maanantai 31. joulukuuta 2012

While Your Lips are Still Red - and your clothes;)

Kun marraskuun alkupuolella aloittelin tämän blogin kirjoittelua, enpä arvannut, että vuoden lopussa lukijoita olisi noinkin paljon. Joten kiitos teille, ihanat ihmiset, että olette jaksaneet näitä lukea ja kommentoida. 
Ja tervetuloa Preferita Preferita, Sallamari, Pepi ja Ellis. Toivottavasti viihdytte, sillä en minä tähän aio vielä lopettaa.  Projektit ovat pahasti kesken, kaapit siivoamatta ja talo täynnä raivattavaa tavaraa;)

Joulu on ohi ja vuosi vaihtuu. Minä en vielä mitään kollaaseja pysty kahden kuukauden perusteella tekemään menneestä vuodesta, joten laitanpa tähän pari kuvaa joulunajan asuista. Kuten huomaatte, punaisella on menty vahvasti. Kun muuten pukeudun hyvinkin askeettisesti: musta, valkea, beige, harmaa -linjalla, käytän silloin tällöin punaista voimavärinäni - käytän sitä jossain asusteessa ja vähintäänkin punaan huulet. 

Eilen olimme ystäväpariskunnan luona illastamassa ja asu oli punainen joustosamettimekko - vaikka mekko joustaakin, oli kuvaan pakko asetella käsi peittelemään vatsamakkaroita - mekko on myös aika armoton;)


Työpaikan joululounaalle pukeuduin mustaan kotelopukuun ja Rills´in vanhaan jakkuun. Jakku on Rills´in alkuaikojen jakkuja, mutta edelleenkin yksi lemppareistani, etenkin joulunaikaan.


Rajattoman konsertissa vaatteena oli punakukertava mekko, joka on aivan ihana päällä - ei purista mistään. Ja aattoillan asuna kotona oli punainen neulemekko, jonka oikeampi sävy on tuossa lähikuvassa vyötärökappaleesta.


Meillä on tarkoitus viettää vuodenvaihde ihan kotona - syömme hyvin ja kilistelemme samppakaljaa puoliltaöin. Uudenvuoden päivänäkään emme todennäköisesti lähde minnekään, sillä heti vuodenvaihteen jälkeen alkavat työt. 
Miten te - juhlitteko vuodenvaihdetta?

Toivotan kaikille oikein mukavaa vuodenvaihdetta ja 
Hyvää Uutta Vuotta 

seuraavan videon myötä - Marco Hietalan laulama While Your Lips are Still Red. Enjoy


SHARE:

keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Joulustakin selvittiin - ja jopa nautittiin...

Ei mennyt joulu ihan niin kuin suunniteltiin. Ensiksi lauantaina Isäntä joutui käväisemään Pulssin päivystyksessä näyttämässä jalkaansa, jolla ei pystynyt astumaan. Kokeita otettiin (ihana Pulssi, jossa labrakin päivystää) ja antibiootit ja tulehduskipulääkkeet määrättiin - vaiva ei vielä ihan selväksi tullut, mutta ilmeisesti jokin niveltulehdus. Täysi lepo. Eli loppusiivoukset ja -valmistelut jäivät sitten minun ja nuorison kontolle. Nuorison, jota ei juuri kotona näkynyt. No, tehtiin mitä jaksettiin. 

Viiru päätti, että pöytäliinaa ei silitetä - ei sitten silitetty;)


Joulukoristeitakin ripottelin sinne tänne. Sen verran luistin, että  kun aikaisempina vuosina olen laitellut kauneimmat kuusenkoristeet vitriinipöydän lasin alle Viirulta piiloon, niin nyt jätin laittamatta.




Sunnuntai-iltana Isännältä lohkesi hammas - siis oikein kunnolla; ei jäänyt kuin pieni pala jäljelle. Aattoaamuna oli sitten vuorossa Neon hammaslääkäripäivystys, jossa hammas paikattiin ja Isäntä syöntikiellossa pitkälle iltapäivään. 

Mutta joulupa ei kysy, onko kukaan kipeä tai jaksatteko. Se tulee. Ja niin tuli tänäkin vuonna. Joulurauhan kuuntelimme nuorten kanssa ja avasimme ensimmäisen suklaalaatikon. Ja joimme glögit ihan rauhassa. 




Iltapäivällä saapuivat äitini ja veljeni. Aatto meni syödessä, jutellessa, nauraessa, muistellessa ja lahjoja availlen. 


Joulupäivänkin suunnitelmat menivät uusiksi - apeltani leikattiin kaihi juuri ennen joulua molemmista silmistä ja hän ei uskaltanut lähteä matkaan, joten odottamamme vieraat eivät sitten loppujen lopuksi päässeetkään meille asti. Eipäs hätiä. Syötiin, syötiin ja syötiin sitten pienemmällä porukalla. Tänään lähtivät äitini ja veljeni ajelemaan kotejaan kohti, nuorille tuli vieras Oulusta ja me käväisimme Isännän kanssa joulukahveilla appivanhemmilla.

