lauantai 27. toukokuuta 2017

Linnateatterissa voi nauttia herkuista ja komediasta myös kesällä

*Blogiyhteistyö Linnateatterin kanssa

Kun sain kutsun Turussa  sijaitsevan Linnateatterin bloggaajailtaan toissa viikolle, en kauaa aikaillut vastatessani siihen "kyllä" vaikka tiesin, että viikosta oli tulossa kiireinen. Ja niin kuin edellisessä postauksessani kerroinkin, kiirettä todellakin piisasi. Mutta tiesin myös, että Linnateatteri jos mikä, pystyisi kiireen katkaisemaan ja irrottamaan ajatukset työstä ja arjesta.

Linnateatteri on turkulainen vuodesta 2003 lähtien toiminnassa ollut ammattilaisteatteri Turun Linnankadulla. Katsojaluvuiltaan se on Suomen neljänneksi suurin teatteri. Näytöksiä on sekä Linnateatterin 3. että 4. kerroksessa sekä silloin tällöin Humalistonkadulla sijaitsevassa Dominoteatterissa. Teatterin 3. kerroksessa toimii myös ravintola, jonka herkkuja voi nauttia sekä ennen näytöksiä että niiden aikana väliajalla.

Linnateatterin ravintolan simpukoita suolapedillä

Iltaan meidät toivotti tervetulleeksi teatterinjohtaja Kalle Lamberg.  Hän kertoi Linnateatterin toiminnasta ja ohjelmistosta, joka painottuu lähinnä komedioihin ja vierailijanäytöksiin sekä konsertteihin. Teatterin ohjelmistoon kuuluu myös koko perheen ja lasten näytelmiä.  Meilläkin oli mahdollisuus herkuttelujen jälkeen nauttia yhdestä vierailunäytöksestä, nimittäin Jukka K:n ja Divet:n dragshowsta.

Saimme myös kuulla Linnateatterin kesästä, johon kuuluu mm. teatterin omaa tuotantoa oleva Haluatko mökkiläiseksi -komedia. Näytelmän on käsikirjoittanut Roope Lipasti - ja minulle jo tämä riittää sellaiseksi meriitiksi, että muuta ei olisi tarvittu. Olen aikamoinen Roope Lipasti -fani; tilasin aikoinaan erästä lehteäkin vain sen tähden, että siinä oli Roopen blogi;) Nythän tuo blogi löytyy verkostakin, joten lehteä ostan enää vain ajoittain.

Valtteri Roiha, Arttu Kapulainen ja Kari-Pekka Toivonen

Tästä kesäteatteriesityksestä saimme kuulla enemmänkin, sillä paikalla olivat myös sen ohjaaja Kari Pekka Toivonen sekä näyttelijät Valtteri Roiha ja Arttu Kapulainen. Kolmas näyttelijä Minna Kivelä ei valitettavasti ollut päässyt paikalle, mutta kyllä nämä veijaritkin jo meidät saivat vakuuttuneiksi siitä, että aikamoista ilottelua oli luvassa. 

Haluatko mökkiläiseksi -komedian idea on vapaasti lainattu TV-ohjelmasta "Haluatko miljonääriksi" - palkintona tosin ei ole rahaa vaan mökki. Eli näytelmässä kisaillaan mökin herruudesta - ja ansoina ovat kaikki mahdolliset mökkiläisen ilot ja kauhistukset aina ihanista naapureista kesävieraisiin. Ja tietenkin mökillä riittää rempattavaa ja töitä jos jonkinlaisia. Kaikki se, mikä suomalaiseen mökkikulttuuriin kuuluu - ja varmasti vielä paljon päälle.

Kolme näyttelijää - ja rooleja pilvin pimein. Kerrankin saa Valtteri Roiha keskittyä vain yhteen rooliin - yleensä kun kuulemma hän joutuu rehkimään, mutta tällä kertaa saavat Arttu Kapulainen ja Minna Kivelä revetä yhdeksi jos toiseksikin. 

