lauantai 23. helmikuuta 2013

Saturday Night Fever - lauantai-illan huumaa

Viikko meni taas flunssan kanssa taistellessa - töissä huonosti nukuttujen öiden jälkeen Buranan voimalla sitkeästi kuitenkin yritin ahertaa. Torstainen kokopäivän suunnittelukokous oli kyllä todellinen voimainkoitos! Mutta onneksi perjantai olikin jo lomapäivä - sain ihan rauhassa löhöillä sängyssä seuranani Cathy Kellyn hömppäromaani Onnen ainekset - ja iso kasa vanhoja sisustuslehtiä. Viiru lohdutti vähän väliä torkkuja ottavaa Ladya.

Loma - jota on vain muutama päivä - taitaa kulua yrittäessä toipua tästä flunssasta. Muutamaan kertaan olen jo luullut sen selättäneeni, mutta se vihulainen iskee aina takaisin. 

Olimme ajatelleet Isännän kanssa juhlistaa loman alkua Helsingin reissulla ja hotellikin oli jo varattu. Tänään kuitenkin kauppareissukin otti niin koville - ja molemmille - että peruimme koko matkan ja olemme täällä kotona vain torkutelleet ja raakkuneet kuin kaksi vanhaa varista - nuoret ovat lomareissulla Oulussa kavereitaan tapaamassa.

Päivän kauppamatkalta mukaan tarttui uusin Gloria, jota olen jo vähän ehtinyt selaillakin. Ihania musta-valkoisia vaatteita! Olen aina rakastanut musta-valko -yhdistelmää ja niitä on onneksi kaapissakin aikalailla - eri asia on sitten se, miten mahtunevat päälle, kun ei tämä vatsamakkaroiden sulatus -projekti tunnu edistyvän. Tuollaiseen kroppaan kuin noilla malleilla ei edes tähdätä, mutta vyötärön toivoisin vielä löytäväni.
kuvat valokuvattu maaliskuun 2013 Gloria -lehdestä
Tuossa ruutumekossa on kyllä ideaa tällaiselle vähän pyöreämmällekin - nuo mustat sivukaitaleet hämäävät aika kivasti;)

Tuonkin oikealla alhaalla olevan kuvan housut miellyttävät kovasti. Minun on alkanut tehdä mieli valkoisia housuja - lähinnä valkoisia farkkuja vajaamittaisella lahkeella olen haaveillut. 

Paitsi että vuosikymmeniin en ole enää valkoisia housuja käyttänyt. En sen saaristoon tehdyn kesäretken jälkeen, jolloin päälläni oli ihanat valkoiset leveälahkeiset housut ja huomasin perillä, että olin istunut koko menomatkan suklaapatukan päällä. Onneksi oli mukana neule, jota sitten kesäkuumalla koko loppumatkan pidin lanteillani.

Kun tämä olo nyt on ollut niin surkea ja mielialakin ihan maissa, niin päätinpä ilahduttaa itseäni ja ostaa vihdoinkin sen Statement-korun itselleni. Olen ihaillut muiden bloggaajien kuvissa kauniita, upeita ja näyttäviä koruja ja päätin, että nyt on sitten se päivä, kun minäkin sen hankin. Tuossa alakuvissa tulos Ladyn Statement-korun ostosta:



Jotta mä olen tylsä. Mutta kun ei vaan saanut itseään taipumaan niihin ihanuuksiin. Niin se vaan on, että muilla ovat kyllä kauniita - minä vaan en osaa käyttää. Mutta jotta ei ihan turha reissu tullut, oli sitten pakko tuo koru Lindexin rihkamahyllystä napata;)

Ja vielä oli lohdukkeeksi ostettava lohtuherkkuja. Tai eihän nuo oikeasti ole mitään herkkuja - ihan selvää terveysvaikutteista dieettiruokaahan ne ovat! 


Ennenkuin taas laahustan tuonne sohvalle ja yritän pitää silmäni vielä Komisario Frostin ajan auki, kiitän Heidiä ja Katjaa blogista Tässä ja nyt, unelmien kera siitä, että olette itsenne tuohon lukijajoukkoon laittaneet - olette ihan vallan mahdottomasti ilahduttaneet tätä vaivaiseukkoa!