Isäntä aikoo huomenna töihin, minä lomailen vuodenvaihteen yli ja alakerrasta kuuluu kunnon mekkala, kun nuoret kavereineen pelaavat jotain lautapeliä. 

Miten teillä, jatkuvatko lomat vielä? Aiotteko sortua alehoukutuksiin. Itse olen jo vähän vilkuillut, mutta yritän olla jämäkkä. Yksi haave minulla tosin on, jota tässä olen tutkaillut: kunnon kamera. Mutta kun pitäisi olla helppokäyttöinen järkkäri, niin en ole vielä osannut päättää. Mitäs suosittelette?

Valoisaa loppuvuotta ihan jokaiselle!


SHARE:

lauantai 22. joulukuuta 2012

Kiire, kiire - joulu tulee sittenkin



Enpä ole tänne blogimaailmaan ehtinyt mitään kirjoittelemaan - ajantasalla muiden jouluvalmisteluista olen kuitenkin yrittänyt pysytellä. Ja muutama uusi lukijakin on taas löytänyt tiensä tänne: *Riikka*, Pirkko, imlacking, Tuija, Jaanaba, Kodinhenki, My life, Pinkki työhuone, Johanna Decora Frame/Hullaannu ja hurmaannu, Sinipellavainen, New England Rose ja periferian riikka - olette mitä lämpimimmin tervetulleita. Toivottavasti viihdytte.

Töissä on ollut hullu viikko - ihan töitätöitä ja kissanristiäisiäkin. Viikon sisällä olen käynyt muutamalla joululounaalla ja kahdessa konsertissa: ensin Turun konserttitalolla olimme työpaikan naisten kanssa kuuntelemassa Jukka Perko Avaraa ja Johanna Iivanaista sekä Turun filharmoonikoita ja toissailtana sitten Logomossa ilottelivat Rajattomat - nyt olivat sitten seurana melkein kaikki työkaverit puolisoineen. Itsekin sain Isännän pienellä uhkailulla mukaan. 

Jukka Perko Avaraa olen kuunnellut aiemminkin livenä - silloin tosin heidän virsiversioitaan. Ja niistä pidin niin  paljon, että olihan se levykin ostettava. Nytkin tykkäsin. Paljon. Pidin Rajattomistakin, mutta jostain syystä en lämmennyt ihan yhtä lailla. Olisiko syynä ollut se, että Rajattomien esitys on niin viimeisen päälle viimeistelty, että jäin kaipaamaan enemmän aitoutta, spontaaniutta. En tiedä. Tai sitten vain ilta ei ollut muuten paras mahdollinen - olin ihan järkyttävän väsynyt. Yöunet ovat jääneet vähille.

Yöunien vähyys ei kylläkään ole johtunut siitä, että joulua olisin hiki hatussa valmistellut. En todellakaan. Ihanassa sekamelskassa taas kerran koko huusholli. Mutta tänään siivotaan ja koristellaan, huomenna leivotaan ja kokataan. Eikä muuta sitten tarvitakaan kuin hyvää joulumieltä ja  tärkeimmät ihmiset ja eläimet lähellä. Jostain tietysti olisi kaivettava se joulumieli. Sitä ei nimittäin tunnu olevan. Ehkä se sitten huomenna jostain löytyy. Joulukoristelaatikoista. Tuoksuista. Musiikista. Tontuista. Sydämestä.

No, vaikkei minulla ole vielä jouluista oloa, Viirulla on! Viiru voitti Mintun helminauhan arvonnassa paketin. Ja paketti kiinnostaa kovasti;) Kiitos vielä oikein paljon Viirun puolesta!



Joulunpyhiksi yritän rauhoittua - pistän läppärin kannen kiinni ja yritän pysytellä poissa kaikista netin houkutuksista. Siispä toivottelenkin kaikille Oikein Hyvää ja Ihanaa Joulua.


Ps. sorry kuvien surkea laatu, otettu kännykkäkameralla surkeassa valaisussa.
SHARE:

keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Hyvä antaa vähästään - paha ei paljostakaan

Vaikka joulua pidetään rauhan ja hyvän tahdon juhlana, ei jouluna kaikilla ole hyvä mieli. 

Omassa maassammekin on lapsia, joilla ei ole ruokaa, ei lämmintä ja turvallista oloa - saatikka lahjoja.

On vanhempia, jotka eivät pysty työttömyyden, sairauden tai jonkin muun syyn takia lapsilleen 
sellaista joulua tarjoamaan kuin haluaisivat.

