sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Rakenna ja Sisusta -messut Turussa 10.-12.2.17 - arvonnassa liput messulle

Kevättä odotellessa alkaa monen meistä mielistä surista sisustuskärpänen
 ja joillakin siintää silmissä se kokonaan uusi, itse rakennettu talo.

Meillä ei taloja enää rakenneta mutta kaikenlaisia remonttihaaveita kyllä elätellään.
Tätä meidän remonttiahan on tehty hartaasti useampana vuonna ja välillä 
on rempattu  niin pojan kuin tyttärenkin asuntoa.
Ja aika ajoin on vain haaveiltu ja yritetty isännän kanssa miettiä,
 mistä päin seuraavaksi uudistukset aloitetaan.
Sepä ei ihan helppoa olekaan kun meillä tuntuu olevan hieman erilaiset näkemykset siitä,
mikä paikka eniten sitä uutta pintaa tai ehostusta kaipaa.
Eikä yhteistä säveltä tunnu löytyvän siitäkään, mitä materiaaleja tai värejä valitaan;)

Mutta haaveillahan saa - ja aina välillä jokin unelma saattaa jopa toteutua.

Rakenna ja Sisusta -messut Turun Messukeskuksessa
kuva: Turun Messukeskus

Ideoita voi käydä katsastamassa parin viikon päästä Turun Messukeskuksessa 
Rakenna ja Sisusta -messuilla jotka on Länsi-Suomen suurin alan tapahtuma.

Messujen teemana tänä vuonna on rakenna, sisusta ja uudista.

Kodin rakentajille näillä messuilla onkin tarjolla vaikka mitä: messuilta löytyy esittelyjä
 tonteista aina valmistaloihin saakka - ja kaikkea siltä väliltä.

Ensimmäistä kertaa on messuilla myös uutuustori, johon messuilla olevat yritykset ovat tuoneet 
mm. maailman tai Suomen ensi-illassa olevia tuotteita ja palveluja. 
Mukana on innovatiivisia tuotteita mm. takkoihin ja talotekniikkaan liittyen.

Sisustajille ja kodin uudistajille ovat näytteilleasettajat tuoneet uusimpien
trendien
 mukaiset ratkaisunsa esim. pintamateriaaleista, väreistä ja lattioista.

Minua ainakin kiinnostaa käväistä messuilla ensimmäistä kertaa olevassa neljän huoneen Åblogitalossa,
 jonne 4 mukaan valittua  åbloggaajien bloggaajakolleegaa ovat sisustaneet 
kukin oman inspiroivan huonekokonaisuutensa.

Upeita sisustusbloggajia kaikki neljä - ja koskapa tunnen jokaisen, 
tiedän, että tulen kyllä ihastumaan ja varmasti myös saan vinkkejä.

Åblogitalossa mukana olevat huoneet ja blogit ovat:

Oblik.fi – eteinen www.oblik.fi
Villa Puomi – keittiö villapuomi.blogspot.fi
Kotilaituri – wc kotilaituri.blogspot.com
Pikkutalon elämää – makuuhuone pikkutalo.blogspot.com

Pieniä väläyksiä siitä, mitä on odotettavissa, on jo vilahdellut näiden bloggaajien instagram -tileillä;)

Messuille tulevaa antia  voi seurata myös niiden Facebook -sivulta, josta jo nyt löytyy
esim. vinkkejä vuoden 2017 sisustustrendeihin.

Olin näillä messuilla myös viime vuonna ja tykkäsin kovasti - Turun Messukeskus 
on juuri sopivan kokoinen, että sieltä löytää kaiken etsimänsä
 - ja jaksaa myös kaikki osastot katsastaa vaikka näytteilleasettajia on tänäkin vuonna yli 300.

Blogiyhteistyön merkeissä sain myös arvottavaksi kaksi messulippusettiä,
 jotka kumpikin sisältävät kaksi messulippua. 
Voittajiksi arvon  siis kaksi onnekasta.

Rakenna ja Sisusta -messujen messuliput - arvonta

Arvontaan voivat osallistua kaikki kommentoimalla tätä postausta
 - sinun ei siis tarvitse olla blogini kirjautunut lukija voittaaksesi lippusetin.
Kommentissa tulee olla sähköpostiosoite mukana,
jotta saan ilmoitettua voittajille nopeasti voitosta.

