Hyvää uutta vuotta 2019!

Vuotta 2018 on jäljellä enää hetki ja pian olemme jo uuden vuoden alussa. Me vietämme vuodenvaihdetta jo perinteisesti ja tylsästi isännän kanssa kotona. Tytär toi päivällä Turusta  Micu-kisulin meille turvaan kaupungin rakettipaukkeelta, sillä itse hän suunnisti ystäviensä luo juhlimaan. Räiskyväthän ne raketit täällä Kaarinassakin ja ovat jo hyvän tovin paukkuneet, mutta Miculla on täällä ainakin seuraa.

Meidän juhlaillallisemme koostuu nakeista ja perunasalaatista - ja ehkä vähän muustakin: joulusuklaita on vielä kiitettävästi jäljellä.  Pukukoodi on "mukavuus edellä" eli löhövaatteet ja villasukat. Saunotaan ja syödään. Skumppapullo on toki varattu jääkaappiin ja se on tarkoitus vuodenvauhteessa korkata. Jos vain olemme vielä hereillä silloin - viime vuonna ei ihan onnistunut, sillä isäntä nukahti alakerran sohvalle enkä häntä raskinut sieltä herättää.

Joulunajan ajatuksia 2018

Moni meistä on jo siivonnut joulunsa laatikoiden kätköihin ja kantanut kuusensa roviolle. Meillä joulua vietetään ainakin loppiaiseen saakka - siihen itämaan tietäjien päivään, jolloin viisaat miehet vierailta mailta saapuivat tähteä seuraten kumartamaan kuningasta ja kantoivat lahjansa seimen lapselle.

Meillähän joulu koristellaan kotiin vasta juuri ennen joulua - valmista on yleensä silloin, kun joulurauha Suomen Turussa julistetaan. Silloin avataan ensimmäinen suklaarasia ja maistellaan glögiä. Joulumieltä on toki herätelty jo hyvissä ajoin joululauluin, adventtikynttilöin ja lahjoja hankkien.

Niin tänäkin vuonna - joulu saapui hiipien vaikka joulumieli olikin pitkään haussa. Koko syksy oli ollut monin tavoin raskas ja välillä mietin, mahtaako tänä vuonna joulua tullakaan.

Vinkit pukinkonttiin Osaava Nainen 2018 -messuilta: lämmintä ja ekologista - ehkä itsetehtyäkin?

*Blogiyhteistyö Turun Messukeskuksen kanssa

Vietin lokakuussa Osaava Nainen -messuilla yhden lauantaipäivän ja vaikka nähtävää siellä oli runsain mitoin, mielestäni yksi messujen parhaista anneista oli uusi käsityölounge, joka toi ’kässäilyn’ ilon kaikkien ulottuville.

Loungessa mukana: Sandnes Garn, Rintalan Tila, Teministeriet, Flör, niinmun´design, han-mill,  Kotilaituri ja Villapuomi Visuals.

Hyvää itsenäisyyspäivää jokaiselle maailman onnellisimman maan kansalaiselle!

Suomi - sinitaivas, järvet, metsät ja siniristilippu.
Suomi - vapaus, itsenäisyys.
Suomi - minun maani, jossa minulla on vapaus sanaan, mielipiteeseen, uskontoon.
Suomi - jonka, itsenäisyydestä on maksettu kova hinta.
Suomi - kotimaa, isänmaa.

suomalainen järvimaisema Pohjois-Karjalassa

Suomi - jossa on ollut hyvä ja turvallista kasvaa, opiskella, kasvattaa lapsia ja vanheta.

Adventti tuo valoa ja toivoa

Eilen alkoi joulukuu ja availimme adventtikalenteriemme ensimmäisiä luukkuja.  Ja tänään olemme viettäneet 1. adventtisunnuntaita sytytellen adventtikynttilöitä. Meillä läntisissä kirkkokunnissa 1. adventti aloittaa kirkkovuoden ja siitä alkaa joulun odotus. Valmistautuminen jouluun, valon ja ilon juhlaan.

Meilläkin tuo kynttilä sytytettiin olohuoneen ruokapöydälle. Isäntä kantoi vintiltä  ison pinon sähkökyntteikköjä, joita hän sitten viritteli ikkunalaudoille, missä ne saavat valaista ainakin nuuttiin saakka.

Valoa tähän pimeyteen kaivataankin - meidän kolkillamme maa on lumeton. Tämä syksykin on ollut kaikkine uutisineen masentava ja koko maailma tuntuu välillä olevan jos ei nyt ihan musta niin ainakin harmaa.  

Tänä vuonna adventti ja joulunaika tuntuvat tulevan todelliseen tarpeeseen - kutsutaanhan adventtikynttilää myös toivon kynttiläksi. Ja sitä toivoa, sitä janoaa niin maailma kuin koko ihmiskuntakin.