On vanhempia, jotka eivät välitä siitä, millaisen joulun heidän lapsensa saavat.

On yksinäisiä, nuoria ja vanhoja, joilla ei ole joulussa mitään odottamista: 
pitkät pyhät tuntuvat entistä yksinäisemmiltä.

Muualla maailmassa hätää on vielä enemmän. On vaikka kuinka paljon sellaista, mihin täällä vauraimmissa maissa elävät pystyvät pienelläkin summalla vaikuttamaan.

Olen kerännyt muutamia vinkkejä, mihin voi jouluna (ja muulloinkin) rahaa lahjoittaa. Ymmärrän hyvin, että kaikki eivät halua, ja erittäin hyvin sen, että kaikki eivät pysty lahjoittamaan. Mutta me, joilla on varaa viettää kulutusjuhlaa, voimme hieman jakaa saamaamme hyvää. Kukaan ei tiedä, koska itse tarvitsee apua. 
Jos annat, anna iloiten ja kunnioittaen lahjan saajaa.

Apua voi antaa vaikka näille:

Onhan näitä vaikka kuinka paljon. Ja paikallisia tahoja löytyy myös: seurakunnat, rotaryt, erilaiset järjestöt...

Lahjoittaa voi myös muutakin kuin rahaa: voi ostaa tuotteita, joiden tuotto ohjataan johonkin hyvään tarkoitukseen. Voi antaa aikaa ja työpanoksen, esim. työttömien joulujuhlien järjestelyissä. 

Voi käydä katsomassa sitä suvun erakkovanhusta, voi kutsua yksinäisen nuoren joulupöytään. 
Voi tehdä vaikka mitä!

Ja te, jotka olette käsistänne taitavia, voitte esim. kutoa nuttuja. Juu, vauvan nuttuja.
 Käykääpäs vilkaisemassa, miten suloisia : Tietoa Nuttu -projektista
Tuohon Nuttu -projektiin voi osallistua myös sillä riihikuivalla eli osallistumalla 
nuttujen lähetyskustannuksiin.

Ja vielä - jouluna muistetaan tietysti paitsi ihmisiä, myös eläinystäviämme: 
linnuille lyhteet ja siemenet, muille eläimille - no, mitä ne nyt tarvitsevatkin.
Täällä Turun seudulla on jo useana vuonna voinut osallistua esim. Kissa vieköön  -keräykseen: 
monien kauppojen eteen on Turun kaupungin eläinhoitola saanut tuoda kärrynsä ja kerääjänsä ja 
asiakkaat voivat muiden kauppaostostensa mukana ostaa eläinhoitolan eläimille ruokaa, 
jonka saavat itse viedä sinne kärryihin. 
Jos ei tällaisia teillä päin järjestetä, voi halutessaan käydä vaikka viemässä ruokapussin paikalliseen eläinhoitolaan.




SHARE:

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Työt alkoivat - ja tunnustuksia A Blog with Substance



Enpäs olekaan tänne mitään ehtinyt viikkoon raapustella - aloitin työt vuorotteluvapaan jälkeen maanantaina ja olen kyllä ollut lievästi sanoen "out of order". 

Vaikka sijaiseni olikin hoitanut työt ihan mallikkaasti, niin shokki työpöydän äärellä oli melkoinen. Uudet koneet ja ohjelmat, uudet salasanat, tiedostot ties missä palvelimilla.

Maanantaiaamu pakkasessa bussipysäkillä odotellen myöhässä olevaa linjuriautoa palautti jo karuun todellisuuteen - tätä se sitten taas olisi seuraavat kuukaudet. Kylmää ja pimeää. Ja pimeää, kun kotiin tulee. Kuvat siis näillä meikäläisen kameroilla julkaisukelvottomia - asukuvia ei tule. Mutta eipä niissä ole juuri näytettävääkään - viikko oli ns. toimistoviikko maanantaita lukuunottamatta. Maanantai alkoi heti henkilökuntapalaverilla, The Boss käväisi näytillä ja toivotti pikaisesti tervetulleeksi takaisin töihin. Häippäsi kapsakkiensa kanssa Helsinkiin ja seuraavan kerran näinkin hänet sitten Linnan kemuissa telkkarista. Ehdittiin onneksi vielä perjantai-iltapäivällä vähän palaveeratakin. Mutta viikon siis sain onneksi piiloutua huoneeseeni. Alkuviikko oli yhtä palelemista - ulkona olin kuin Michelin-ukko konsanaan ja sisällä, no - katsokaa itse, mitä on tämän päivän virkanaisen toimistolook:



Joulua en edelleenkään ole ehtinyt pahemmin laitella - hieman valoja on kuitenkin saatu jo pihalle, terassille ja parvekkeelle. Sisälle en laita ennenkuin vähän ennen joulua. Näin minulla on ollut tapana ja näin se tulee olemaan tänäkin jouluna.

