Sain kivan haasteen Optimismia ja energiaa -blogin Katjalta.
The Liebster Award -haasteen.
Katjan blogi on nimensä veroinen - täynnä värikkäitä vaatteita, iloisia kuvia ja energiaa
- ja välillä kurkistetaan myös pintaa syvemmälle.
- ja välillä kurkistetaan myös pintaa syvemmälle.
Jos blogi ei ole sinulle vielä tuttu, kannattaa käydä katsastamassa tämän nuoren äidin
ja tällä hetkellä muotitoimittajaksi opiskelevan tehopakkauksen kirjoituksia.
Ihastut taatusti.
Haasteen tarkoituksena on saada näkyvyyttä pienemmille blogeille ja haastaa mukaan alle tuhannen lukijan blogeja.
Se keneltä haasteen saat, on keksinyt itse 11 kysymystä ja vastaavasti sinä keksit 11 kysymystä heille,
joille haasteen laitat eteenpäin.
Se keneltä haasteen saat, on keksinyt itse 11 kysymystä ja vastaavasti sinä keksit 11 kysymystä heille,
joille haasteen laitat eteenpäin.
Katjan kysymykset minulle:
1. Mistä sait idean perustaa blogin?
Olin muutama vuosi sitten töihini liittyvällä SoMe -kurssilla ja siellä pidettiin blogimuotoista oppimispäiväkirjaa.
Tajusin tuolloin, miten paljon oli kaivannut kirjoittamista; nykyäänhän kaikki asiat hoidetaan sähköpostin, tekstiviestien, FB:n ja muiden pikaviestimien kautta - itse kirjoittamiseen ei juurikaan enää ole tarvetta.
Tuota oppimispäiväkirjaa kirjoitellessa heräsi ajatus, että voisinhan minä kirjoitella muutakin.
Kun sitten olin 3 kuukauden vuorotteluvapaalla, perustin blogini ja sillä tiellä olen.
Olin muutama vuosi sitten töihini liittyvällä SoMe -kurssilla ja siellä pidettiin blogimuotoista oppimispäiväkirjaa.
Tajusin tuolloin, miten paljon oli kaivannut kirjoittamista; nykyäänhän kaikki asiat hoidetaan sähköpostin, tekstiviestien, FB:n ja muiden pikaviestimien kautta - itse kirjoittamiseen ei juurikaan enää ole tarvetta.
Tuota oppimispäiväkirjaa kirjoitellessa heräsi ajatus, että voisinhan minä kirjoitella muutakin.
Kun sitten olin 3 kuukauden vuorotteluvapaalla, perustin blogini ja sillä tiellä olen.
2. Entä mistä sen nimi kumpuaa?
Blogin nimi oli aluksi Kaaoksen keskellä, mutta en tainnut ehtiä julkisesti julkaista sillä nimellä yhtään postausta
- googlettamalla selvisi, että melkein samalla nimellä oli useampikin blogi.
Ja kun olin nimekseni valinnut tuon Lady of The Messin, vaihdoin sen bloginkin nimeksi.
Tuo alkuperäinen nimi tosin kummitteli blogini domainissa vielä tämän vuoden puolellekin,
kunnes kuukausi sitten hankin oman, blogin nimen mukaisen domainin.
Blogin nimi kuvaa sitä lähtötilannetta, missä blogia aloittaessa elin:
tämä Lady asustelee huushollissa, jossa tavaraa on ihan liikaa
- selvittelyä kaipasivat niin Ladyn koti, vaatekaappi kuin välillä pääkin.
Eikä tilanne siitä ole juurikaan muuttunut - keskellä kaaosta elellään edelleenkin;)
3. Mitä seuraat televisiosta?
Välillä seuraan milloin mitäkin, mutta lempisarjani ovat Bones, House ja Downton Abbey.
Ja Sydämen asialla.
Katson mielelläni myös englantilaisia dekkari- ja poliisisarjoja - Poirot, Neiti Marble,
Komisaariot Morse ja Lewis jne. ovat ohjelmia, joita harvoin missaan.
Ja tietenkin ruotsalaissarjat Wallander ja Beck on katsottava - Beck jo pelkästään Gunvaldin takia;)
Tykkään myös englantilaisesta huumorista: Pokka pettää ja Maanalainen armeija ovat sarjoja,
joiden uusinnatkin on katsottu moneen kertaan.