Pyhäinpäivänä sytytän kynttilät ja annan muistojen elää

Vaikka monet tänään viettävätkin halloweenia, ei meillä sitä juhlita. Halloweenia ei minun nuoruudessani tunnettu kuin amerikkalaisista elokuvista karkki ja keppos -lapsineen enkä ole sille myöhempinäkään vuosina lämmennyt. Lapsemme ovat tahoillaan toki saaneet sitä juhlia ja taitavat juhlia ystävineen tänäkin iltana, mutta meillä kotona vietetään pyhäinpäivää.

Ja niin vietetään monessa muussakin suomalaiskodissa, sillä tänään illalla ovat hautausmaat yhtenä kynttilän liekkien merenä ihmisten muistellessa poisnukkuneita läheisiään.

Meidän kynttilämme on sytytetty pihakoivun juurelle ja  terassille kanervikkoon kuten monena aiempanakin vuonna, sillä sekä isännän että minun sukujemme haudat ovat liian kaukana. Tiedän kuitenkin, että niillä kauempanakin olevilla sukuhaudoilla kynttilöiden liekit tänään lepattavat.

m

Melkein samoin sanoin olen pyhäinpäivänä viimekin vuonna kirjoittanut - niin myös edellisenä, sillä mielessäni ovat ne samat ihmiset ja muistot heistä.  

Omia läheisiä ei rajan taakse tänä vuonna ole siirtynyt, mutta kuolema on kuitenkin korjannut satoaan  muutaman ystäväni perheissä ja mielessäni ovatkin he, joille suru ja kaipaus ovat tänä pyhäinpäivänä liian liki ja jotka tänä iltana istuvat kotiseurakuntiensa kirkoissa kuuntelemassa poisnukkuneiden läheistensä nimien lukua.

Osaava Nainen, Terve Olo ja Outlet 2018 - vinkit ja messulippuarvonta

*Blogiyhteistyö Turun Messukeskuksen kanssa

Ensi viikonloppuna 26.-28.10. järjestetään Turun Messukeskuksessa jälleen Osaava Nainen -messut, joilta olen jo useampana vuonna käynyt hakemassa vinkkejä kauneuteen, muotiin ja hyvinvointiin ja keräämässä energiaa syksyn pimeyteen.

Ohjelmassa on paljon kiinnostavia keskusteluja, runsaasti tietoa mm. ravinnosta, terveydestä ja kauneudesta sekä tietenkin muotinäytöksiä.

kuva: Turun Messukeskus

Uutta messuilla ovat tänä vuonna esimerkiksi meikkitutorialit, joita tarjovat mm. meikkitaiteilijat Ida Ekman ja Miia Ezen. Launtaina ja sunnuntaina messut juontaa upea Heidi Sohlberg.

Uutta on myös messujen käsityölounge, joka tuo ’kässäilyn’ ilon kaikkien ulottuville.  Loungen ohjelmassa on mm. neuletreenejä, pipopaja ja kaulahuivin neulontaa. Käsityöloungesta löytyy myös Kotilaituri -sisustus-ja lankakauppa, teemaistiaisia, neuleasusteiden näytökset sekä sisustuksen pehmeät esillepanot!

Turun Kirjamessut ja Turun Ruoka- ja viinimessut 5.-7.10.2018 - satoja kertojia, tuhansia tarinoita ja herkullista ruoka ja juotavaa! Postauksessa myös messulippujen arvonta.

*Blogiyhteistyö Turun Messukeskuksen kanssa

Yksi Turun syksyn mielenkiintoisimmista tapahtumista, Turun Kirjamessut järjestetään 5.-7.10.18 Turun  Messukeskuksessa. Tämä Suomen vanhin, 27. kertaa järjestettävä, kirjallisuuden messutapahtuma kerää messuille n. 650 esiintyjää, n. 400 ohjelmanumeroa ja satoja näytteilleasettajia.

kuva: Turun Messukeskus

Satoja kertojia, tuhansia tarinoita - mielenkiintoisia keskusteluja, kurkistuksia tarinoiden taakse ja tottakai itse kirjailijavieraat - tulossa on jälleen kerran mielenkiintoiset messut.

Mielenkiintoa ei ainakaan vähennä se, että tämän vuoden messujen teemamaa on  Viro, joka tänä vuonna juhlii tasavallan 100-vuotisjuhlaa. Viro on historiansa aikana kokenut niin sortoa kuin miehitystäkin ja kaikkein raskaimpinakin aikoina on kirjallisuus maassa kukoistanut. Niin kukoistaa tänäkin päivänä ja Turkuun onkin tulossa lukuisia virolaisia nykykirjailijoita, esim. Kai Aareleidin, Jaak Jõerüütin, Paavo Matsinin, Valdur Mikitan ja Andrei Ivanov.  Viro-instituutin toiminnanjohtajan Sanna Immasen mukaan "lähihistoria näkyy vahvasti Viron kirjallisuudessa, työstetään auki niitä kohtia, joissa ennen on ollut hiljaisuus, vaikeneminen."  Minulle virolaiset kirjailijat ovat pääosin vieraita, joten mielenkiinnolla odotan näitä kohtaamisia.

