maanantai 2. syyskuuta 2013

Tukka putkella kohti syksyä

Vilpittömästi pahoittelen sitä, etten ole ehtinyt blogiani päivittelemään ja teidän blogejanne kommentoimaan. Olen kuitenkin aina välillä käynyt kurkistelemassa, mitä teille kuuluu.

Pari viimeistä viikkoa ovat olleet aikamoista pyöritystä ja toissa viikon lopulla, kun podin huonoa omaatuntoa tästä blogisaamattomuudesta, tein päätöksen, että nyt stop tykkänään murehtiminen - postailen vasta sitten, kun tästä hurlumheistä selvitään.

Töissä on ollut aikamoisen vilkasta ja sitä se tulee olemaan jatkossakin: meillä tehtiin töiden uudelleenjärjestelyjä, kun kaksi työkaveria jäi kesän aikana eläkkeelle. Ja siinä potissahan Ladyllekin mätkäistiin muutama lisätehtävä. No, osasin sitä odottaa - enkä suinkaan ollut ainoa, johon tämä kohdistui. Sain kyllä ihan mielenkiintoisia ja omaan päätyöhöni sopivia hommia. Ja tulee tämä tietysti vaikuttamaan hieman palkkaankin. Jotta ei valiteta. Ainakaan vielä;)

Pojan asuntohan saatiin rempattua ja sitä siivoiltiin sitten töiden jälkeen iltaisin. Toissa viikonlopulla veljeni tuli Hollolasta ja kävi vielä laittelemassa asunnon sähköt ajantasalle - lisättiin muutama pistoke ja uusittiin vanhat. 

Kiireestä kertonee hieman sekin, että en ole ehtinyt edes kampaajalle ennenkuin nyt sunnuntaina. Siis sunnuntaina! Tukka putkella on menty. Ja hiukset olivat kyllä sellaisessa kunnossa, että oli  viimeinen hetki tuo kampaajalle pääsy, sillä tällä viikolla on kolmen päivän työmatka tiedossa. Seuraavasta kuvasta ei tarvinne kertoa, kumpi on ennen ja kumpi jälkeen;)


Pojan muutto oli lauantaina. Täysi päivä. Ensin siirrettiin täältä kotoa lähtevät tavarat - vuokrapaku oli täynnä: sänky, lukuisia muuttolaatikoita ja nyssäköitä. Sen jälkeen ajelimme pakulla Raision Ikeaan, josta sitten aiemmin tekemämme listan perusteella lastattiin autoon hieman kalusteita. Tuossa kuvassa on - uskokaa tai älkää - yksi kahdenistuttava vuodesohva, ruokapöytä, 6 pallia, tietokonepöytä, 2 lack -pöytää, yksi 180 cm korkea peiliovellinen kaappi, yksi pöytälamppu... 



Lauantaina nuo  pojan asunnolla saatiin jo koottuakin. Olipahan homma - ja sen vannon, että ihan lähiaikoina en aio koota yhtään ainoaa Ikea-mööpeliä!

Sain pojan vielä kotiin lauantai-illaksi ja sunnuntaina sitten olin tuolla kampaajalla. Sieltä vielä Clas Ohlssonin, Prisman ja yllätys, yllätys Ikean kautta kotiin. Ikeasta poika osti vielä uuden työtuolin. Jonka saa koota ihan itse;)

Illansuussa tytär  lähti poikaa viemään uuteen kotiin. Ovella halasin ja toivotin onnea ja Taivaan Isän varjelusta. Ja vaikka kuinka olin vannonut, että pojan nähden en itke, niin siinä ne kyyneleet sitten tulivat. Ja ovat valuneet pitkin iltaa. Niin lähti äidin pikkupoika maailmalle. No, ensi perjantaina tulee kuulemma tänne entiseen kotiinsa, kun meille tulee Helsingistä molempien nuorten yhteisiä kavereita viikonlopuksi:) 

Mutta ottaa tämä koville. Ajan kulku. Vanheneminen. Ja kesä on ohi. Nyt ollaan jo syyskuussa. Syksyssä.

Ja syksyyn sopii seuraava laulu - laulajana yksi maailman parhaimmista laulajista, Mahalia Jackson. Kuunnelkaa ja nauttikaa. Niin minäkin - ja varmaan pirautan vielä pari kyyneltäkin.