Arvonta päättyy sunnuntaina 5.2. klo 20, jonka jälkeen voittajat saavat minulta sähköpostia.

Toivottavasti näemme messuilla!

*Postaus on tehty blogiyhteistyössä Turun Messukeskuksen kanssa, jolta myös on saatu liput arvontaan.

Onnea arvontaan kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös 
 








SHARE:

lauantai 21. tammikuuta 2017

Elämälle kiitos - ja taas se sama vanha uudenvuodenlupaus

Vuodenalku on monelle meistä lupausten aikaa.
Yksi aloittaa kuntokuurin, toinen haluaa oppia jonkin uuden taidon.
Joku päättää hidastaa tahtia ja alkaa panostaa itseensä ja omaan hyvinvointiinsa.

Niitä listoja lupauksista ja tavoitteista on täällä blogeissakin ollut aikamoinen määrä.
Hienoja lupauksia, tavoitteita ja paremman elämän kaipuuta.

Olen itsekin ammoisina aikoina yrittänyt tehdä jos jonkinlaisia uudenvuodenlupauksia:
olen luvannut aloittaa liikunnan, luvannut laihduttaa, yrittänyt saada raivattua sekä tämän hyrskynmyrskyn
kotini että vielä sitäkin sekaisemman pääni.
Kaikenlaista, isompaa ja pienempää, on tullut luvattua.
Ja suloisesti niissä kaikissa pyrkimyksissä epäonnistuttu.

kiitosvihko vuodelle 2017 - gratitudebook for year 2017

Turhautuneena itseeni ja saamattomuuteeni jätin lupausten teon vuosiksi.
Mitä sitä turhia lupailemaan, kun ei niitä lupauksia kerran pysty pitämään!

Muutaman vuoden ajan olen kuitenkin taas tehnyt uudenvuodenlupauksen minäkin.
Vain yhden.
Ja sen olen suurin piirtein pystynyt jopa pitämään.

Olen luvannut kirjata kiitosvihkoon kiitoksenaiheita.
Kiitosaiheeni on voinut olla jokin suuri tapahtuma, iloinen yllätys - tai vain pieni oivallus arjen keskellä.

Näistä kiitosvihkoistani olen aiemminkin täällä kirjoittanut ja esimerkiksi viime vuonna postauksessani 
"Sittenkin se yksi lupaus" kerroin myös hieman siitä, miten lupaus on pidetty.

Alunperinhän kimmokkeen kiitosvihkoon sain ollessani fibromyalgiakuntoutuksessa, 
missä lääkäri kehotti kirjaamaan joka päivä viisi kiitoksenaihetta - ja aina eri aiheista.

No - itse en ole ihan tähän tahtiin pystynyt enkä enää pyrkinytkään.
Välillä on mennyt parikin viikkoa, etten ole vihkoon koskenut, mutta säännöllisen epäsäännöllisesti 
minä kuitenkin vihkoni olen esille ottanut ja siihen kiitokseni raapustanut.
Ja välillä olen kirjannut saman asian useampaankin kertaan - jotkut asiat kun eivät kiitoksesta kulu.

Kiitosvihkosta on tullut minulle suuri voimanantaja ja ilonaihe.
Kun iltaisin mietin, mistä tänään kiittäisin, on niinä pimeämpinä ja synkimpinäkin
hetkinä löytynyt jotain, mistä olla kiitollinen.

Ja niinäkin päivinä, kun tuntuu, että elämä riepoo liian kovaa, on ollut hyvä lukea edellisten päivien
kirjauksia ja huomata, että ne vanhat kiitosaiheet ovat elämässä pysyneet.

Kiitollisuudesta ja kiitollisesta mielestä on viime aikoina kirjoitettu enemmänkin, sillä on jopa
tutkimuksin todettu, että kiitollisuus tuo pitkää ikää.
No - en minä sen pitkän iän toivossa omaa vihkoani ole kirjannut, mutta tottahan se on, että
itse tarvitsen välillä muistutuksia siitä, miten hyvin asiat loppujen lopuksi ovat ja että ihan kaikkia
maailman murheita ei itse tarvitse murehtia.
Kiitollisuus antaa elämänlle mieltä ja parantaa sen laatua.