Linnateatterin Haluako mökkiläiseksi -näytelmä
kuva: Linnateatteri

Näytelmää esitetään kesäteatterissa eli Linnateatterin pihalla tulee olemaan sekä katettu katsomo että lava. Eipä tarvitse kastua kesäsateen yllättäessä katsojien eikä näyttälijöiden. 

Haluatko mökkiläiseksi -näytelmän ensi-ilta on 15.6. ja sen verran kutkuttavalta juoni tuntuu, että ainakin minä aion sen käydä katsastamassa.

Katettujen katsomoiden ja lavan lisäksi tarjolla on myös ruokaa, sillä Teatteriravintola siirtyy kesäteatterinäytösten ajaksi myös pihalle. Kesämenu on normaalia menua rennompi: vartaita, hodareita, keittoa ja makeannälkään köyhiä ritareita tai mansikoita ja shampanjavaahtoa. Ja vaikka onkin rennompaa, ei taatusti häviä oikealle ravintolaruualle.

Teatteriravintolan toimintaa meille vielä ennen illan esitystä esittelivät keittiömestarit Martin ja Esme, jotka olivat kattaneet meille myös pöydällisen täynnä sormisyötävää.

sormisyötävää Linnateatterin ravintolassa

Linnateatterin ravintolan sormisyötävää

Ja voi millaista syötävää - noita herkkuja kun söi jo pelkillä silmilläänkin! Ja mautkin veivät mennessään. Niin mennessään, että esim. jälkiruokana ollutta juustokakun palaa en edes ehtinyt kuvaamaan, kun se jo oli kadonnut suuhuni;) Kun kutsussa luki, että saisimme maistella sormisyötäviä, en ollut varautunut tällaiseen kattaukseen, joka oli kyllä kampa- ja sinisimpukoineen aivan gourmettasoa. Silmät kiittivät, makunystyrät kiittivät - ja ruokaa oli sen verran paljon, että vatsakin kiitti;)

Teatteriravintola sijaitsee Linnateatterin yhteydessä 3. kerroksessa - samassa, missä on myös teatterilava. Ravintolan ruualla ja palvelulla on jo aikamoinen maine - ruoka kannattaakin tilata ajoissa etukäteen. Ravintolaa on mahdollisuus myös vuokrata erilaisiin tilaisuuksiin kuten vaikkapa synttärijuhliin tai työpaikan virkistysiltoihin. 

Ruokailun jälkeen siirryimme meille varatuille paikoille katsomaan illan esitystä, Jukka K. ja Divet -dragshowta. 


Miss Divetin (Marko Vainio) olen nähnyt kerran aikaisemmin mutta Jukka K. (Jukka Kuronen) oli vieraampi. Yhdessä nämä herrat - tai pitäisikö sanoa deagqueenit tarjosivat meille sellaisen shown, että enpä aiemmin ole livenä nähnyt ja kuullut yhden illan aikana niin montaa kotimaista ja ulkomaista huippulaulajaa kuin tuolla Linnateatterin lavalla oli. 

Saimme kuulla suomalaisia ja hieman ulkolaisiakin euroviisuedustajia ja lavalla kävivät myös monet ulkomaiset tähdet sekä tämän päivän suomalaiset huippuartistit. Näimme esim. Monica ja Ami Aspelundin, Katri-Helenan, Fredin ja Pave Maijasen ja vielä upean Conchita Wurstinkin laulamassa Rise Like A Phoenixiä. Kavalkaadiin liittyivät maailmantähdet Tina Turner, Bioncee, Celine Dion, Madonna ja moni muu. 

Ja kun Turun oma Michael Monroe hyppelehti lavalle, ajattelin jo, että aikookohan hän spagaatinkin vielä vetäistä. No - ihan emme spagaattia nähneet, mutta jos olisi vähän yllyttänyt, olisi sekin varmaan sieltä irronnut. Kyllä - peto oli irti Antti Tuiskulla ja suihkussa kävimme yhdessä Pete Parkkosen kanssa. Upeaa menoa!