Ja joiden DVD-levyt löytyvät kotoakin.
Ja mitä enemmän ikää tulee, sitä enemmän kiinnostavat myös uutiset, ajankohtaisohjelmat ja dokumentit.
Onneksi nyt Ekopaastoni aikaan ovat esim. Bones ja Downton Abbey olleet tauolla,
joten ei ole tarvinnut niiden takia paastorajoituksia rikkoa;)
4. Mikä on lempilehtesi, oletko tilaaja?
Ostan irtonumeroita - ja ostan paljon.
Avotakka, Glogian koti, Deko, Divaani, Koti ja Keittiö ja Sköna Hem ovat sisustuslehtien ykköset,
Gloria ja Olivia ja nykyisin myös Eeva naistenlehtien aateliset.
Lisäksi luen terveys- ja kuntolehtiä: Hyvä Terveys, Kauneus ja Terveys, Voi hyvin, Kunto, Fit jne.
Viikkolehdistä Anna ja Me Naiset saattavat myös silloin tällöin löytyä ostoskoristani.
Kevään tiedän tulleen silloin, kun minun yöpöydälläni lojuvat puutarhalehdet
- ja alakerran vessaan ilmestyvät venelehdet - ei tosin minun toimestani;)
5. Tennarit vai korkkarit?
Sekä että. Mieluusti käyttäisin korkkareita, jos jalkani sallisivat. Eivät salli.
Syksyisen jalkaleikkauksen jälkeen en ole vielä uskaltanut korkkareita edes kokeilla.
6. Mihin aikaan palaisit, jos saisit elää viikon elämästäsi uudestaan?
Palaisin mielelläni vaikka johonkin viikkoon, jonka olemme perheenä viettäneet Pohjois-Karjalan mökillä.
Tai viikkoon yhdessä Bahamalla.
Tai johonkin ihan tavalliseen arkiviikkoon, jolloin koko perhe oli koolla.
Teimme kotitöitä tai läksyjä, katsoimme telkkaria, pelasimme lautapelejä - tai vain olla möllötimme.
7. Pelottavin kokemuksesi?
Tähän ikään sitä on tullut jo koettua yhtä jos toistakin.
Pelottavaakin, monella tapaa.
Kuten aikoinaan 19-vuotiaana, kun ajoin autolla kolmion takaa rekan eteen.
Se hetki, kun tajusin, että se rekka tulee päälle.
Ja kyydissäni oli 2 ystävääni.
Onneksi kenellekään ei käynyt mitenkään.
Isän uusi auto kärsi eniten - ajoin sen kotiin ovet narulla solmittuina.
Silminnäkijöiden mukaan rekka ajoi ylinopeutta - mutta minä tulin kolmion takaa.
Olin huomannut rekan, mutta olin varma, että ehdin hyvin.
En ehtinyt. Ja paikalle ei kutsuttu edes poliisia.
Mutta sen jälkeen en auton rattiin ole tarttunut.
Ajokortti löytyy edelleenkin.
Ja sitten se talvinen risteilymatka isännän kanssa, jolloin hyttimme sijaitsi autokannen alapuolella.
Estonian uppoamisesta ei ollut kulunut kauaakaan ja yöllä, kun kuuntelin,
kuinka jäälohkareet jyskyttivät suoraan pääni takana olevaan laivan keulaan,
olin varma, että kohta rytisee kunnolla.
Puin päälleni ja yö vietettiin yhdessä isännän kanssa kannella 9.
Se siitä kuherteluristeilystä.
Sen jälkeen ovat hyttimme olleet aina vesirajan yläpuolella;)
Toisenlaista pelkoa olen tuntenut silloin, kun tyttären syntymän jälkeen pelkäsin yhden päivän sitä,
että hänellä olisi ollut jonkinlainen sydänvika.
No, onneksi ei ollut, mutta yhden päivän itkeskelin huolissani sairaalassa.
Samoin poikaani odottaessa jouduin viettämään pari viikkoa sairaalassa, kun minulle tehtiin pieni leikkaus
ja lääkärit ilmoittivat, että rouva jää nyt tänne tarkkailuun, sillä lapsella ei kaikki ole hyvin.
Pelkäsin lapsen puolesta synnytykseen saakka.