Minulle tästä vihkoon kiitoksen kirjaamisesta on tullut iltaisin se hetki, 
jolloin voin hiljentyä ja pohdiskella; siitä on tullut osa iltarukoustani.

Viime vuoden kirjauksista löytyy mm. keväällä kirjattu kiitos siitä, 
että kasvohalvauksessa vaurioitunut  silmä pysyy jo kiinni nukkuessa
 ja sain luopua monta kuukautta kestäneestä silmän kiinniteippauksesta öiden ajaksi.
Löytyy myös kiitos siitä, että läheinen selvisi sairaalareissusta ja selvisimme pelkällä säikähdyksellä.
Ja onhan sinne vihkoon kirjattu kiitokset siitäkin, että huulipunapuikolle on taas käyttöä ja sekin,
että eräällä reissulla oli mukana vaihtosukkahousut.
Heinäkuussa olen kiittänyt tyttären putkiremontista.
Kyllä vaan - minä höperö olen kiittänyt siitäkin, sillä niin paljon iloitsin, 
kun tytär eläintarhoineen muutti tänne kotiin sen remontin ajaksi.
Miku-kissasta näyttää vuoden aikana tulleen useampikin merkintä;)

Miku-kissa - Miku-The-Cat

Olen kiittänyt myös työtovereista, ystävien tapaamisista, mökkilaiturista ja monesta sellaisesta
asiasta, joita en tänne blogiin tuo, sillä ne kiitokset ovat koskeneet muita ihmisiä
 ja ystävien ja läheisten asioitahan ei täällä levitellä.

Ja kyllä, edellisiltäkin vuosilta tuttu "kiitos, että selvisin tästäkin päivästä",
 löytyy viimekin vuonna - ja useammaltakin vihkon sivulta.

Tämän vuoden kiitosvihkoni kaivoin varastoistani - en ostanut uutta, 
sillä minulla on aikamoinen määrä erilaisia muistikirjoja hankittuna pahan päivän varalle.
Kuljetan useimmiten mukanani pientä muistikirjaa ja kirjaan siihen milloin mitäkin muistettavaa.
Vaikka käytänkin esim. OneNotesia työasioissa ja Evernotea muutamien muistiinpanojeni tekemiseen,
en ole pystynyt luopumaan paperisista muistikirjoista;)
Joten kunnon muistikirja sen kiitosvihkoni pitää olla!

Ensimmäiset kiitoksetkin on toki kirjattu - ollaanhan jo tammikuun kolmannella viikolla.
Siitä, mitä ne ovat, kerron ehkä joskus - tai sitten en.

Sen verran kuitenkin raotan vihkoani, että edellisen postaukseni 
jälkeen näytän kirjanneen: kiitos blogiystävistä.

Ja sen kiitoksen voin tellekin suoraankin antaa: kiitos, että siellä olette. 
Kiitos kommenteista. Kiitos viesteistä ja yhteydenotoista. 
Elämä osaa yllättää lahjoillaan - ja te lukijani olette yksi niistä.

Teille tänään annan kiitokseksi ensin Pentti Saaritsan suomennoksen Violetta Parran 
Gracias a la vida -runosta - ja vielä videon samasta runosta - tämä versio tosin
Liisa Lapon suomentamana ja  Liisa Tavin laulamana.

Gracias a la vida - Miten voin kyllin kiittää


Miten voin kyllin kiittää elämää rikkaudestaan; 
sain kaksi silmää ja kun ne vain avaan 
erotan tarkkaan valosta varjon, 
yön, avaruuden ja tähtisen taivaan. 
Ja ihmispaljoudesta hahmon rakkaan. 

Miten voin kyllin kiittää elämää rikkaudestaan, 
kun herkin korvin öin, päivin kuulen 
sirinät kaskaan ja kanarialinnun. 
Vasaran kalkkeen, sadekuuron, koiran haukun 
ja oman rakkaimpani äänen hellän. 