Messujen ohjelma on sen verran monipuolinen, että varmasti kaikki löytävät sieltä ne omat suosikkinsa. Niin minäkin - tosin vaivana on valinnanvaikeus, sillä muutamat ohjelmanumerot ovat pahasti päällekkäin. Jonkinlaisen aikataulun aion itselleni tehdä vaikka tiedänkin aiempien messujen perusteella, että kaikkeen en ehdi - ja välillä vaan jokin mielenkiintoinen tapahtuma vetää puoleensa niin, että aikataulut menevät sujuvasti sekaisin;)

kuva: Turun Messukeskus

Vielä kun samaan aikaan messukeskuksessa on Turun Ruoka- ja Viinimessut, tulee  entistäkin haasteellisempaa. Herkulliset tuoksut tulevat taatusti viemään askeleet makujen maailmaan. Ja kun päivän kokkeina Atria-lavalla nähdään perjantaina Rene Uusmees, lauantaina Vappu Pimiä sekä sunnuntaina Jyrki Sukula ja lavan isäntinä toimivat Antti Vahtera sekä Aki Wahlman, löytyy mielenkiintoista kuunneltaa myös näillä messuilla.

Syksyn sävelissä soi blues

Rakastan syksyä. Olen aina rakastanut. Ja vaikka olen nyt vanhempana oppinut nauttimaan myös muista vuodenajoista, on syksy kuitenkin se minun vuodenaikani.

Tämä alkusyksy on ollut upea! Olemme saaneet nauttia lämmöstä, valosta ja luonnon väriloistosta.

Turussakin terassikelit ovat jatkuneet aivan näihin päiviin saakka. Vaikka päivisin onkin ollut lämmintä, niin aamut ovat kuitenkin jo olleet viileämpiä. Ilma on ollut raikasta ja hengityskin on helpompaa kuin kesällä.

Dermaroller® -mikroneulaushoito - aikuisen ihon elvyttäjä?

*Blogiyhteistyö Kauniit & Ruskeat Day Span kanssa

Ikääntyneen ihon hoito voi olla välillä aika haastavaa - markkinoille kun tulee koko ajan uusia tuotteita ja hoitoja, jotka lupaavan yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Tosiasia on kuitenkin, että vanhemmasta ihosta ei nuorta saa vaikka mitä tekisi. Mutta ei myöskään tarvitse ihan kaikkia iän ja elämän mukanaan tuomia jälkiä sietää. Ihoa kannattaa hoitaa jo senkin takia, että olisi parempi olo. Vanhemmiten iho kuivuu, sitä kutisee ja kiristelee, iho veltostuu ja kaikki se, mikä on vuosien myötä ihonhoidossa laiminlyöty, kyllä näkyy.

Niin näkyy minunkin ihollani. Couperosa, maksaläiskät ja suurentuneet ihohuokoset huomaan joka päivä peilistä katsoessani. Ja tottakai roikkuvat suuperät ja rypyt pistävät silmään. Iho näyttää laikukkaalta ja elottomalta. Ja vaikka minusta iho saa vanheta ja rypyt ovat kauniita, niin hoitamattomuuden merkit iholla eivät sitä ole.

Joskus on otettava käyttöön myös vähän järeämmät keinot! 

Yksi näistä järeämmistä aseista on mikroneulaus, jonka luvataan elvyttävän aikuista ihoa ja poistavan jopa aknearpia. Olenkin jo monta kertaa ollut tilaamassa kotihoitoon tarjolla olevia mikroneulauspakkauksia. Vaan en ole uskaltanut, sillä ensinnäkään en osaa itse määritellä, millainen sen neulausrullan tulisi olla - tarjolla kun on vaikka millaisilla neulanpituuksilla varustettuja rullia - ja lisäksi pelkään sitä, mitä vaurioita iholleni itse auheuttaisinkaan näillä rullilla.  Ja kun olen muutenkin laiska ihonhoitaja, mietin, osaisinko esim. desinfioida rullan tarpeeksi huolellisesti. Pari vuotta sitten riesakseni saamani toispuoleisen kasvohalvauksen jälkeen olen ollut tarkka siitä, että kasvoilleni en ihan mitä tahansa ihoa mahdollisesti vaurioittavaa laita.

Heinäkuu 2018 - hellettä, hikeä ja kyyneleitä

Heinäkuu meni menojaan ja eletään jo pitkällä elokuussa. Hitaan bloggaajan periaatteita noudattaen sain vasta nyt aikaiseksi tehdä koosteen kuukaudesta, joka monin tavoin oli upea ja säiden puolesta poikkeuksellinenkin. Näitä kuukausikoosteita teen aina silloin tällöin ja vaikka epäilenkin, että tuskin ne ketään kiinnostavat, teen niitä ihan omaksi ilokseni - ja sen tähden, että sitten, kun muisti alkaa tehdä tepposiaan, voin käydä sitä täällä teroittamassa;)

Heinäkuun alku meni töissä ja sainpa ennen lomia yhden kuumetaudinkin potea. Ehdimme kuitenkin isännän kanssa paseerata Turun jokiviertä, käydä nuorten kanssa syömässä ja viettää viikonloppuja Sauvon farmilla paossa sauna- ja kylppäriremonttia, joka jatkui aina lomaamme saakka.