Onneksi silloinkin oli kyseessä turha hälytys.
Edelleenkin suurimmat pelkoni liittyvät siihen, että lapsilleni sattuisi jotain pahaa - vaikka aikuisia ovatkin.
Pelko, joka on varmaan kaikilla äideillä.
Tähän ikään sitä on tullut jo koettua yhtä jos toistakin.
Pelottavaakin, monella tapaa.
Kuten aikoinaan 19-vuotiaana, kun ajoin autolla kolmion takaa rekan eteen.
Se hetki, kun tajusin, että se rekka tulee päälle.
Ja kyydissäni oli 2 ystävääni.
Onneksi kenellekään ei käynyt mitenkään.
Isän uusi auto kärsi eniten - ajoin sen kotiin ovet narulla solmittuina.
Silminnäkijöiden mukaan rekka ajoi ylinopeutta - mutta minä tulin kolmion takaa.
Olin huomannut rekan, mutta olin varma, että ehdin hyvin.
En ehtinyt. Ja paikalle ei kutsuttu edes poliisia.
Mutta sen jälkeen en auton rattiin ole tarttunut.
Ajokortti löytyy edelleenkin.
Ja sitten se talvinen risteilymatka isännän kanssa, jolloin hyttimme sijaitsi autokannen alapuolella.
Estonian uppoamisesta ei ollut kulunut kauaakaan ja yöllä, kun kuuntelin,
kuinka jäälohkareet jyskyttivät suoraan pääni takana olevaan laivan keulaan,
olin varma, että kohta rytisee kunnolla.
Puin päälleni ja yö vietettiin yhdessä isännän kanssa kannella 9.
Se siitä kuherteluristeilystä.
Sen jälkeen ovat hyttimme olleet aina vesirajan yläpuolella;)
Toisenlaista pelkoa olen tuntenut silloin, kun tyttären syntymän jälkeen pelkäsin yhden päivän sitä,
että hänellä olisi ollut jonkinlainen sydänvika.
No, onneksi ei ollut, mutta yhden päivän itkeskelin huolissani sairaalassa.
Samoin poikaani odottaessa jouduin viettämään pari viikkoa sairaalassa, kun minulle tehtiin pieni leikkaus
ja lääkärit ilmoittivat, että rouva jää nyt tänne tarkkailuun, sillä lapsella ei kaikki ole hyvin.
Pelkäsin lapsen puolesta synnytykseen saakka.
Onneksi silloinkin oli kyseessä turha hälytys.
Edelleenkin suurimmat pelkoni liittyvät siihen, että lapsilleni sattuisi jotain pahaa - vaikka aikuisia ovatkin.
Pelko, joka on varmaan kaikilla äideillä.
8. Mieleenpainuvin kommentti blogiisi?
Olen siitä onnellisessa asemassa, että anonyymien ilkeilykommentteja en ole blogiini saanut,
joten ne mieleenpainuvimmat ovat pelkästään positiivisia asioita.
Enkä osaa niistä yhtä erilleen nostaa, mutta totta kai mieltä ovat lämmittäneet kehut
sekä jostain kirjoituksesta että minusta itsestäni.
Vaikka välillä onkin tuntunut, että annanko itsestäni aivan valheellisen kuvan täällä,
kun kommenteissa on jotain ominaisuuttani kehuttu.
En aina tunnista niistä kehuista itseäni;)
Olen siitä onnellisessa asemassa, että anonyymien ilkeilykommentteja en ole blogiini saanut,
joten ne mieleenpainuvimmat ovat pelkästään positiivisia asioita.
Enkä osaa niistä yhtä erilleen nostaa, mutta totta kai mieltä ovat lämmittäneet kehut
sekä jostain kirjoituksesta että minusta itsestäni.
Vaikka välillä onkin tuntunut, että annanko itsestäni aivan valheellisen kuvan täällä,
kun kommenteissa on jotain ominaisuuttani kehuttu.
En aina tunnista niistä kehuista itseäni;)
9. Suomen kivoin kaupunki?
Tätä ei tarvitse edes miettiä. Turku. Åbo.
Turkua kuvailin postauksessani Elämäni aakkoset...näin:
Tätä ei tarvitse edes miettiä. Turku. Åbo.