Jukka K. & Divet -dragshow

kuva: Alex Aalto

Ei voi kuin ihmetellä näiden herrojen taituruutta. Aivan kansainvälistä tasoa ja he kelpaisivat kyllä mille estradille tahansa. Kaikki ne maneerit, ilmeet, eleet ja tyylit ovat vaatineet hurjan määrän harjoittelua - ja valtavasti lahjakkuutta. Jos Ami ja Monica Aspelundkin näyttivät melkeinpä enemmän itseltään kuin mitä kuvissa näyttävät, on se jo aikamoinen saavutus;) 

Nämä dragqueenit vetivät kyllä sellaisen shown, että enpä muista, koska olisin viimeksi niin paljon nauranut. Silmistä vain valui vesi ja vatsalihakset saivat kyytiä. Nauru on kyllä parasta vatsalihasjumppaa - ja parasta mielialalääkettä, sillä todellakin unohtuivat työt ja arjen murheet. Vielä kotonakin kelluin hyvän olon tunteessa.

Sen päätin, että jos nämä herrat lähiseuduille esiintymään tulevat, menen taatusti katsomaan. Ja saatanpa mennä vähän kauemmaskin!

Kiitos Linnateatterille aivan huikeasta illasta - kesällä nähdään ainakin Haluatko miljönääriksi -näytelmän katsomossa!

Onko Linnateatteri sinulle tuttu?
Jos on, niin mitä olit katsomassa?

Aurinkoista viikonloppua kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös 






SHARE:

lauantai 19. syyskuuta 2015

Suuria tunteita, musiikin taikaa - Tamara -musiikkinäytelmä Logomo-teatterissa

Kun viime keväänä sain käydä tutustumassa Turun kaupunginteatterin Logomo-teatteriin ja näin teatterin lämpiössä julisteen tulevasta musiikkinäytelmästä Tamara, päätin jo silloin, että tuon näytelmän menen katsomaan.

Tamara Lund, musiikkinäytelmä, Logomo-teatteri

Näytelmä pohjautuu Tamara Lundin omaelämänkertaan Lohikäärmeen pahvikulissit ja minähän olen sitä ikäpolvea, joka muistaa Tamaran sekä lehtien palstoilta että TV:stä - olihan hän oman aikansa superjulkkis.

Tamaran ura alkoi jo 1959, kun hän voitti Ponnahdus pinnalle -kilpailun ja jatkui hänen kuolemaansa saakka vuoteen 2005.
Ja mitä kaikkea tuohon elämään ja uraan sisältyikään!
Opiskelua, työtä, uraa Suomessa ja ulkomailla, juiskelmiä, oopperaa ja operettia, näytelmiä ja elokuvia.
Juhlaa, loistoa ja rahavaikeuksia.

Suuria käänteitä - ja intohimoista rakkautta.

Ja tottakai Tamarassa kiehtoi myös se, että hän oli lähtöisin Turusta - ja että kaksi hänen suurista rakkauksistaan, nimittäin Rami Sarmasto, joka traagisesti menehtyi auto-onnettomuudessa juuri ennen häitä ja Aatos Tapala, jonka kanssa Tamara oli naimisissakin,  olivat kotoisin Sauvosta - ja Sauvostahan on kotoisin myös minun mieheni. 
Punatukkainen Tamara-julkkis oli ollut sellainen näky Sauvon tanssilavalla ja kyläraitilla, että hänet kyllä muistetaan.

Niinpä kun minulle tarjoutui blogiyhteistyön merkeissä mahdollisuus päästä katsomaan näytelmän ennakkonäytös torstaina,
 ei minun kauaa tarvinnut miettiä, lähdenkö.

Tamara musiikkinäytelmä
kuva: Otto-Ville Väätäinen

Näytelmän pääosissa loistavat kolme vahvaa naisnäyttelijää, jotka esittävät eri-ikäisiä Tamaroita.
Nuorta Tamaraa esittää Sofia Arasola, Angelika Klas aktiiviuraansa luovaa ooppera- ja operettitähteä ja diivaa ja elämäänsä muistelevaa ja jo syöpään sairastunutta vanhenevaa Tamaraa Kirsi Tarvainen.