Kun sielussa soivat yhtä aikaa ilo ja haikeus

Niin kuin edellisessä postauksessani kerroinkin, lähdimme heti loman alkajaisiksi isännän kanssa Pohjois-Karjalaan mökille. Oli jo puoliyö, kun saavuimme perille. Tervehdittyäni jo mökillä olleita äitiäni ja veljeäni  kävelin heti ensimmäiseksi rantaan. Tarkistin vesirajan ja puiden kasvun. Haistelin tuoksuja, tunsin tuulen leikin poskellani. Oli vielä valoisaa - valoisampaa kuin täällä etelässä. 

Taivas oli pilvetön ja auringonlaskiessa vesi hohti kultaa. Ei missään muualla tuulen henkäys ole niin hellä, ei laineen liplatus kuulosta yhtä lempeältä. Ei kesä yhtä suloiselta. Olin tullut kotiin. Sinne, missä sielu lepää.

Mitä sisältää mökin lääkekaappi?

Loma alkoi vihdoin. Pakko on tunnustaa, että tänä vuonna sitä olenkin kaivannut, sillä pitkin kevättä ja alkukesää on ollut sen verran kiirettä, että akut kaipaavat täydellistä lataamista.

Eilen oli ensimmäinen virallinen lomapäivä ja tätä iloa kestää viisi viikkoa. Siirryimme isännän kanssa lomamoodiin viettämällä viikonlopun Sauvon farmilla ja minä vain lepäsin. Isäntä paiskoi töitä karsimalla pöpelikköä talon ympäriltä ja raivaussaha sai kyllä kyytiä. Meillä on hieman erilaiset tavat irrottautua töistä - minä vaihdan vapaalle ja otan rennosti, isäntä taas punkaa pihalla tai touhuaa aina jotain.

Tänään lähdemme ajelemaan kohti Pohjois-Karjalan mökkiä. Sinne minun sielunmaisemaani. Sinne, missä taivas on sininen ja valkoinen ja järven vesi hohkaa kultaa. Ja minne en viime kesänä päässyt äidin sairastaessa ollenkaan.

Tänä kesänä pääsen jälleen muistojeni maisemaan. Kotiin. Ja siellä ovat jo odottamassa äitini ja veljeni. Viime kesänä oli hetkiä, että olin jo luopua toivosta, että näitä yhteisiä kesiä mökillä meille vielä koittaa. Vaan koittipa sittenkin. Niitä elämän suuria lahjoja, joista on syytä olla kiitollinen.

Pakkailin eilen jo täällä kodin remonttikaaoksen keskellä ja koska luvassa näyttäisi olevan lämpöisiä säitä, on matkakassi normaalia kevyempi. Mökillä on kyllä lämpöisiä vaatteita ja kumisaappaita odottamassa ja kassissa hellekelien kamppeita, mutta mökkielämään kuuluu myös varustautuminen kaikenlaisten haavereiden ja pikkuvammojen varalle.

Uutuuksia kesäiholle ja Schrammekin Solar Protect Fluidin Instagram -arvonta

*Yhteistyössä Schrammek Finlandin ja Greencosin kanssa

Sain ennen juhannusta Greencosilta testiin muutaman erityisesti kesäihon tarpeisiin soveltuvan uutuustuotteen ja olen jo niitä hieman ehtinyt kokeilemaankin.

Juhannussaunan lempeiden löylyjen jälkeen levittelin kasvoilleni, kaulalleni ja decolteelleni Dr. med.  Christene Schrammekin AloCalm Gel Mask -geelinaamion ja annoin sen vaikuttaa 15 minuuttia ennen kuin pyyhin sen lämpöisellä vanulla pois.

Minulla on couperosaiho ja se punoittaa saunan jälkeen riehakkaasti vaikka kuinka sitä suojaisin. Aivan sama reaktio auringossa - iho punoittaa ja loistan kuin paloauto.

Naamio on geelimuodossa eikä ärsytä herkkääkään ihoa ja se sopii kaikille ihotyypeille - jopa epäpuhtaalle iholle. Naamio sisältää 60 % aloe veraa, hyaluronihappoa ja panthenolia eikä sisällä mineraaliöljyjä, silikooneja, PEG-yhdisteitä, väriäineita, hajusteita eikä säilöntäaineita.

AloCalm Gel Mask -geelinaamio rauhoittaa punoitusta sekä viilentää ja virkistää ihoa. Se auttaa myös auringon polttamaan ihoon, kutinaan ja ötököiden puremiin. Paitsi viilennystä ja virkistystä, naamion luvataan myös kosteuttavan ja ehkäisevän kuivuudesta aihautuvia juonteita.