Ihanaa viikonloppua ihan jokaiselle teistä!
SHARE:

sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Lazy Lady´s Weekend - ja taaskin jäi hommat tekemättä

Sunnuntai-ilta. Odottelen perhettä kotiin. Lähtivät eilen aamuvarhain reissuun ja jättivät minut poloisen tänne kotiin eläintenvahdiksi. Ei minusta tosin tässä flunssassa minnekään lähtijäksi olisi ollutkaan. Tämä tauti tuntuu olevan sitkeää sorttia. Luulin jo viime viikolla, kun kuumetta ei enää ollut, että tästähän selvittiinkin vähällä. Toisin taisi käydä. Olin jo töissäkin loppuviikosta - nuhataudissa ja yskässä, mutta suhtkoht kunnossa muuten. Nyt se pirulainen sitten kävi ilkeäksi eilen - koko oikeanpuoleinen kaulu turposi illalla ja särki niin hiivatisti. Ei muuta kuin Buranaa naamaan ja sipulikääre kaulan ympärille. Viime yönä nukuin siltä säryltä varmaan 2 tuntia. No, otin eilen kyllä Viirun kanssa päivällä kahdet päivätorkut ja tänään vielä yhdet. Nyt on turvotus laskenut, mutta särkee vieläkin. Kai se on pakko huomenna lääkärille käydä näyttämässä. 

Jotta kivasti meni viikonlopun suunnitelmat uusiksi - olin suunnitellut ompelevani verhoja ja jatkavani ikuista vaatehuoneprojektia. En ole jaksanut.

Viikolla oli sentään mukaviakin hetkiä: syntymäpäivä ja ystävänpäivä peräkkäisinä päivinä. Molemmat tosin kuumeessa, mutta kukkasin perhe ilahdutti vanhenevaa äiti-parkaa. Ja sain alkuviikosta vihdoin kotiutettua postista Mummula mutkan takana -blogin ihanan Henkkumaarian lähettämän arpajaisvoittoni. Nyt olen sitä sitten ihastellut ja mietiskellyt paikkaa - mutta taidan laittaa piiloon ja ottaa esille vasta ensi syksynä, kun taas kaipailen valoa - tuossa kranssissa on nimittäin valot, jotka eivät tässä kuvassa valitettavasti näy. Henkkumaaria on itse tehnyt kranssin ja minusta se on kaunis ja herkkä - eikös vaan teistäkin?

Viikonloppu on siis mennyt mukavasti särkylääkkeitä napsien, päivätorkkuja ottaen ja lueskellen. Silloin, kun olen kipeä ja sairas, minulla on yleensä aina sängyn tai sohvan vierellä kirja tai useampikin. Nyt yritin aloittaa Nälkäpelin lukemista, mutta ei siitä mitään tullut, kun silmät eivät pysyneet auki. Mutta lueskelinpa yhden lempirunoilijani Edith Södergranin runoja ja katselin samalla kuvia Helene Schjerfbeckin tauluista. Tuo takimmaisen kirjan kannessa oleva Helenen omakuva muistutti suuresti sen kummituksen kuvaa, joka tänä aamuna minua peilistä tuijotteli;)


Ja tietenkin - päivätorkkukaverini Viiru piti minulle vähän komentoa
 - kun ei muitakaan palvelijoita ollut paikalla...


Huomenna olisi heti aamusta hammaslääkäri - kuinkahan mahdan sinne tämän kaulani kanssa uskaltautua?
No, se on aamun murhe - nyt iltakahvin keittoon ja iltapala pöytään odottamaan kotiintulijoita.

Vielä: tervetuloa uudet lukijat Mervi blogista Pellavasydän ja Seija blogista Stella Vanilja - toivottavasti viihdytte täällä! 

Ja tietenkin - Oikein Hyvää viikonalkua kaikille!
SHARE:

torstai 14. helmikuuta 2013

Thank You For Being A Friend

Flunssa kaatoi sitten vimmaisen taistelun jälkeen pariksi päiväksi sängyn pohjalle. Olo on niin kuin flunssaisella yleensäkin - kuume vei voimat ja mitään ei jaksa tehdä.

Sen verran kuitenkin, että toivottelen - ja vielä ehdin jopa Ystävänpäivänä - kaikille lukijoille 
Hyvää Ystävänpäivää!