Miten voin kyllin kiittää elämää rikkaudestaan, 
kun sain oman äänen ja sain kielen aarteen. 
Kun sain selvän järjen ja sanojen voiman, 
äidin, ystävän, veljen, sain valon hohteen 
sen joka rakkaimpani teitä ohjaa. 

Miten voin kyllin kiittää elämää rikkaudestaan, 
kun uupunein jaloin sain taivalta taittaa. 
Rapakot tarvoin ja kaupungit kiersin, 
rannikot, vuoret, karun autiomaan helteet 
ja sinun pihallesi viimein päädyin. 

Miten voin kyllin kiittää elämää rikkaudestaan, 
sydämen sainhan, pakahtuvan, täyden. 
Kun aivojen voiman näen hedelmää luovan 
ja kun pahuus haihtuu, kun hyvyys sen voittaa. 
Kun näen silmiesi loiston kirkkaan. 

Miten voin kyllin kiittää elämää rikkaudestaan, 
sain siltä itkun ja sain siltä naurun. 
Onnen ja tuskan eron niin huomaan 
ja niistä pystyn oman lauluni luomaan, 
sen jota kaikki luovat kaikkialla. 
Laulun, jota luodaan kaikkialla. 




Mistä sinä tänään kiität?

Hyvää viikonloppua kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös 




SHARE:

maanantai 9. tammikuuta 2017

Vuosi 2016 - hyvää vaiko pahaa?

Lupasin edellisessä postauksessani, että teen vielä koosteen viime vuodesta 
ja kun kerran on tullut luvattua, onhan se lupaus täytettävä.

Tilinpäätöksen teen sen mukaan, mitä tänne blogiin olen vuodesta kirjannut ja vaikka postauksia
viime vuonna kertyi Hitaan bloggaajan periaatteita noudattaen vain 58, tulee tästä koosteesta pitkä.

Niin pitkä, että epäilenpä, että harva teistä sen jaksaa loppuun saakka lukea.

Mutta teen sen silti - sillä teen tätä en vain teitä varten vaan myös itselleni.
Kun ikävuosia on kertynyt tämäkin määrä, on hyvä muistuttaa itseään siitä,
 että jokainen hetki on ollut arvokas ja muistamisen arvoinen
 - ja hyvä on myös miettiä sitäkin, että sitten, kun muisti alkaa temppuilla,
voin täällä käydä palauttamassa mieliini, mitä milloinkin on tullut puuhattua;)

Vuosi 2016 alkoi epätietoisissa ja surkeissakin merkeissä - toispuoleinen kasvohalvaus oli iskenyt
juuri edellisen vuoden lopulla ja minulla ei ollut minkäänlaista käsitystä siitä, mitä tuleman pitää.
Toivunko - ja jos toivun, niin mihin kuntoon?

Edith Södergranin runo

Tammikuu matoi eteenpäin hitaasti, edistystä ei juurikaan vielä näkynyt, 
mutta sain kuitenkin aloitettua perinteisen kiitosvihkoni.

Lääkärissä käyntejä, hiljaisia päiviä, kun silmän takia en voinut kuin silloin tällöin runoja lukea.
Unettomia öitä. Silmän teippausta. Kuorsauslaastareita.

Tammikuun lopussa osallistuin kuitenkin jo bloggaajien kauneuspäivään.

lady of the mess bloggaajien kauneuspäivässä

Kuvasta ei näy, miten vino suuni vielä on eikä se, miten silmäni ei toimi, mutta ihanaa hemmottelua
oli päästä ammattilaisten meikkaamaksi ja sainpa vielä kynsiini kestolakkauksen ja hiuksenikin kuntoon.

lady of the messin helmikuun koostekuva

Aloitin myös perinteisen Ekopaastoni ja listasin tavoitteitani siihen.

Helmikuussa uskaltauduin mukaan muiden bloggaajien kanssa Rakenna ja Sisusta -messuille ja aloitin työt.

Ulkoilemaan en vielä pystynyt, sillä silmäni ei talven pakkasista ja viimoista tykännyt..

Micu-kissa

Tyttären pikkukisu Micu kävi ensimmäisellä vierailulla ja pisti huushollin hyrskynmyrskyn.