On juhla ja juhannus

Kun viime juhannusta vietimme alakulon vallassa, ovat tämän mittumaarin tunnelmat aivan toisenlaiset. Me nimittäin juhlimme.

Tänään suuntaamme isännän kanssa Sauvon farmille, sillä niin kuin aiemmin täällä jo ounastelin, ei remontti kotona vielä ole valmis ja koti on huiskin haiskin ja hyrskyn myrskyn. Onneksi on Sauvossa talo odottamassa ja siellä on tilaa ja lääniä isommallekin porukalle.

Sinne saapuvat tänään äitini, veljeni ja veljen Peppi-koira. Ja juhannusaatto vietetään tällä joukolla grillaillen ja saunoen puusaunan hellissä löylyissä. Saunan jälkeen onkin hyvä käydä nukkumaan sateen ropinaa kuunnellen.  Eikä haittaa sade ollenkaan, sillä olemmehan saaneet sitä toisenlaistakin kesää jo viettää.

Uudistunut Baltic Princess ja maailman kaunein saaristo tarjoavat kunnon irtioton arjesta

*Yhteistyössä Silja Line Suomi 

Toukokuun alussa pääsin kesken kiireiden katkaisemaan arjen uudistuneelle Baltic Princess -laivalle, jonne Silja Line oli kutsunut vaikuttajaristeilylle liki 30 bloggaajaa ja toimittajaa. Baltic Princesshän on meille Turun seudulla asuville tuttu paatti ja niin minullekin; edellisen kerran risteilin sillä avaamassa vuoden 2016 Raskasta Joulua -kiertueen.

Tällä vaikuttajaristeilylla Silja Line halusi esitellä meille täysin uudistuneen laivan ja sen mitä sillä on tarjottavana. Laivahan oli koko kevään telakalla Gdanskissa ja siihen vaihdettiin vaihdelaatikot mutta myös paljon muuta. Esimerkiksi kokolattiamattoja uusittiin useampia kilometrejä, kalusteita verhoiltiin ja uusittiin - ja ravintolat, hytit ja oikeastaan koko laivan sisustus kokivat täydellisen muodonmuutoksen.  Laiva sai uusia ravintoloita, suuremman lasten Silja Land -leikkipaikan ja isommat ostosalueet, joten kyllähän laiva ihan uudelta näytti.

Yksi asia, joka ei ole muuttunut, on reitti, jolla laiva seilaa: Turku-Maarianhamina-Tukholma. Kun yhden 23 tunnin risteilyn aikana saa nähdä maailman kauneimman saariston mennen tullen, eipä laivaristeilyn maisemilta voi juurikaan enemmän odottaa;)

Alkukesän kuulumisia - ja voi millaisen kesän!

Edellisestä postauksestani onkin jo tovi vierähtänyt, sillä elämä on vienyt mukanaan sen verran vauhdikkaasti, että eipä ole jäänyt paukkuja tänne blogistaniaan juurikaan kurkistella, saatikka kirjoitella. Mutta hitaana bloggaajana olen ihan hyvällä omallatunnolla elellyt, sillä kaikella on aikansa. 

Töissä on ollut sen verran kiirettä, että kaikki ylimääräinen on saanut jäädä. On sanottu näkemiin arkkipiispa Kari Mäkiselle ja toivotettu tervetulleeksi uusi arkkipiispa Tapio Luoma. Ja sekä jäähyväisiin että uuden työtoverin saamiseen on liittynyt juhlaa jos toistakin - ja juhlissa on aina omat järjestelynsä. Näitä juhlia olen juhlatoimikunnan kanssa touhunnut hiki hatussa ja nyt kun ne ovat ohi, ehdin vihdoin tänne kirjoittamaankin.

Olen toki muutakin kuin vain töitä tehnyt - olen nauttinut tästä upeasta kesästä. Ihana valo, auringon hellivä lämpö ja luonto, joka on vallan riehaantunut loistoonsa - voi mikä alkukesä meillä on ollutkaan! 

Hyvää äitienpäivää kaikille äideille ja äitien lapsille!

Tänäänkin, niin kuin monena aiempanakin äitienpäivänä, soitin puhelun äidilleni Hollolaan ja onnittelin häntä. Tänäänkään en ole siellä hänen luonaan itse juhlapäivänä - mutta olin vielä eilen ja vietimme äitienpäivää etuajassa. Lähdimme isännän kanssa matkaan jo torstaiaamulla ja tulimme eilen illan suussa takaisin kotiin. Sinne jäivät punaiset ruusut kukkimaan ja äitini soittelee onnellisena uudella puhelimellaan, jonka sai äitienpäivälahjaksi minulta ja veljeltäni;)

Vaikka itse jouduin jo täksi päiväksi palaamaan kotiin, ei äitini päiväänsä yksin tänään vietä - veljeni ja hänen lapsensa sekä ex-vaimonsa pitävät huolen siitä, että äidillä riittää ohjelmaa.