SHARE:

maanantai 11. helmikuuta 2013

As an open book - taas tunnustellaan

Viikonloppu hurahti taas tuosta noin. Ihan liian nopeasti. Täällä on touhuttu normijuttuja:  kaupoissa käyntiä, laiskottelua - siivouksesta ei puhuta - ja jotta ei vallan tylsäksi mene, käväistiin Isännän kanssa lauantai-iltana eräässä turkulaisessa lähiöpubissa kuuntelemassa vähän akustista rokkia: paikka oli kyllä aika kamala; menimme hieman ennen klo 21 ja porukkaa oli jo aikamoisesti - ja suurin osa melkoisessa tuiskeessa. Kaikkeen sitä ihminen hyvän musiikin perään taipuukin! Mutta bonuksena sen musiikin lisäksi paikalla oli myös muutama ystävä, joiden kanssa uskallettiin muutama pöytä valloittaa. Eikä häirinneet yhtään örheltäjät, sillä paikalla olivat ammattitaitoiset äänimiehet, joten akustisen kitaran ja laulajan taidot kuuluivat vallan mainiosti. Herrat, joita kävimme kuuntelemassa, ovat tässä: Ari Koivunen ja Erkka Korhonen. Kyllä kannatti lähteä.
 - pahoittelut taas kerran huonosta kuvasta, mutta tuonne en jaksanut kantoon parempaa kameraa ottaa -

Olen tunnustellut 3 x 11 haasteen täällä, mutta jo tuolloin epäilin, että olin sen saanut jo aiemminkin ja hukannut tiedon haastajasta jonnekin sinne minne meikäläinen aina kaiken kadottaa - paikkaan, johon tämän huushollin Kummitus on sen kätkenyt (aina, kun meillä joku asia on kadonnut tai joku on sotkenut koko mörskän, on asialla se Kummitus, jota kukaan ei koskaan ole saanut itse teosta kiinni, mutta joka ihan selvästi ja havaittavin seurauksin on täällä vieraillut).

Onneksi haasteen antaja itse muisti paremmin - eli kiitos ihaNainen Kati blogista Katinka´s haasteesta, johon vastaan vain osittain - eli vastaan Katin antamiin kysymyksiin - tunnustukset ja omat kysymykset löytyvät tuolta aiemmasta postauksestani;) 

Siispä tässä vastauksia:

1. Lempivärisi?
Taivaansininen - vaikkei sitä esimerkiksi kotona ole kuin makuuhuoneessa.

2. Lempielokuvasi? Miksi?
Ei mulla ole varsinaista lempielokuvaa - tykkään niin monenlaisesta: joskus katson actonia - ja tällä en tarkoita sitä Sellaista actionia - joskus hömppää ja joskus syvällisempiä juttuja. Kauhuleffoja en pysty katsomaan ollenkaan ja hömppäleffoissa itkeä tihrustan vähän väliä.

3. Minkä ikäisenä olet tullut äidiksi?
Ihanan tyttäreni sain 33-vuotiaana.

4. Mihin haluaisit matkustaa?
Vaikka minne - mulla on ainainen matkakuume. No, ehken kuitenkaan minnekään, missä on lunta. Talvea on Suomessa ihan riittämiin. 

5. Miksi bloggaat?
Aiemmin vastasin tähän, että saadakseni puhtia kotini kaaoksen kesyttämiseen. Tämä pitää edelleenkin paikkansa, mutta lisään: koska tämä on kivaa ja koska tässä tutustuu ihan mahtaviin blogeihin ja jopa ihmisiin niiden blogien takana.

6. Oletko ilta- vain aamuihminen?
Iltaihminen. Olen aina ollut. Ja nykyisin se tahtoo kostautua aamuisin. Onneksi on liukuva työaika - ne aamut, kun on sovittu palaveri alkamaan klo 8 tai pitäisi jo aamuyöstä lähteä kokoustamaan vaikka Helsinkiin, ovat painajaisia.

7. Mitä uutta haluaisit harrastaa jos mikä vaan olisi mahdollista?
Valokuvausta, maalausta, maton kudontaa, ompelua, laulamista, soittamista, tanssia - osaan ei riitä aika, osaan ei riitä taidot. Mutta näitä - ja monta, monta muuta.