Kolme hyvin erilaista näyttelijää ja laulajaa: Sofia Arasolan olen aiemmin tiennyt vain tanssijana, Angelika Klasin oopperalaulajana ja Kirsi Tarvaisen näyttelijänä.
Voisi kuvitella, että kun näin erilaiset taiteilijat esittävät samaa henkilöä,
 on vaikea saada kuva yhdestä henkilöstä, yhdestä Tamarasta. 

Silti - estraadilla oli vain yksi Tamara. 
Nainen, joka oli saanut paljon - ja menettänyt paljon.
Rakastanut, tehnyt suuria ratkaisuja ja ollut välillä tunteidensa ja intohimon vietävinä.
Elänyt täydesti ja täysillä.

Tamara musiikkinäytelmä
kuva: Otto-Ville Väätäinen

Se, että vanheneva Tamara oli oikeastaan mukana koko näytelmän ajan -
milloin kommentoimassa jotain nuoremman Tamaran valintaa - tai milloin vain muistelemassa,
 oli varmasti yksi niistä keinoista, joilla onnistuttiin kytkemään eri-ikäisistä Tamaroista yksi.

Ja tottakai sen saivat aikaan upeat, upeat Tamarat. 
Sillä vaikka näytelmässä on hienoja mieslaulajia ja -nayttelijöitä, 
on tämä musiikkinäytelmä ennen kaikkea vahvojen naistaiteilijoiden näytelmä. 
Kaikilla kolmella on taito täyttää näyttämö - ja sen he todellakin tekivät.
Ja niin kuuluikin - niin teki itse Tamarakin aikoinaan.

Tamara musiikkinäytelmä
kuva: Otto-Ville Väätäinen

Tarinaa tuki hieno juonenkuljetus ja siirtymät eri aikakausien välillä olivat luontevia.
Orkesteri säesti hienosti, tanssijat olivat upeita, koreografia näyttävää ja muut näyttelijät olivat rooleissaan vakuuttavia.
Lavastusta ihmettelin ihaillen koko näytelmän ajan; miten voikaan pienillä elementeillä ja valaistuksella saada aikaan paljon!
Ja tottakai - kun kyseessä on suuren diivan ja taiteilijan elämä, oli puvustukseen panostettu - 
ja silmänruokaa riitti kyllä.

Ja itse musiikki - kun mukana on sekä kevyttä musiikkia, operettia ja oopperaa, voisi kuvitella, että syntyy sillisalaattia!
Vaan ei - näyttämöllä oli tunteiden paloa, elämän kirjoa ja intohimoa - juuri sitä, mitä oli Tamarankin elämä!

Tamara musiikkinäytelmä
kuva: Otto-Ville Väätäinen

Olin odottanut näytelmästä enemmänkin kevyttä musiikki-ilottelua, mutta yllätyksekseni koinkin sen voimakkaasti
 - ihokarvat nousivat pystyyn ensimmäisen kerran heti näytelmän alkupuolella, kun Kirsi Tarvainen
 alkoi matalalla äänellään laulaa "Tuoksuvat tuomien valkoiset kukkaset" -laulua.
Ne karvat nousivat pystyyn näytelmän edetessä useammankin kerran ja kädessäni olleelle,
 alkavaan nuhaan varaamalleni paperinenäliinalle löytyi aivan muuta käyttöä,
 kun jouduin silmäkulmiini pyrkineitä kyyneleitä pariin kertaan salaa pyyhkäisemään.

Hieno näytelmä! Kaunis musiikki! Upeat näyttelijät!

Ja vielä pisteenä iin päälle saimme ihastella Logomo-teatterin lämpiössä esillä olevaa Tamaran  pukujen näyttelyä. 
Esillä on sekä Tamaran omia vaatteita että esiintymispukuja. 
Jo tuo näyttely on katsomisen arvoinen.