Turku. Kaupunki, johon tulin opiskelemaan liki 40 vuotta sitten.
Kaupunki, jossa olen elänyt 5 eri osoitteessa ennen kuin muutimme Kaarinaan.
Kaupunki, jossa käyn töissä.
Kaupunki, jossa asuvat lapseni.
Ja jonne vielä muutan joku kaunis päivä takaisin.
Turussa olen kokenut rakkauksia, eronnut, löytänyt mieheni.
Olen vaellellut Turun katuja ja jokirantaa, olen kulkenut sen puistoissa aamukasteessa avojaloin tanssien
ja laahustanut sen puiden varjossa sadetta pidellen ja kyyneliä pidätellen.
ja laahustanut sen puiden varjossa sadetta pidellen ja kyyneliä pidätellen.
Turkuun tulin vain opiskelemaan, käväisemään muutamaksi vuodeksi.
Mutta sille tielle jäin.
Turkulainen en vielä kaikkien näiden vuosienkaan jälkeen ole - mutta joku päivä aion olla.
10. Joulu vai juhannus?
Joulu - siksi, että se on minulle perhejuhla.
Jouluisin olen saanut vielä koko perheen koolle.
Laajennetun perheen, johon kuuluvat tämän meidän sakkimme lisäksi äitini, veljeni, appivanhempani ja kälyni.
Juhannus on juhla, jota en edes joka vuosi vietä - riippuu paljon siitä, miten lomat sijoittuvat.
Ainoa oikea juhannus nimittäin on Pohjois-Karjalan mökillä ja sinne emme joka vuosi juhannuksen aikaan pääse.
Joulu - siksi, että se on minulle perhejuhla.
Jouluisin olen saanut vielä koko perheen koolle.
Laajennetun perheen, johon kuuluvat tämän meidän sakkimme lisäksi äitini, veljeni, appivanhempani ja kälyni.
Juhannus on juhla, jota en edes joka vuosi vietä - riippuu paljon siitä, miten lomat sijoittuvat.
Ainoa oikea juhannus nimittäin on Pohjois-Karjalan mökillä ja sinne emme joka vuosi juhannuksen aikaan pääse.
11. Kuuluuko ensi kesääsi/yleensä festarireissu?
Silloin tällöin on kuulunut.
Nyt olen jo sen verran mukavuudenhaluinen, että en jaksa sateessa ja rapakentillä römytä,
mutta saatan hyvinkin innostua päivän reissusta.
Viimeisin festaripäivämme oli Ruisrockissa - päivään sisältyi useampi rock- ja metallibändi, joista tykkään:
Apocalyptica, Amorphis ja Nightwish.
Ja illan kruunasi paras ulkoilmakeikka, jolla olen ikinä ollut, Michael Monroen
uskomaton 50-vuotiskeikka.
Tänä kesänä ohjelmassa saattavat olla Ruisrock ja Down by The Laituri - riippuu esiintyjistä.
Ehkä myös Porin Jazzit.
Varmin on Tuska - sinne menen, jos vain aikataulut mitenkään sallivat;)
Kiitos, Katja, hienoista kysymyksistä ja haasteesta.
Tätä oli kiva tehdä.
Koska olen Lazylady - ja koska tänään paukkuvat hälyttävästi Ekopaaston netinkäyttörajani,
en edes yritä säveltää uusia kysymyksiä, vaan laitan haasteen eteenpäin noilla Katjan kysymyksillä seuraaville blogeille:
Suortuva
My life and my style
Tuulanneli
koti aurorassa
Kotonasi
Kristallikimara
Nainen talossa
Follow your dreams
Harmaafuksia
Caelia´s cup of tea
Olkaapa hyvät - ja niinkuin haasteisiin tapaan laittaa saatesanoiksi: no stress at all;)
Sitä stressiä ei täälläkään tällä hetkellä ole eikä oteta - on nimittäin loma.
Huusholli hyrskynmyrskyn, vieraita tulossa pääsiäiseksi ja itse vielä flunssasta puolikuntoisena.
Niinpä lepäilen hyvällä omallatunnolla;)
Lady of The Messiä voit seurata
Facebookin, Blogilistan, Bloglovinin, Instagramin ja Twitterin kautta
Monta mielenkiintoista asiaa, brittisarjat puree täälläkin. <3 Estonian jälkeen laivamatkailu ei ole enää koskaan ollut sama, vaan pieni pelko öisin jyskyttää, eikä hyvin tule nukuttua.