Turun tuomiokirkko kevään valossa

Maaliskuussa nautin jo Turun maisemista ja kevään valosta. Elämä alkoi jälleen maistua.
Vaikka maailman pahuus taas näytti kasvonsa Brüsselissä, saapui pääsiäisen valo sittenkin.

lady of the mess vappuna 2016

Huhtikuussa innostuttiin jo ihonhoidostakin ja vappuna punattiin huuletkin.

piispan sihteeri - piispan salaisuuksien vartija

Toukokuussa kävivät åbloggaajat kylässä työpaikallani ja tulin kaapista ulos eli ensimmäisen kerran
täällä blogissani kerroin työstäni enemmänkin - ja samalla meni loputkin anonymiteetit.
Vanhin nainen Suomen Vanhimmassa Virastossa esittäytyi;)
Tästä postauksesta tuli yllättäen viime vuoden luetuin ja kommentoiduin ja vieläkin siitä välillä kuulen.
Vaikka postausta pitkään emminkin, hetkeäkään en ole sen julkaisua katunut;
 niin paljon hyvää se on mukanaan tuonut.

lady of the messin kesäkuun koostekuvat


Kesäkuussa sain Turun Naisten Pankilta haasteen olla mukana Kävele Naiselle Ammatti -kampanjassa
 ja vaikka itse tapahtumaan en kipeytyneen selkäni takia pystynytkään sittemmin osallistumaan,
pystyin edes omalta osaltani innostamaan muitakin bloggaajia ja lukijoitani mukaan kävelemään.

Turun saaristomaisemaa

Työtovereideni kanssa teimme retken saaristoon ja Suomen kesä näytti parastaan.
Juhannusruusut kukkivat, vihreässä oli tuhat eri sävyä ja valo valaisi kaiken.

Micu-kissa köllöttelee

Heinäkuussa lomailtiin, tytär muutti väliaikaisesti tänne Kaarinan kotiin Turun asunnostaan
 putkiremonttia pakoon ja toi mukanaan chinchillansa, tavaransa ja tietenkin Micu-kisulin.
Sen jälkeen koti olikin sikin sokin ja hujan hajan joulukuun alkuun saakka - Miculta kun kukkasetkin
piti siirtää piiloon työhuoneeseen, isännän crockseista on puolet syöty ja niitä leluja, 
mitä isäntä kissalle osti, löytyy vieläkin nurkista ja sohvien alta;)

lady of the messin heinäkuun koostekuva

Vietettiin hääpäivää, käytiin Sauvon farmilla ja nautittiin Turusta ja Keski-ajan markkinoistakin.


mökkilaituri Pohjois-Karjalassa

öinen järvimaisema Pohjois-Karjalassa heinäkuussa

Heinäkuussa teimme isännän kanssa myös mökkireissumme Pohjois-Karjalaan, sinne,
missä taivas on sininen ja valkoinen ja järven vesi ja muistot kultaa.
Sinne, missä sieluni lepää ja missä on sen koti.

lady of the mess Gdanskissa

Ja kuun lopulla käväisimme muutaman päivän lomalla kauniissa Gdanskissa ja samalla matkalla
kävimme myös päivän visiitillä Sopotissa, Puolan Rivieralla 
missä näimme myös maailman pisimmän laiturin.

Molo-laituri Sopotissa


Elokuussa ennen töiden alkua järjestettiin myös Åblogien perinteinen kesäkirppis Kotilaiturin pihalla.

lady of the mess åblogien kesäkirppiksellä

Ja maailma oli kaunis - luonto ihastutti ja marjasato villitsi
 - jopa minä löysin itseni Sauvossa metsästä;)

kaunis talo Turun Aurajoen rannassa

Kun työt alkoivat, oli vielä upeita elokuun iltoja, jolloin kävelimme hitaita polkuja Turun jokirannassa
ja vietimme viikonloppuja Sauvon farmilla satoa keräten ja leväten.

vadelmasatoa Sauvossa

Kauniin ja valoisan kesän jälkeen saimme vielä upean syksyn.

villiviini syksyn väreissä


Syksyyn sisältyi monia tapahtumia, messuja useampikin ja niistä mieluisin oli Turun Kirjamessut,
joka tällä kertaa oli minulle osittain myös työtehtävä.