8. Millaista toivot elämäsi olevan, sitten kun olet eläkkeellä?
Toivon, että pysyisin sen verran terveenä, että vähäinen järkikulta säilyisi, että vielä silloinkin (ja siihenhän ei enää hirmuisen montaa vuotta olekaan aikaa, jolleivat tuota eläkeikää nostele vallan kauheasti) pystyisin liikkumaan - tavoitteena vielä rollaattorillakin rokkaamaan. Olisivathan ne lapsenlapsetkin mukavia...ja jollei niitä siunaannu, niin talvet asustelisin jossain lämpimässä;)

9. Paras hetki tavallisena arkipäivänä?
Se, kun illalla istahdan kahvimukini kanssa sohvalle; kissa hyrisee vierellä, mies kuorsaa toisella sohvanpuolikkaalla ja alakerrasta kuuluu nuorten äänet. Silloin on hyvä.

10. Mitä juot ruuan kanssa?
Vettä. Suomalaista, puhdasta kraanavettä. Joskus viiniä, mutta vain juhlissa.

11. Mitä tv-sarjoja seuraat?
Tykkään sarjoista, joita ei tarvitse seurata;) Eli katson mielelläni englantilaisia poliisi- ja dekkarisarjoja, esim. Midsomerin murhat (no, nämä ovat 2-osaisia, mutta osat voi katsoa Areenasta silloin, kun itseä huvittaa). Housesta tykkään, mutta sen katson DVD:ltä - meillä järjestetään aina silloin tällöin House -maratooneja, jolloin katsotaan koko sakki yhdessä monta jaksoa putkeen. Ja nyt olen pitkästä aikaa koukuttunut sarjaan, jota en alussa katsonut ollenkaan ja joka ei suureksi harmikseni ole Areenassa, nimittäin Downton Abbey -sarja. 
Mutta aika vähän seuraan säännöllisesti mitään. 
Ja Salattuja elämiä en ole katsonut yhtään jaksoa  - tai yhtä yritin, mutta kesken piti jättää;)

Siinä vastaukset - ja nyt olen tunnustellut niin paljon, että pianhan minusta tiedetään kaikki. Ja varsinkin, kun höpötänkin täällä aina välillä mitä sattuu. Yrittäkää kestää.

Ja taas kiitokset uusille lukijoille Marrulle blogista Kotihiiri Varvikossa, Hannahille blogista lehmuskujalla ja Pauskan elämää -blogin Pauskalle - olette niin tervetulleita -  minä suuresti aina ilahdun, kun tänne uusi lukija ilmestyy. 

Seuraavan, 
yhden kauneimmista lauluista maailmassa, 
(tämä kuultiin lauantain keikan viimeisenä kappaleena ja arvatkaa, kuka itkeä tihrusti yömyöhään turkulaisessa lähiökapakassa?)
 myötä toivottelen sinulle 
Oikein mukavaa viikkoa! Enjoy!





SHARE:

keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Matkakuumeen herättelyä

Jopas siitä on taas vierähtänyt ihan luvaton aika, kun viimeksi tänne kirjoittelin. En ole ehtinyt. Enkä jaksanut. 
Töissä on ollut sellainen mojova kiire ja eilen illalla oli tyttäreni ensimmäisen oman taidenäyttelyn avajaiset. 
Oli  lievästi sanoen hässäkkää viikolla.
Ja äitiparka on jännittänyt pitkin viikkoa - tytär oli kuin "mitä sä oikein hermoilet"? 
Höh - mitä mä nyt hermoilisin? 
No, ei tainnut tyttökään nukkua toissayönä - näytti vielä yhdeltä aamuyöstä väsäävän "artist´s statementia". Että ei yhtään viime tipassa. Oiskohan äitiinsä tullut?
Ja hyvin meni!

Taas on tullut haasteita ja nyt yritän olla jättämättä niitä rästiin vallan kauheasti. 

Ihana Henkkumaaria, jonka elämää blogissa Mummula mutkan takana seuraan mielenkiinnolla, antoi minulle New Blog Love -tunnustuksen. Kiitos Henkkumaaria. Koska olen tuon tunnustuksen jo pariin otteeseen saanut aiemminkin, en sitä tällä kertaa laita eteenpäin, vaan sen voivat ottaa tuosta sivupalkista kaikki halukkaat alle 200 lukijan kirjoittelijat - olette kaikki sen taatusti ansainneet. Ja tunnustuksenhan voi jakaa eteenpäin 5 ihanalle blogille, joilla on alle 200 lukijaa.

Lisäksi sain Saariston kasvatilta matkailuhaasteen, kiitos vielä kerran.
Haasteen alkuun pitäisi keksiä kuva-arvoitus ja sitten vastata kysymyksiin.