VastaaPoistaSamaa mietin kun kehutaan, että annanko valheellisen kuvan itsestäni ja tähän sinulle kommentoin, et anna, olet mahtava pakkaus. Se että tutkiskelet itseäsi ja on vaikea uskoa kehuja on vaan meidän sukupolven riippa, jota kannamme mukanamme. <3
Ihania vastauksia ihanalta Ladylta ja samaan aikaan painoimme julkaise nappulaa samasta aiheesta, kiitos ihanaisen Katjan kivan haasteen. <3
Levollista sunnuntai-iltaa <3
Kiitos - sinulta löytyvät aina oikeat sanat <3
PoistaJa huomasin, että Katja oli myös sinut haastanut - muuten olisi täältä paukkunut;)
Käyn lukemassa vähän illemmalla sinun vastauksesi - nyt on nettitauon paikka. Damn;)
Kivaa sunnuntai-iltaa <3
Onneksi aloitit kirjoittamisen ja blogin pitämisen, täällä on aina yhtä ihana poiketa :)
VastaaPoistaKiitos, Marru - tänään tarvitsin tuota, sillä blogin suhteen olen nyt vähän heikoilla hapoilla <3
PoistaJeee, ihanaa! Kiitos haasteesta, tykkään <3
VastaaPoistaOlepas hyvä - ja kiva, että tykkäät <3
PoistaKiitos elämäni ensimmäisestä blogihaasteesta :D, ja hyvä että no stress! Ehkäpä saan aikaseksi haasteen myötä aktivoitua oman blogin suhteen taas jälleen kerran.
VastaaPoistaOle hyvä - ja ei todellakaan stressiä kannata ottaa, mutta toivottavasti aktivoidut - sitä samaa taistelua on täälläkin käyty;)
PoistaKivoja juttuja kerroit :) äiti se pelkää aina lastensa puolesta , minkä ikäisten tahansa . Rentouttavaa lomaa ❤️
VastaaPoistaKiitos - äidit on aina äitejä <3
PoistaMielenkiintoisia ja ihania asioita "paljastit", mutta ennen kaikkea hienoa, että aloitit bloggaamisen aikoinaan.
VastaaPoistaKiitos - tällä hetkellä bloggaamiseni on pienoisessa kriisissä, mutta nämä haasteet ovat siitä kivoja, että niitä tehdessä muistan, miksi tästä tykkään;)
PoistaOlipa kiva kuulla sinustakin enemmän. Itse meinasin postata haasteen kysymykset tiistaina, jos mitenkään saan ne huomenna tehtyä valmiiksi.
VastaaPoistaTällaiset haasteet ovat kivoja!
Nämä haasteet ovat kivoja - sekä lukea että tehdä! Pitääpä olla "kuulolla" tiistaina;)
PoistaVoi kiitos! Ehdottomasti vastaan. Nämä ovat niin kivoja.
VastaaPoistaOle hyvä - ja hauskaa, jos vastaat - nämä nimittäin ovat tosi kivoja:)
PoistaKivaa kun teit näin pian tämän! :) Ja kiitos sanoistasi, kirjoititpa ihanasti blogistani. <3 Hurjia juttuja sullekin tapahtunut, rekan alle! Ihanaa uutta viikkoa ja toipumisia!
VastaaPoistaKiitos vielä kerran haasteesta - ja sinusta on helppo kirjoittaa kauniisti <3
PoistaKiitos Ihana Lady. Tämä sama haaste onkin tullut minulle jo kahdesta muustakin blogista joten yhdistän haasteen ja vastailen siihen varmaan jo huomenissa. Nämä on mukavia lukea sekä toteuttaa ♡
VastaaPoistaOle hyvä - ja välillä näitä on liikkeellä niin paljon, että tulee näitä moniosumia;) Mutta hyvin pystyy vastaamaan useaankin yhtä aikaa - kokemusta on;)
PoistaKiitos ihanasta haasteesta Lady <3 // näitä on aina kiva tehdä :)
VastaaPoistaminullakin on nyt kolme haastetta jonossa mutta onneksi ne ovat kaikki eri aiheisiin !!!!