Mahalia Jackson: The Green Leaves of Summer



Vielä toivottelen tervetulleiksi uudet lukijat - vaikka blogissa on hiljaista ollutkin, on teitä vain sinne muutama taas lisää tullut. Olette kaikki - niin uudet kuin vanhatkin - suuri ihme ja ilonaihe. Toivottavasti viihdytte. 

Ihanaa syyskuuta kaikille!

SHARE:

50 kommenttia

  1. Niin se aika vierii, ei vaan voi mitään.. Mutta pakkohan se on nuo lintuset omilleen laskea :)
    Kummallista miten työelämässä nykyään toimitaan; joku jää pois ja hommat jaetaan muille :-/ sama edessä minunkin työpaikallani ja pelolla odotan mitä sieltä kontolleni rapsahtaa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä - ei voi aikaa vastaan taistella! Ja kyllä näyttää olevan työpaikoilla juurikin tuollainen meininki. Mistähän niille nuorille ja eläkettään venyttäville niitä töitä saadaan?
      Mukavaa viikkoa - täällä sade piiskaa kattoja!

      Poista
  2. Aika menee niin nopeasti... On surullista kun lapset lähtee omilleen mut niin sen vaan on mentävä. Kivat hiukset! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä vaan - on haikea luopua, mutta hyvillään siitä, että uskaltavat opetella lentämään:)

      Poista
  3. Hyvää syksyä sinulle.

    VastaaPoista
  4. Minulla nuorimmainen lähti myös vuosi sitten kotoa -nyt ovat molemmat omillaan. On se äidille aina rankkaa, mutta kiva on nähdä miten nuoret pärjää ja ovat onnellisia. Mukavaa syksyä sinulle ja perheellesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se vaan maailma menee - ja niin pitääkin. Äitienkin;)
      Sinulle myös perheinesi hyvää syksyä♥

      Poista
  5. Meillä esikoisen viimeinen lukiovuosi meneillään ja edessä siis myös opiskelujen aloitus ensi syksynä. Hurja ajatus. Näin se elämä vie eteenpäin...

    VastaaPoista
  6. Sama piiloitku on edessä täälläkin varmaan aika pian. Ensimmäisen kerran tuli tihrustettua, kun poika lähti armeijaan. Tai oikeastaan en sitä kyynelehtinyt, vaan sitä ajatusta, että muutama vuosikymmen sitten äidit joutuivat päästämään samanikäiset poikansa ihan oikeaan sotaan. Huhhuh. Sitä ei oikein pysty edes ajattelemaan.

    Ihanan paksu ja hyvinvoivan näköinen tukka sulla. Toista se on meikäläisellä, kun tuntuu, että menee toisesta päästä katki sitä mukaa, kun toisesta kasvaa. Sensijaan perheen 3 miestä tuskailevat liian tuuheiden ja nopeasti kasvavien hiustensa kanssa. Tasan ei mene lahjat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen monesti ajatellut niitä äitejä, jotka lapsensa ovat sotaan joutuneet lähettämään - ja toivonut, että voi kun ei koskaan, koskaan enää - mutta ei ole ihmiskunta viisastunut:(
      Kiitos kehuista - meillä on kaikilla perheessä paksut hiukset - lapset ovat siis perineet molemmilta vanhemmiltaan. Mutta ei tämäkään pehko aina siunaus ole, se on hieman luonnonkihara ja sellaiset pyörteet, että tarvitaan taitava parturi.

      Poista
  7. Sinullahan on ihan huippukampaaja. Päätellen työnjäljestä sekä siitä että pääsit sunnuntaina tuoliin istumaan. Mukavaa alkusyksyä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Työnjälki oli kyllä yllätys itsellenikin - oli nimittäin tuiki tuntematon kampaaja - kauppakeskusten kampaamot ovat auki myös sunnuntaisin, mutta oma kampaajani ei tee sunnuntaivuoroja siellä, joten jouduin tyytymään vuorottelijaan - eikä vallan hassumpi olekaan. Kunhan palaa vakituiseksi äitiyslomaltaan, on minulla sitten kaksi kampaajaa, joista valita;)

