksi
 - sinne laitamme myös näytille muutaman myytäväksi tulevan tuotteen;)

Toivottavasti säät suosivat ja saamme järjestettyä mukavan iltapäivän!

Tervetuloa - olisi kiva nähdä juuri sinua!

Lady of The Messiä voit seurata myös

SHARE:

tiistai 2. elokuuta 2016

Heinäkuu 2016 - hitaita aamuja, hiipiviä iltoja ja kesän makua

Elämme jo elokuuta, mutta minä aion muistella vielä mennyttä heinäkuuta.
Ja kun tänne blogiini ne muistot kirjaan, löydän ne joskus myöhemminkin
 - vielä sittenkin, kun aika haristaa jo vanhan naisen muistisoluja;)
Olen huomannut, että monia asioita käyn jo nyt täältä blogista tarkistamassa
 - esim. miten vietimme toissa kesää tai missä reissasimme milloinkin.
Kun en varsinaista päiväkirjaa kiitosvihkoni ohella pidä, näyttää näistä höpinöistäni täällä sellainen
- pienimuotoinen tosin - minulle muodostuneen.

Heinäkuun alussa ahersin vielä töissä ja onneksi Suomen suvesta voi nauttia myös töiden ohessa.
Turun Keskiajan markkinat, Aurajoen rannat, Sauvon farmi ja töiden jälkeiset torkut kotipihan
keinussa täällä Kaarinassa - kesän tuoksut ja kauneus antoivat virtaa töihinkin.

Heinäkuun alussa muutti myös tytär Miku-kisulin ja chinchillojensa kanssa takaisin kotiin
 muutamaksi kuukaudeksi pakoon asuntonsa putkiremonttia, joten vilinää riitti.

Perinteisen Pohjois-Karjalan matkamme teimme isännän kanssa heti ensimmäisellä lomaviikolla
ja ikävähän sinne taas jäi. Muistojen maisemaan - sinne, missä sielu lepää.

koostekuva lady of the messin heinäkuusta 2016

Reissun jälkeen nautimme vain päivistä vailla suunnitelmia - hitaista aamuista, päivistä,
 jotka vain lipuivat ohitse ja hiipuvista illoista, jolloin valoa riitti pitkälle yöhön. 
Ei ollut kiire minnekään.
Aika kului kotona, kävelylenkeillä Turun jokirannassa ja Sauvon farmilla.

Viime viikolla käväisimme Gdanskissa, joka valittiin matkakohteeksi sen takia, 
että sinne pääsee suoraan lentäen Turusta ja matkoihin ei turhia aikoja tuhraudu.
Gdanskin matkan tunnelmia olen jakanut hieman InstagramissaFacebookissa ja Twitterissä
joihin olen muutaman kuvan matkalta postannut, mutta reissusta on tulossa ihan oma postauksensakin,
kunhan saan kuvat koottua. 
Sillä vaikka tälläkään matkalla ei tällä bloggaajalla ollut kunnon kameraa mukana, 
siunaantui kuvia sekä isännän että minun kännyköihini ja mukana olleeseen pokkariin ihan kiitettävä määrä.

Nyt kerron vain, että Gdansk ei taaskaan pettänyt.
Tämä oli kolmas matkamme sinne ja kyllä siellä silti riitti niin nähtävää kuin koettavaakin.
Ja löytyi myös tämän ladyn kätöseen sopiva oluttuoppi;)

Tulimme kotiin lauantaina ja mikäs tänne oli tullessa, kun tytär piti huushollia pystyssä.
Sen minkä pystyi, sillä kyllä Miku-kisulikin osansa vaatii - ja edelleenkin on vauhti sellainen,
että kukat ovat piilossa työhuoneessani.
Koti on edelleen hyrskyn myrskyn - tyttären tavaroita ja kisulin leluja on levitelty pitkin poikin.

kissa haluaa leikkiä - cat wants to play

Vaan en valita. Kun tuollainen veitikka kurkistaa tuolin alta, ei voi kuin hymyillä ja yhtyä leikkiin;)

Sunnuntaina käväisimme Turussa, istuimme sekä kavelykadun että jokirannan kahviloissa 
ja tunsimme pientä haikeutta. Isännän loma nimittäin päättyi ja hänellä koitti töihin paluu.

Minun lomani sen sijaan jatkuu vielä pari viikkoa.
Mutta enköhän minä jotakin tekemistä keksi - kaaoksen kesytystä ainakin riittää
ja kirjapino odottaa kirjahyllyn päällä.
Sillä vaikka kuvittelin, että jo tässä vaiheessa lomaa olisin päässyt kasvohalvauksesta johtuvan, 
yli puolen vuoden pituisen lukupaastoni lopettamaan, en sitä vielä ole uskaltanut tehdä.

Nyt loman aikana olen nimittäin huomannut selvästi sen, millainen silmä on rasittuneena
 - ja etenkin sen, millainen se on levänneenä.
Silloin, kun silmää en rasita millään ylimääräisellä, se tuntuu miltei normaalilta.
Esim. Gdanskin matkalla en juuri edes huomannut, että silmä vielä oikuttelee.
Mutta heti, kun kotiin tultua yritin surffailla netissä, ilmoitti vaiva olemassaolostaan.
Senpä tähden olen pitänyt pienimuotoista nettipaastoakin - olen vain vilkuillut päällimmäiset uutiset,
mutta esim. blogeja en ole pahemmin lukenut saatikka kommentoinut.
Siitä pahoitteluni teille bloggaajille, mutta nyt, kun ei töidenkään takia ole pakko silmää rasittaa,
annan sen levätä ja nautin siitä, että sitä ei tarvitse koko ajan kostuttaa ja ettei se kirvele ja särje.

Sen olen kuitenkin päättänyt, että vielä tämän loman aikana sen kirjapaastoni päätän.
Sen verran on monta kertaa jo käsi käynyt kirjapinolla ja olen miettinyt, mistä päästä aloittaisin;)

aurajokiranta Turussa - Aura-riverside in Turku, Finland

Sitä odotellessa edelleenkin niitä päivätorkkuja pihakeinussa, kävelyretkiä siellä täällä
 - no, ainakin Turussa ja kenties Helsingissä.
Ai se huushollin raivaus? Ehtiihän tuon - nyt on loma!

Miten kului sinun heinäkuusi?
Ja miten aiot viettää nyt alkanutta elokuuta?

Minulle elokuun alku tarkoittaa sitä, että kolmannes kesää on vielä jäljellä.
On sadonkorjuun aika, pimenevien iltojen ja tähtitaivaan aika.

Tervetuloa elokuu!

Hyvää elokuuta kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös 


SHARE:
BLOGGER TEMPLATE DESIGNED BY pipdig