Kuva on parin vuoden takainen - äitini on tuosta hoikentunut - minä en;)

Äitini on minulle rakas. Äitini, jonka olimme viime kesänä menettää ja joka on vahva ja sitkeä ja joutunut suremaan elämässään enemmän kuin on kohtuullista. Silti äitini ei ole katkeroitunut maailmalle vaan säilyttänyt elämänilonsa ja huumorintajunsa. Kun äitini hymyilee, on se hymy kaunis. Ja kun äitini nauraa, tarttuu nauru muihinkin. Vaikka kivut nivelissä hankaloittavat elämää ihan liiankin kanssa, ei äitini luovuta vaan suunnittelee sähköskootterin ostamista - pitäisi vain löytää paikka, mihin skootterin saisi parkkiin ja lataukseen!

Vappu 2018 - Turun vappu on iloisia ihmisiä, juhlamieltä ja perinteitä

Nämä minun vappupostaukseni ovat tylsiä, sillä saman kaavan mukaan kun vappujamme vietämme, ovat postauksetkin liki samanlaisia. Päivitän nyt kuitenkin - jääpähän tämäkin vuosi muistojeni arkistoon.

Minulla oli vappuaatto lomapäivä ja olin kuvitellut, että kerrankin valmistaudun illan rientoihin rauhassa ja kiireettä. Mitä vielä - nukuin pitkään ja vetkuttelin jos mitä ja kun isäntä tuli töistä, en ollut vielä edes vappumekkoa saanut kaapista kaivettua. Kiirehän siinä taas tuli. Vaan hyvin ehdittiin sittenkin.

Vappuaaton lakitus Turun Taidemuseonmäellä kuuluu meidän perinteisiimme ja isännän kanssa tämä oli jo 31. yhteinen vapun aloitus. Minun valkolakkini on tuolla mäellä saanut kestää mukanani jo reilusti yli 40 vuotta - ja on se sen näköinenkin - kellastunut, skumpparoiskeita siellä täällä - ja on se kerran jäänyt auton pyörienkin alle. Onneksi ilman minua;)

Taidemuseonmäki oli täynnä iloista juhlakansaa ja me isännän kanssa hivuttauduimme tutulle vakiopaikallamme Suomalaisen Pohjan eteen. Siitä tietävät tuttumme meidän löytyvän ja muutaman kaverin nytkin tapasimme. Emme olleet sopineet etukäteen mitään treffejä, sillä ystävistämme osa vietti tänä vuonna vappuaan muualla - osa oli lastenlasten vahteina ja osa aloitti mökkikautensa. Tiesimme vanhastaan, että mäellä kuitenkin tuttuihin törmää ja niin nytkin.

Kolme hyvää asiaa

Sain muutama viikko sitten CinCin by Mia Malmi -blogin Mialta haasteen, jossa on tarkoitus kirjata ylös kolme hyvää asiaa päivistäni, työstäni, sekä minusta itsestäni. Tämäkin haaste on odotellut vastaamistaan luonnoksissani, sillä vaikka nämä haasteet ovat kivoja lukea, niiden tekeminen on välillä hieman haastavaa;)

Kiitos, Mia, haasteesta -  yritän kuitenkin - saapas nähdä, kuinka käy! Jos Mian blogi ei teille vielä ole tuttu, kannattaa käydä visiitillä - siellä nimittäin saatatte törmätä julkkiksiin - tai päätyä muotinäytökseen. Löytyypä sieltä paljon muutakin, esim. itse tihrustin itkua, kun Mia julkaisi miehensä kirjoituksen "Tyttöjen välisestä ystävyydestä". Elämään kuuluvat yhtä lailla ulkoinen kuin sisäinenkin kauneus - ja Mialta löytyvät molemmat!

Kolme hyvää asiaa päivissäni

1. Vapaus

Kun lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa, olen melko vapaa tekemään mitä lystään. Töissä on tietenkin käytävä mutta vapaa-ajan voin käyttää aika lailla miten haluan. Voin valita, menenkö töiden jälkeen tapaamaan ystäviäni, suuntaanko askeleeni salille rehkimään vai tulenko kotiin ottamaan torkut.

Voin jättää pyykit huomiseen, voin siivota silloin kun huvittaa tai voin ottaa kirjan käteeni ja uppoutua siihen koko illaksi.

Tai sitten vain silittelen Micu-kisulia, katselen pölyhiukkasten tanssia ja mietin syntyjä syviä;)

Tottakai otan huomioon, jos joku minua tarvitsee - tai jos isäntä haluaa vaikkapa viikonlopulla tehdä jotain erityistä - mutta hän on kyllä aika hyvin johdateltavissa;)

Pääsiäinen - valon tuoja, kevään tuoja

Joillekin meistä pääsiäispyhät ovat vain ne kaivatut vapaapäivät arjen keskelle. Toisille ne ovat hyvä tilaisuus järjestää juhla, kutsua vieraita tai kyläillä itse. Monen lapsiperheen pääsiäistä vietetään suklaamunien metsästyksen, tipusten, jänöjen ja Kyöpelinvuoren noitien keskellä. Ja toki joku avaa pääsiäisen pyhinä myös kirkon oven.