Tässä tulee:

Mistä tämä kuva on otettu? - vihje saattaa löytyä alempaa - tai sitten ei;)


  Pelottavin lento-yhtiö, jolla olet lentänyt?
Caledonian airways - lento Tampereelta Lontooseen Gatwickin kentälle joskus 80-luvun lopulla. Ikinä en ole laskussa pelännyt niin paljon kuin silloin, kun joka puolelta kuului pauketta ja ulinaa, kone tärisi ja pomppi ilmassa. 
Huh! Ja ilmeisesti ei ollut edes mitään hätää - lasku vain oli nopea. 
Melkein yhtä paljon pelkäsin muutama vuosi sitten, kun lensimme  USAsta Fort Lauderdalen kentältä Bahamalle Nassauhun tosi pienellä potkurikoneella, joka lensi erittäin matalalla - no, näkymät olivat kyllä mahtavat, mutta linja-autossakin on isommat penkit ja huomattavasti enemmän tilaa. Ja myöntää täytyy, että kone oli lievästi sanoen vanha;)


Lontoossa kannattaa käydä illastamassa vaikka George Clooneyn kanssa 
ja Bahamalla suuteloitsemassa delfiinien kanssa. Kyllä romantiikka pelon voittaa!


Suosikki matkakohde?
Kolme kovaa: Lontoo, Budapest ja Praha - jokaisessa olen käynyt useamman kerran. 
Ja aion mennä vastakin. 
Lady ihailee Vltava-jokea  Prahassa - oikealla ylhäällä Tonava Budapestissä.

Maapallon laitamilla kaukana kiireestä ja hälystä?
Enpä ole koskaan oikein maailman laidalle päässyt - ainakaan paikkaan, 
missä ei olisi edes jonkinlaista hälyä. Kyllä se on mökki Pohjois-Karjalassa. 
Siellä sielu lepää. Eikä taatusti ole hälyä eikä kiirettä.


Mieluisin matkaopas?
Netti - sieltähän löytää nykyisin kaiken tiedon!

Seuramatka vai itsekseen?
Itsekseen. Ehdottomasti! Pitää päästä kulkemaan omia polkujaan. 
Seikkailla omat seikkailunsa. Ja jalat on rakoilla joka helkutin reissu;)

Pahin paikka vatsataudin saamiseen?
Aikoinaan olimme Turkissa matkalla turistibussilla Antalyasta Alanyaan. Matkaan kuului pysähdys tippukiviluolille. Ihmettelin, kun bussin pysähtyessa ihmisiä loikki bussista ja pinkoi hurjaa vauhtia ympäröivään pusikkoon. Eräskin todella hieno rouva korkkareissaan ehti bussin vierellä olevan pienen pusikon taakse - melkein. Liki koko bussillinen ihmisiä kyykki siellä pusikoissa ja meitä oli vain muutama, jotka pystyimme luolat katsastamaan. No, loppumatkalla bussissa en enää ihmetellyt. Enkä seuraavaan kahteen päivään. Siinä meni yli 2 päivää häämatkasta vessassa. Minulla. 
Ei Isännällä. Mistä vieläkin jaksan muistuttaa.

Ensimmäinen kulttuurishokki?
Olisikohan ollut ranskalaiset jalanjäljet Pariisissa ravintolassa joskus 80-luvulla. 

Ulkomaille muutto?
Jos minulla ei olisi perhettä Suomessa, muutaisin alta aikayksikön jonnekin lämpimään. Tyydynkin siis vain haaveilemaan, että sitten eläkkeellä vietän pahimmat talvikuukaudet etelämpänä - kesät Suomessa. 
Paitsi, jos tulee joskus niitä lapsenlapsia;) Sittenhän minua ei saa minnekään kauemmas. Pitäähän se varmistaa, että ne kasvatetaan oikein ja kohtuullisesti!

Tämän haasteen heitän eteenpäin seuraaville:
Jossulle blogiin Maailman paras paikka
Mapsille blogiin Muotia ja muita kotkotuksia

Lisäksi toivottelen tervetulleiksi uudet lukijat Hannan blogista Mun korkeissa koroissa ja Pilvin 
blogista Villa Idur - kyllä minä vaan niin ilahdutin mieleni, kun tänne löysitte. Toivottavasti viihdyttekin!

Ja ihanaa loppuviikkoa kaikille, ihan jokaikiselle!


SHARE:
BLOGGER TEMPLATE DESIGNED BY pipdig