      Poista
  8. Voi kurjuus tuommoinen. Ei se voi olla kivaa, en tiedä, mutta kun kurkkua kuristaa ajatellakin. Toisaalta onhan se poika kuitenkin Turussa eli kohtalaisen lähellä eikä nyt vaikka Lappeenrantaan lähtenyt. Paljon tsemppiä äidille! <3

    Ja uusi tukkahan on makean näköinen! Upean paksu ja hyvinvoiva tukka sinulla :)

    Oikein hyvää alkavaa viikkoa ja tsemppiä myös työhaasteisiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu - ei ole helppoa luopuminen, mutta tekee varmaan hyvää sekä pojalle että äidille;) Ja todellakin, kotoa on 9 kilsaa pojan asunnolle - ja minun työpaikaltani yksi.
      Kiitos kehuista - minulla on aina hiukset voineet melkolailla hyvin. Mutta koskapas sitä nainen hiuksiinsa täysin tyytyväinen olisi - itse olisin halunnut ohuempaa, suorempaa...
      Sinne myös - sekä sinulle että Kotinörtille - hyvää alkavaa viikkoa!

      Poista
  9. Onpa sinulla ihana paksu tukka ja leikkaus makea! Tsemppiä syksyyn!! : )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos - paksu tuo tukkani kyllä on - ja osaa temputella välillä - tykkää nimittäin kihartua aina väärään suuntaan;)
      Tsemppiä myös sinun syksyysi!

      Poista
  10. Todella hyvännäköiset tulivat sinun hiuksista:) Ihanan kuohkeat ja paksut!

    Onneksi sun poika asuu siinä melko lähellä niin voi usein kyläillä:) Minulla on nyt aika pitkä matka omien poikieni luokse sillä Markus halusi vuodeksi takaisin Suomeen. Onneksi asuvat isänsä kanssa minulle tutussa kaupungissa jossa asuvat kaikki äidin puoleiset sukulaiseni ja koulu on se jonka aikanaan olen heille itse valinnut, tunnen opettajat ja koulun hyvin. Heidän isänsä on todella hyvä ja luotettava isä ja olen tuntenut hänet 15-vuotiaasta asti joten sillä tavalla olen rauhallisin mielin mutta kyllä se vaan aluksi aiheutti ihan fyysistäkin pahoinvointia asua eri maassa oman lapsen kanssa vaikka on skypet ja lentokoneet. Olen kohta tulossa sinne Suomeen, ihan yksin, syyslomien aikaan ja vielä pitäisi vuokrata pieni kalustettu asunto poikien kotikaupungista viikoksi jossa voin poikien kanssa asustella rauhassa sen viikon ajan:D Sitä odotellessa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kehuista:)
      Ja onneksi tosiaan asuu poika lähellä - on kaikki turvaverkot kunnossa. Ja onneksi ovat sinunkin poikasi turvallisissa käsissä vaikka äidin silmiin liian kaukana ovatkin. Toivottavasti saat kivan asunnon sen Suomi-viikon ajaksi. Ja saat rauhassa olla poikiesi kanssa. Sitä odotellessa - oikein hyvää syksyä!

      Poista
  11. Kauniit hiukset. Tsemppiä muuttoon ;)

    VastaaPoista
  12. Voi snif, ihan tuli itku silmään, kun kuvittelin jäähyväistilanteen - itse olisin vetistellyt jo varmaan koko edeltävän viikonkin... Niin vain niistä lapsosista pitää päästää irti - ja näin sanoo 9-vuotiaan pojan äiti :-)

    Komppaan muita hiuksiasi kehuneita: tosi hyvä leikkaus ja upean paksut hiukset!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä - irti niistä on päästettävä ja annettava lentää:)
      Ja kiitos kehuista;)

      Poista
  13. Onnea pojalle omaan asuntoon ja onhan hän lähellä lohdutukseksi lausahdan!
    Ihanan pöyhkeät hiukset.

    Just aamulla katselin Ikean luetteloa ja lopussahan siellä luetellaan extrapalveluita, mutta kasaamisesta vaan ei ollut mitään mainintaa, höh. Mahtaisko onnistua sielläkään ilman ärräpäitä?!