Kodit on somistettu juhlakuntoon. Ruokalistoja on suunniteltu hartaasti ja herkut hankittu ajoissa. Kukin viettää pääsiäistään juuri niin kuin itselle tai perheelle sopii. Ja niin kuuluukin.

Meidän kodissamme ovat pääsiäisen koristelut vuosi vuodelta vähentyneet. Kun perheessä ei enää pieniä lapsia ole, pysyvät tiput ja jänöt kaapin kätköissä. Esille on nostettu vain tärkeimmät. Kuten lasten aikoinaan maalaamat pääsiäismunat.

Miten menetin päivässä yli 800 Instagram -seuraajaa?

Minulla oli helmikuussa Instagram -tililläni liki 6000 seuraajaa. Vaan ei ole enää. Seuraajissani kävi joukkokato ja menetin yhdessä päivässä yli 800 seuraajaa - ja ihan omasta syystäni.

Luin helmikuun alkupuolella blogikolleegani Tiian Minäkö keski-ikäinen? -blogin postauksen "Mikä suututtaa somemaailmassa!", jossa Tiia kritisoi mm. sitä, miten sometilien seuraajaluvut eivät aina anna ihan oikeaa kuvaa siitä, miten paljon niitä seuraajia tileillä on. Ykskaks saattaa jonkun tilille ilmestyä hetkessä monia satoja seuraajia - joskus tuhansiakin. On käyty ostoksilla. Eli ostettu seuraajia.

Tiia ihmetteli myös muutamia oman tilinsä piikkejä - lyhyessä ajassa oli tullut seuraajia, joiden profiilinimet olivat ihmeellisiä ja kuvia vain muutama. Ja Tiia ajatteli, että nämä olivat varmasti vain feikkitilejä ja yrittivät kalastella seuraajia - ja että he häipyisivät hetken päästä, kun heitä ei seuraa takaisin.

Tällaisia piikkejä on minullakin ollut ja olin ajatellut samoin kuin Tiia, että kyllä ne aikanaan lakkaavat seuraamasta kun niihin ei reagoi. Ja osa toki lakkasikin.

Päätin kuitenkin tarkistaa asian ja aloin käydä tarkemmin seuraajiani läpi. Voi hyvät hyssykät! Siellähän niitä oli vielä vaikka kuinka paljon. Saman tien päätin, että siivoan tilini näistä feikkiprofiileista.

Naistenpäivä 2018 - #TimeisNow

Tänään olemme viettäneet kansainvälistä naistenpäivää ja moni meistäkin on saanut ruusu- tai kukkapuskan päivän kunniaksi. Niin minäkin. Hieno tapa muistaa meitä naisia tänä omana päivänämme. Vaan riittääkö meille se, että yhtenä päivänä vuodessa saamme kukkasista nauttia?

 ”Yhdistyneiden kansakuntien naisten oikeuksien ja kansainvälisen rauhan päivä”. Tällä nimellä YK vahvisti päivän vieton vuonna 1975 ja tuo nimi sisältää kyllä aika paljon enemmän kuin vain kukkasten tuoksua.

Tämän vuoden naistenpäivänä YK:n oma naisten järjestö, YNWomen julistaa “Time is Now: Rural and urban activists transforming women’s lives”.

Kansainvälisen naistenpäivän teema on "Aika on nyt: maaseudun ja kaupunkien aktivistit, jotka muuttavat naisten elämää".

Ekopaasto 2018 - teemana hiljentyminen, ympäristöasiat ja hiljentäminen

Tämän vuoden Ekopaasto alkaa ensi viikolla, 14.2. ja kuten monena aiempanakin vuonna aion siihen osallistua omilla paastolupauksillani.

Minulle nämä Ekopaastot ovat olleet vuosittaisia suunnan tarkastuksen paikkoja. Sen opettelua, että elämäänsä voi yksinkertaistaa ja kohtuullistaa - ja samalla voi tehdä hyvää sekä ympäristölle että myös itselle ja lähimmäisille. Paastoonhan sisältyy myös ajatus kieltäytymisestä tai luopumisesta - siitä, että jättää jotain nauttimatta tai ostamatta - ja antaa jotain omastaan.

Niinkuin edellisinäkin vuosina, kestää Ekopaasto 7 viikkoa ja päättyy pääsiäiseksi.

kuva: Ekopaasto.fi

Ekopaaston takana on Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja tämän vuoden yhteistyö- kumppaneina sillä ovat Hiljaisuuden Ystävät ry ja Heponiemen Hiljaisuuden keskus.

Ekopaastohan innostaa meitä suomalaisia liittymään paastonviettoon tavalla, joka osaltaan auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta.