Porvoon ranta-aitat syksyllä

Syksyyn mahtui myös työmatka kauniiseen Porvooseen 
ja tapahtumia oli kyllä tällaiselle laiskalle ladylle ihan riittämiin.

syksyinen pihatie Ruissalossa

kaislikossa suhisee Ruissalossa

Onneksi oli myös niitä hetkiä, jolloin vain sain nauttia tuosta upeasta syksystä.
Yksi kauneimmista syksyistä, mitä olen saanut elää - ja yksi pisimmistä.
Sillä ensilumia saatiin odotella - ja kun ne viimein tulivat, sulivat ne saman tien pois.

kynttilänliekki ja kanerva


Marraskuussa sytyteltiinkin sitten kynttilöitä - ensin Pyhäinpäivänä 
ja  tietenkin sytytettiin se ensimmäinen adventtikynttiläkin.

joulukoriste kotilaiturilla

Alettiin myös jo virittäytyä tulevan joulun tunnelmiin, 
mm. vierailemalla Kotilaiturin joulua ihastelemassa.

Blogi vietti 4-vuotissynttäreitään ja ihmettelin sitä, 
miten te kaikki lukijat olette jaksaneet mukanani roikkua.

Raskasta Joulua 2016

Joulutunnelmia kävimme myös isännän kanssa haistelemassa Raskasta Joulua -kiertueen 
avajaiskonsertissa Baltic Princessillä. Tai oikeastaanhan noita konsertteja oli kaksi,
 sillä ensin saimme nauttia raskaammasta  setistä ja toisena päivänä samat herkut vielä akustisina.
Hieno reissu!

Joulukuussa vietettiinkin jo Itsenäisyyspäivää ja pohdiskelin sitä, 
miten Suomi on maailman paras maa ja samalla tuhansien murheellisten laulujen maa.

Pohdiskelin myös sitä, mistä syntyy joulumieli ja etsin joulun syvintä tarkoitusta.

kynttilänliekki ja jouluntähti

mutta josta sittenkin niin hyvä tuli. 
Tuli joulu, jonka tulen muistamaan aina.

Ja uuden vuoden aatonaattona mietin sitä, miten kiitollinen saan olla siitä, 
miten hyvin olen toipunut tasan vuosi sitten iskeneestä kasvohalvauksesta.
En täysin, sillä suu on vielä hieman vino, mutta vinohan se oli jo ennen halvaustakin
 - katsokaa vaikka tuota blogini profiilikuvaa;)
Silmä ei edelleenkään kestä pitkäaikaista rasitusta ja esimerkiksi kirjojen lukeminen tai bloggaaminenkaan 
- saati muiden blogien lukeminen työpäivien jälkeen ei oikein onnistu, mutta toipuminen jatkuu vielä.
Aikoinaan lääkäri totesi, että vasta vuoden päästä tiedämme, miten toipuminen on edistynyt.
No - nyt voin todeta, että paremmin kuin osasin odottaakaan. Saan olla todella kiitollinen.

Ja kiitollinen olen koko viime vuodestakin.
Paljon siihen mahtui - sekä hyvää että toki sitä pahaakin.
Kuitenkin niin paljon enemmän sitä hyvää; kiitosvihkooni sain kirjata lukuisia merkintöjä.

Kaikkea ei toki tänne blogiin kirjata - ei vaikka silmä olisi sen sallinutkin.
Ne parhaat hetket lähimpien ystävien ja perheen kesken eivät tänne kuulu
 - eivätkä kuulu ne vaikeimmat koettelemuksetkaan.

Kiitos myös sinulle, joka jaksoit tänne saakka kahlata.
Olipa varmasti urakka.
Sillä vaikka kirjoitankin harvoin, kirjoitankin sitten hartaasti ja pitkään;)

Ja näillä eväillä tulen jatkamaankin - toivottavasti jaksat mukanani.

Oikein hyvää tammikuuta kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös 





SHARE:
BLOGGER TEMPLATE DESIGNED BY pipdig