kivaa viikkoa sinulle Lady <3
Ole hyvä - ja näitä on kiva tehdä - vaikkakin joskus vähän haastavaa;)
PoistaMinulla on myös haasteita tuolla luonnoksissa odottamassa vino pino - osa viime vuodeltakin - mutta aina ei ole inspistä. Mutta aikanaan:)
Kiitos - sinulle myös hyvää hiljaista viikkoa <3
Ai että oli taas kivoja vastauksia :) Olet kyllä ihanan aurinkoinen <3
VastaaPoistaKiitos - ja jos meidän isännältä kysyisi, millainen olen, niin tuo aurinkoinen ei ehkä ensimmäisenä hänelle mieleen tulisi <3
PoistaIhan mahtavia haastevastauksia =) Pieniä paljastuksia sinusta päästää näin uudenkin tuttavuuden sinua lähemmäksi, ihanaa <3 Hurjia pelkotiloja sinulla on ollut, mutta niistä olet selvinnyt ja sinua vahvistanut. Itselläni suurimmat pelkotilat kohdistuvat myös lapseeni ja siihen menettämisen pelkoon, joka oli suurimman osaa läsnä koko raskauttani. Säikähdyksellä kuitenkin selvittiin. =)
VastaaPoistaSiitä nämä haasteet ovat kivoja, että niissä miltei aina löytyy jotain uusiankin puolia toisesta;) Ja niin hyvä kuulla, että teilläkin selvittiin säikähdyksellä, mutta voin kuvitella, miten pelottavaa se odottaminen on ollut, jos on pienintäkään häikkää - siinä kun on muutenkin aina pieni pelko mukana sen ilon rinnalla <3
PoistaKiitos haasteesta!
VastaaPoistaOlepa hyvä;)
PoistaHaasteiden vastauksia on kiva lukea :-)
VastaaPoistaNiin minustakin;)
PoistaKiitos kovasti haasteesta Lady, otan tietysti vastaan :)
VastaaPoistaNäitä on kyllä aina kiva lukea, pääsee aina vähän syvemmälle bloggarin sielunelämään! Bones on muuten minullakin lemppareiden listalla :)
Kiva, kun otat haasteen vastaan:)
PoistaJa on näitä kiva lukea - ja tätä oli kyllä kiva tehdäkin!
Tämä oli mukava haaste :) Täällä ruudun toisella puolella on mukava lukea näin haasteen muodossa bloggaajasta enemmän juttuja kuin mitä normi postauksiin tulee yleensä kirjoitettua :) Nämä avartavat vähän enemmän elämää ja muistoja <3
VastaaPoistaOlen samaa mieltä - näitä on kiva lukea - ja tehdäkin;)
PoistaOlipas kiva lukea asioita Ladysta! Mahtava postaus.
VastaaPoistaKiitos - näitä on kiva lukea ja tehdäkin;)
PoistaKivasti kirjoitat, kuten yleensäkin, eikä lukija pitkästy hetkeksikään.
VastaaPoistaVoi kiitos - välillä epäilen, ettei näitä kukaan jaksa lukea - blogipostaus kun kuulemma ei saisi olla pitkä;)
PoistaKivoja asioita! Haasteet on aina niin piristäviä! Hyvä kun aloit kirjoittamaan blogia, tykkään niin paljon lukea juttujasi:)
VastaaPoistaMinäkin katson aina ehdottomasti Beckin ja muutkin skandinaaviset rikossarjat:)
Hauskaa alkanutta viikkoa!
Kiitos - ja aina on kiva kuulla, että joku jaksaa näitä minun höpötyksiäni lukeakin;)
PoistaBeck on kyllä huippusarja ja siitä on ilmeisesti tulossa vielä uusiakin jaksoja jossain vaiheessa:)
Oikein hyvää hiljaista viikkoa sinulle!
Kivoja vastauksia! Kirjoitat niin taidokkaasti asiasta kuin asiasta, ja tämä ei ollut turha tai aiheeton kehu :) Kirjoitat myös niin hyvää suomea, että tekstejäsi on nautinto lukea. Ihanasti kuvaat Turkua, jonka keon toiseksi kotikaupungikseni, vaikka siellä ei nykyään enää kovin useasti tule vierailtua nykyään.
VastaaPoistaKiitos - nöyrä sellainen <3
Poista