    Lomat on loppu mullakin ja töihin keskiviikkona, olishan tässä vielä lötköillyt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos;)
      Ja nuo mööpelit on kyllä hirvityksiä - kyllähän sitä vielä yhden ja toisenkin kasaa, mutta kun niitä oli julmettu määrä!
      Tsemppiä töihin paluuseen sinulle!

      Poista
  14. Voi meitä äitejä... kyynelehtijöitä :( - Niin ne lapsukaiset kasvavat ja pärjäävät omillaan, mutta eivät ne meitä unohda ;)
    Kyllä sun nyt kelpaa "uusin" hiuksin lähteä työreissulles! Ihanaa alkanutta viikkoa ja syyskuun alkua ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi meitä;) Ja kiitos - tällä hetkellä ei kyllä huvittaisi pätkän vertaa koko työreissu, mutta tiedän, että näillä päivillä kyllä virkistyykin, vaikka rankkoja ovatkin!
      Sinulle myös ihanaa syyskuun alkua!

      Poista
  15. Lasten muutot ovat aina herkistäviä, vaikka tiedämme etukäteen, että eivät ne ole tulleet kotiin jäädäkseen. Koittaa aika omaan elämään ja aika kohdallamme on mennyt liian nopeasti.
    Ikean tavaramäärä menee tosiaan pieneen tilaan ennen kasaamista, onneksi en ole joutunut kasaamaan Ikeaa, aina on ollut joku muu.
    Mukavaa syksynjatkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä - lainassahan lapset vain meillä ovat. Ja ymmärrän hyvin tuon Ikean systeemin; taloudellista pakata pieneen tilaan - myös ekologista, mutta kyllä niiden kokoaminen oli yhtä tuskaa;)
      Sinulle myös mukavaa syksyä!

      Poista
  16. ♥ ymmärrän kyyneleesi, eipä niitä voi (eikä varmaan tarvitsekkaan ) peitellä. Kaikkea hyvää sinulle, ja pojallesi!

    VastaaPoista
  17. Upeat hiukset Lady :)!

    Huh, ei varmasti ole helppoa lapsen lentäessä pesästä. Siivet kuitenkin kantavat :)!

    Tsemppiä töihin ja tunnelmallisia alkusyksyn iltoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos - ja toivon, että siivet kantavat!
      Sinulle myös mukavaa viikkoa sinne Espanjaan!

      Poista
  18. Kauniit hiukset ja tsemppiä :)

    VastaaPoista
  19. Kaunis kampaus!

    Kyllä varmasti poikaasikin vähän jännitti/jännittää omillaan asuminen, niin moni asia muuttuu. Muistan vielä kuinka ihanaa oli muuttaa ensin soluasuntoon ja sitten omaan kotiin. Nuorena tyttönä en tullut edes ajatelleeksi, että vanhemmat varmasti asiaa vähän surivat.

    Hyvää työmatkaa ja aurinkoista syksyä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos - ja uskon kyllä, että poikaakin jännitti. Ja muistan vielä itsekin, miltä tuntui lähteä Lahdesta Turkuun opiskelemaan ja itsellistä elämää viettämään;)
      Sinulle myös aurinkoa syksyyn♥

      Poista
  20. Awww. Kiva kuulla sinusta. Olen vähän jo kaipaillutkin!! ;);)

    Tsemppiä töihin oikein paljon. Ja muuhunkin <3 <3

    VastaaPoista
  21. Uusi kampaus piristää aina! Eipä tarvitse tuuppia pentuja pois kotoa kun lähtevät vapaaehtoisesti :) Murroskohdassa on varmasti totuttelemista kun jotain niin oleellista puuttuu. Mukavaa syksyä!

    VastaaPoista
  22. Jaksamista sinne luopumiseen ja töihin! Hiuksista tuli ainakin kauniit. Kyllä ne lapset maailmalla pärjää kun on turvallinen pesä, josta lähteä lentoon!

    VastaaPoista
  23. Sinulle on huomenna haaste blogissani :)

    VastaaPoista
  24. Kaunis kampaus! Aurinkoista syyskuuta :)

    VastaaPoista
  25. Syksy on muutosten ja uudistumisen aikaa. Voimia ja valoa vaiheisiinne! Kauniit kutrit sinulla!

    VastaaPoista

Kiitos - kommenttisi ilahdutti suuresti!

BLOGGER TEMPLATE DESIGNED BY pipdig