Repaleinen tammikuu

Tammikuu on jo takana ja enpä kovin paljon aikaiseksi ole vielä tänä vuonna saanut. Kuukautta voisi kuvata sanoin töitä ja lääkäreitä. Viime syksyn sairasteluputki senkun jatkuu ja kun välillä olen yrittänyt puolikuntoisena töissä käydä, on se kostautunut heti. Väliin jäi kuntoutusjakso Ruissalossakin - minä podin nielupaisetta kotona. Onneksi koko kuntoutuskurssi ei tähän kaatunut vaan saan osallistua loppujaksoille.

Repaleista on elo ollut - onneksi on siellä täällä ollut muutama kohokohtakin. Vaikka monia tapaamisia ja vierailuja olen joutunut perumaan, pääsin sentään tapaamaan tutustumistreffien muodossa Turun Park Hotelliin åbloggaajiamme. Halusimme kerrankin tavata ihan vain tutustuaksemme paremmin toisiimme ja iltapäivä hurahti nopeasti. Ihania naisia tupa täynnä ja juttua riitti.

Repaleinen on tammikuu ollut myös säiden puolesta. Täällä Turun ja Kaarinan suunnilla on taivas välillä tiputellut vettä ja välillä lunta. Lumet ovat sulaneet parissa päivässä ja maa on ollut harmaa ja sula.

Rakenna, Sisusta & Uudista -messut Turun Messukeskuksessa 9. - 11.2.2018 - arvonnassa liput messuille

*Blogiyhteistyö Turun Messukeskuksen kanssa

Onko haaveissasi tai aikeissasi talonrakennus? Vai kaipaako kotisi ehostusta tai remonttia?  Vinkkejä näiden haaveiden toteuttamiseen löydät suuntaamalla askeleesi  Turun Messukeskukseen 9. - 11. helmikuuta järjestettäville Rakenna, Sisusta ja Uudista -messuille.

Paikalla on noin 250 näytteilleasettajaa ja ohjelmaa ja osastoja jos jonkinlaisia. Rakentamisen ja remontoinnin näytteilleasettajien tuotevalikoimassa ovat mm. lattiat, tontit, keittiöt, kylpyhuoneet ja saunat. Tämän vuoden tarjonnasta esille nousevat mm. kodin sisäpinnat sekä terveellinen koti.

Meille on vihdoinkin tänä keväänä tulossa se iät ja ajat suunnitelmissa ollut kylpyhuone- ja saunaremontti ja olen menossa messuille katsastamaan, mitkä ovat tämän hetken trendit ja uutuudet. Viime vuonnahan löysin messuilta esim. upeita kiukaita ja hanoja ja niitä aion tänäkin vuonna siellä tutkailla. Vinkkejä tarvitsen myös kaakelien, saunanlauteiden ja paneelien sekä kylpyhuonekalusteiden valintaan ja uskon, että messuilta ideoita löytyy.

Kuva: Turun Messukeskus

Sisustuksen trendikartalta löytyvät uusimmat trendit ja oivaltavat yksityiskohdat somistuksellisena näyttelynä. Tästä kuuden kuution näyttelyssä esillä ovat kiinnostavimmat piensisustustuotteet ja vuoden trendivärit. Trendikartan ovat toteuttaneet Ideatalon Sanna Tuomi ja Kukkakauppa Broncon Niina Autti. He ovat myös paikalla messujen ajan ja messukartta käydään läpi ohjelmallisena kokonaisuutena jokaisena messupäivänä.

Vuoden 2017 tilinpäätös - niin paljon sanomatta jäi...

Lupasin uudenvuodenpostauksessani, että teen vielä tilinpäätöspostauksen viime vuodesta ja onhan se lupaus pidettävä. Vaikka epäilenkin, ettei tämä teitä kiinnosta enää, niin itselleni tämän tekeminen on tärkeää, sillä vaikka kiitosvihkooni olenkin niitä kiitoksiani viime vuonnakin kirjannut, on vuosi jäänyt mieleeni raskaana ja vaikeana. Niin paljon sairastelua ja kamppailuja niin omassa elämässä kuin töissäkin tuntui etenkin loppuvuoteen siunaantuvan, että tätä postausta tehdessä on ollut hyvä muistaa, että ei koko vuosi sentään pelkkää taistelua ollut.

Tammikuun alussa kävimme isännän kanssa hyvästelemässä Amoral -bändin sen jäähyväiskeikalla Helsingissa Tavastialla ja tapasimme samalla ystäviä. Vauhdikas aloitus vuodelle - ja haikeakin, sillä tätä bändiä olemme käyneet kuuntelemassa aina Budapestia myöten.

Tammikuun lopulla olin mukana myös Tallink Megastarin neitsytmatkalla ja sain muiden kutsuvieraiden ja bloggaajien kanssa tutustua tähän hienoon, turkulaista laivanrakennussuunnittelua edustavaan alukseen.