Seuranani ollut kälyni totesi pukuja katsellessaan, että puvuista näkee, miten lyhyt Tamara oli - ja miten hoikka. 
No, kälyni on 180 cm pitkä - ja hänelle nuo Tamaran puvut olisivat ulottuneet polveen;)
Totta - Tamara oli lyhyt nainen - muttei suinkaan pieni nainen vaan Suuri Nainen!  

kuva: Turun kaupunginteatteri

Tamaran ensi-ilta oli eilen ja toinen tänään - ja esityksiä on pitkin syyskautta.
Myynnissä ovat jo myös ensi kevätkauden 11 ensimmäistä näytöstä.

Koska sinä olet viimeksi ollut teatterissa?
Pidätkö teatterista?

Hyvää viikonloppua kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös







SHARE:

perjantai 10. huhtikuuta 2015

Teatteri goes Logomo

Keskiviikkoilta olikin vallan mielenkiintoinen.
Turun Kaupunginteatteri oli kutsunut joukon turkulaisia kulttuuri- ja lifestylebloggaajia
 tutustumaan toimintaansa ja tiloihinsa Logomoon ja minäkin pääsin mukaan.

Hilkulla oli, etten olisi paikalle ehtinyt, sillä töissä oli ns. tilanne päällä ja kun työpäivän jälkeen
  lähdin vaivaisilla koivillani puolijuoksua taistelemaan tietäni läpi kevätmyrskytuulien kohti Logomoa, 
käväisi mielessä hypätä bussiin ja painua kotiin peiton alle.
Mutta niin vain Logomoon päädyin.
Siellä vastassa oli ystävällistä teatterin henkilökuntaa ja joukko bloggaajia ja väsymykseni vaihtui samantien odottavaan innostukseen.

kuva: Turun Kaupunginteatteri, kuvaaja: Otto-Ville Väätäinen

Aluksi teatterin tiedottaja Kirsi Lönnmark kertoi meille, millasta on toimia väistötiloissa, 
 kun Aurajoen rannalla, Itäisellä Pitkäkadulla, toimivaa vanhaa teatteria peruskorjataan.
 Väistötiloina Turun Kaupunginteatterille toimivat Logomoteatteri, Linnateatteri ja kesäaikaan myös Naantalin Emma Teatteri.

logomo, logomoteatteri

Logomohan on monille tuttu Voice of Finland -esityksistä, mutta vaikka Logomoteatteri toimii
samoissa entisiin VR:n konepajaan  rakennetuissa tiloissa kuin Logomosalikin,  on se kuitenkin oma erillinen tilansa eikä se sali,
 jonka olemme tottuneet TV:stä näkemään ja jossa itsekin olen monet konsertit kuunnellut.

Ei liene kovin yleistä, että kun teatteri muuttaa remontin alta jonnekin, sitä varten rakennetaan uudet,
 juuri sitä varten suunnitellut tilat. Näin nimittäin Turussa tehtiin. 
Remonttiin varauduttiin hyvissä ajoin ja Logomoteatteri rakennettiin ja suunniteltiin  Turun Kaupunginteatterin tarpeita varten jo silloin, 
kun koko Logomoa alettiin noista entisistä konehalleista muokata. 

Ihan kaikkea ei kuitenkaan tuonne Logomoon saatu mahtumaan, vaan toimintoja on jouduttu hajauttamaan
 - esim. puvusto on Pernon koululla, verstas vanhalla saippuatehtaalla ja hallinto sekä myynti ties missä
 - ja  kahdella uudella pakettiautolla pitää kiirettä, kun ihmisiä ja tavaraa rahdataan paikasta toiseen.

Esittelyn jälkeen pääsimme kierrokselle teatterin lavastamoon, puvustamoon ja näyttämölle.

logomo, logomoteatteri, lavastamo

Siellä ne odottivat, kaikki tarvittava, pääsyään näyttämölle. 

logomo, logomoteatteri, lavastamo

Sulassa sovussa diskopallot ja kristallivalaisimet;)

Näyttämö oli jo valmiina pian alkavia Breaking The Waves -näytelmän harjoituksia varten.

logomo, logomoteatteri, näyttämö

350-paikkainen katsomo on vaikkakin pieni, niin erittäin toimiva - katsomo on liikkuva ja sopii hyvin esim. liikuntarajoitteisille. 
Näkyvyys ja akustiikka salissa ovat loistavat - jopa parven joka kolkasta näkee hyvin näyttämölle.

logomo, logomoteatteri, katsomo

Kierroksen jälkeen meille oli katettu herkullinen buffetpöytä, jonka antimet maistuivat  pitkän päivän jälkeen.