Eilen käväisin vähän jouluostoksilla. Alkoi ahdistaa kaiken sen hurlumhein keskellä. Jotain löytyi kuitenkin pukinkonttiinkin. Ja pääsin vihdoin kampaajalle - olin antanut hiusteni olla luonnontilassa vuorotteluvapaan (3 kk) ajan, sillä rahat olivat hieman normaalia tiukemmassa. Heräsin toissaviikolla siihen tosiasiaan, että peilistä katseli entistäkin pelottavampi rölli ja yritin saada omalle kampaajalleni ajan - ei onnistunut; hän lomaili ja seuraava vapaa aika olisi ollut juuri ennen joulua. No, minulla on ensi viikolla sellaiset kuviot, että pitäisi olla hieman siedettävämmän näköinen ja sain varattua ajan "varakampaamostani" eiliselle. Hiuksista tuli  ihan siedettävät, mutta kampaamonautinnosta ei voinut kyllä puhua: kampaamo, jossa oli n. kymmenen asiakasta samaan aikaan ja hyörinä ja pyörinä sen mukaista, ei sitä pystynyt antamaan. Ei, vaikka kampaaja yritti parhaansa. Ei ikinä enää - parasta varata omalle kampaajalle aika jo tammikuulle valmiiksi. 


Sain  viikolla A Blog With Substance-tunnustuksen aikuisen naisen buduaarin ihanalta bloggarilta Merjalta ja XL Cheap  Chicin upealta Sarilta. 
Kiitokset ihaNaiset!

Tunnustuksen säännöt ovat seuraavat:
- Jaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle

- Ilmoita heille tunnustuksesta
- Kerro kahdeksan asiaa itsestäsi

Koska useimmilla on tämä joulunaika aika hektinen ja aika moni on nuo tunnustukset jo tehnyt, en aio jakaa tätä kenellekään - jos joku haluaa sen tästä poimia, ole hyvä;)

Tässä tunnustuksia:

1. Blogini nimi kertoo jo paljon - kotini on näyttämöni - ja sitä ei tällä hetkellä parane näytellä. Sotkua piisaa. Likaista meillä ei ole, mutta tavaraa vain on liikaa.

2. Olen syysihminen. Pidän kauniista, kuulaista syyssäistä. Silloin on helpompi jopa hengittää. Ajoittainen sadekaan ei haittaa - silloin voi vetäytyä sisälle kirjan äärelle.

3. Olen kenkähullu. Niitä on reilusti yli 100 paria. En ole uskaltanut laskea. Ja vaikka olen päättänyt, että nyt ei tule uusia,  tiedän, että sorrun. Eilenkin hiplasin muutamaa paria. Ja yhdet jäivät mieleen kummittelemaan. Eivätkä olleet edes tarjouksessa.

4. Minulla on terapeutti. Hänen nimensä on Viiru. Minun oma stressitohtorini. Kuvakin löytyy.



5. Olen syntynyt Pohjois-Karjalassa, käynyt kouluni Lahdessa, opiskellut Turussa ja asun Kaarinassa. Sielunmaisemani on tuolla, mistä tuo alla oleva kuvakin: mökiltä, 30 kilometriä Kolilta.




6. Olen ylihuolehtiva äiti. Lapseni, jotka ovat jo täysi-ikäisiä (19v ja 21v) ovat pian muuttamassa omilleen ja minä olen jo nyt kauhuissani. Omalla tavallani iloinen, että uskaltavat ja haluavat. Mutta. Eilen illallakin säikähdin ambulanssin ääntä, kun nuoret olivat autolla liikenteessä jossain. Olen joutunut taistelemaan itseni kanssa, etten soittele perään tarkistussoittoja. Ja pidätellyt Isäntää, joka niitä on yrittänyt tehdä;)

7.  Pidän musiikista ja taiteista. Kaikenlaisesta musiikista. Mutta tällä hetkellä eniten rockista ja metallista. Niillä minuun saa vauhtia. 

8. Olen kirjahullu. Luen laidasta laitaan. Siispä kirjoja on joka paikka täynnä. 

Tässä linkki, jota kuuntelemalla ja katselemalla näkee pienen osan minua: Harmaja -yhtye laulaa yhden lempirunoilijoistani,  Saima Harmajan,  runoon sävelletyn Sydäntalvella. Ja laulajana iki-ihana, monesta heavybändistäkin tuttu JP Leppäluoto:




Tänään sytytän toisen adventtikynttilän ja toivotan kaikille stressivapaita joulunalusaikoja.

Ja kiitos vielä uusille lukijoille Ninnille, Myrskylle, Tiinalle, Marke Saloselle, Saariston Kasvatille ja Heskalle - toivottavasti viihdytte.

SHARE:
BLOGGER TEMPLATE DESIGNED BY pipdig