Ruokailun aikana minullakin oli aikaa jutella hieman enemmän ainoan minulle entuudestaan tutun bloggaajan, Turun Tildan, kanssa. 
En ollut Tildaa livenä ennen nähnytkään - ainoastaan blogin kautta hänet tunsin, mutta aivan yhtä hurmaavaksi hän livenäkin osoittautui. 
Kiitos, Tilda, seurasta ja mukavasta juttutuokiosta.

Ruokailun jälkeen Kirsi kertoi meille vielä teatterissa meneillään olevista näytöksistä sekä tulevista uutuuksista. 
logomoteatteri, Mikko Kouki

Paikalle saapui myös teatterin taiteellinen johtaja Mikko Kouki kertomaan 17.4. ja 18.4. ensi-iltansa saavasta 
Breaking The Waves näytelmästä, jonka hän itse ohjaa.

Breaking The Waveshan pohjautuu Lars von Trierin samannimiseen menestyselokuvaan ja näytelmä toteutetaan
 Turun Kaupunginteatterin ja Espoon Kaupunginteatterin yhteistuotantona.

Näytelmän tapahtumat sijoittuvat 1970-luvun Skotlantiin ja tämän vahvan draaman päärooleissa nähdään Helmi-Leena Nummela ja Taneli Mäkelä. 
Nuoren Bessin naiviudesta, viattomuudesta, elämästä uskonnollisen yhteisön keskellä ja rakkaudesta itseään 27 vuotta vanhempaan Janiin - siitä ja paljosta muusta kertoo tämä näytelmä, joka vaatii näyttelijöiltäänkin paljon.

kuva: Turun Kaupunginteatteri, kuvaaja: Otto-Ville Väätäinen

Lopuksi ja illan huipennukseksi pääsimme vielä näyttömön parvelle katsomaan  näytelmän toista pääharjoitusta 15 minuutin ajaksi. 
Jo tuossa ajassa ehdin haltioitua: hienot lavasteet, musiikki - ja ennenkaikkea upeat näyttelijät ja juoni, puhumattakaan välillä ilkialasti näyttämöllä kirmaavasta Taneli Mäkelästä, saivat minut liitelemään toiseen aikaan ja toiseen paikkaan.

Niinkuin teatterissa vain voi. Kokea elämyksen. Unohtaa ajan ja paikan.
Jo 15 minuuttia teki sen - mitä sitten tekee koko näytös, jonka taatusti käyn katsomassa!

logomoteatteri, kahvila

Tehdessäni lähtöä kotiin päin katselin vielä aulassa ympärilleni. 
Muistelin vanhaa, nyt remontin alla olevaa teatterirakennusta ja sen juhlavuutta ja arvokkuutta.
Ja katselin tätä Logomoteatterin aivan toisenlaista arkkitehtuuria ja tunnelmaa.



Ja siellä se oli sittenkin  - se, minkä vain teatterissa kokee. Tähtipöly. Satu ja todellisuus. Teatterin taika. 

Kiitos Turun Kaupunginteatteri, että sain tulla. Nähdä ja kuulla.
Tulen toistekin.

Kiitos Kirsi ja muu teatterin henkilökunta - kohtelitte meitä kuin kuninkaallisia.

Ja kiitos myös teille mukana olleet bloggaajat - oli kiva nähdä, vaikka tutustumaan emme vielä ehtineetkään.
Ehkä joku toinen kerta?

Sinä lukijani - pidätkö teatterista? Käytkö usein? Mitä teatteri sinulle antaa?

Hyvää viikonloppua kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata






SHARE:
BLOGGER TEMPLATE DESIGNED BY pipdig