sunnuntai 12. toukokuuta 2019

Ajatuksia äitienpäivänä 2019

Tänään olen ajattellut omaa äitiäni, joka on sitkein ja sisukkain nainen, jonka tunnen. Hän on kokenut lapsena sodan kauhut, tehnyt työtä oman osansa, kasvattanut lapsensa, sairastanut yhden ihmisen tarpeiksi ihan tarpeeksi, saattanut hautaan yhden lapsistaan, kaksi miestään ja vanhempansa.

Hän on nainen, joka on aina auttanut, tukenut, rohkaissut, rakastanut ja vieläkin repisi vaikka paitansa päältään, jos hänen lapsensa tai lapsenlapsensa apua tarvitsisivat. Hän on äitini - ja hän on minulle rakas.



Äitiäni en tänäkään äitienpäivänä päässyt kasvokkain onnittelemaan, Olen tästä surullinen ja tunnen vähän syyllisyyttäkin. Mutta lähtö Hollolaan ei ole vain minusta kiinni ja niinpä sain onnitella äitiäni vain puhelimitse. Onneksi on puhelin. Ja onneksi on maailman paras veli, joka lastensa ja ex-vaimonsa kanssa piti huolen siitä, ettei äitini juhlapäivää joutunut yksin viettämään. 
SHARE:

keskiviikko 17. huhtikuuta 2019

Kautta sortumusten voittoon - miten sujui Ekopaasto 2019?

Ekopaasto on jo loppusuoralla ja viimeiset päivät meneillään. Seitsemän viikon koitos on jo miltei ohi ja on aika tehdä tilinpäätöstä.

Miten sujui tämän vuoden paastoni? Pidinkö paastolupaukseni? Oliko vaikeaa? Ja opinko mitään - jääkö jotain itämään ja elämään?

narsissi - lady of the mess

Minullehan tämä taival oli jo kahdeksas - olen Ekopaastoa jollain muotoa viettänyt jo sen ensimmäisestä vuodesta 2012 lähtien. Alkuaikojen lupaukseni liittyivät enemmän perinteisen paaston viettoon ja kokeilin, pystynkö kieltäytymään jostain minua koukuttavasta, nautintoa tuottavasta tavasta tai ruuasta. Myöhemmin on paastooni sisältynyt myös Ekopaaston idea kieltää tai rajoittaa niitä asioita omassa elämässä, jotka ovat haitallisia luomakunnallemme. Myös omien kulutustottumusten miettiminen sekä elämän hiljentäminen ja hiljentyminen ovat tulleet osaksi paastojani - niin tänäkin vuonna.

Vanha hengellinen laulu alkaa sanoin "Kautta kärsimysten voittoon..." ja ajattelin ensin nuo sanat tuohon otsikkooni laittaa vaan enpä laittanutkaan. Vaikka helposti kuvittelisi, että jostain kieltäytyminen tai jonkin asian rajoittaminen ovat kärsimystä, eivät ne sitä sittenkään ole, sillä  kun luopuu jostain, mitä ei tarvitse ja mikä tekee hyvää itselle sekä ympäristölle, löytää kiitollisuuden  siitä mitä vielä on - ja jää aikaa ja vapautta nauttia itse elämästä.

Jos ei tieni kärsimysten kautta ole kulkenut, niin pakko on tunnustaa, että sortumusten kautta sitä on vaellettu. Kyllä - on sorruttu, mutta on myös noustu ja taas jatkettu.
SHARE:

maanantai 4. maaliskuuta 2019

Ekopaasto 2019 - ilmastonmuutosta vastaan paastolupauksilla

Tämän vuoden Ekopaasto alkaa tämän viikon keskiviikkona, 6.3. ja kestää 7 viikkoa päättyen 20.4. pääsiäiseksi.  Ensimmäinen Ekopaasto järjestettiin jo vuonna 2012 ja siitä lähtien olen siihen omalla tavallani osallistunut. Ensimmäisen kerran tästä paastosta kerroin täällä blogissani vuonna 2014 ja sen jälkeen olen joka vuosi siitä kirjoittanut. Vaikka painopisteet paastossa ovat vuosittain hieman vaihdelleet, on Ekopaaston tarkoitus aina ollut haastaa ja innostaa ihmiset osallistumaan pääsiäispaaston viettoon tavalla, joka auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta.

Harva meistä enää kiistää ilmastonmuutoksen olevan totta ja viimeistään viime syksynä julkaistu hallitustenvälisen ilmastopaneeli ICPP:n raportti kertoi selvää kieltään siitä, että nyt on jo viime hetki vaikuttaa siihen, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on tällä maapallolla tulevaisuus.

ranta pohjois-karjalassa - ekopaasto
kuvan logo ekopaasto.fi

Ekopaastohan on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kampanja ja tämän vuoden paastossa ihmisiä kehotetaan antamaan oma paastolupaus ja jakamaan se sosiaalisessa mediassa. Olen itse vuosien saatossa lupaillut yhtä jos toistakin ja niin teen tänäkin vuonna.
SHARE:

torstai 14. helmikuuta 2019

Ajatuksia ystävänpäivänä 2019

Tänään on vietetty ystävänpäivää ja ajattelin, että nyt on hyvä hetki palata blogin ja blogiystävien pariin koko alkuvuoden kestäneen blogihiljaisuuden jälkeen.

Hitaan bloggaajan manifestia noudattaen olen bloggaamisen sijaan keskittynyt ihan vain elämiseen. Jättänyt aikaa hiljaisuudelle, lukemiselle ja olemiselle.

Ja tottakai ystäville. Elämä kun on tässä ja nyt - ja niin ovat ne ihmisetkin, jotka lähellämme elävät. Huomisesta emme tiedä.

Some -maailma on niin täynnä kaikkea kiinnostavaa, että siihen saa helposti hukattua kaiken aikansa. Välillä on hyvä vain katsella ihan rauhassa, millaista se oikea elämä siellä somen ulottumattomissa onkaan. Olen tämän blogitauon aikana miettinyt hyvin paljon samoja ajatuksia kuin viisas työkaverini Mari Leppänen: "Haluan tulevana vuotena silittää enemmän ihmistä kuin puhelinta".

Kokonaanhan somesta en eroon ole päässyt, sillä sosiaalinen media on osa työtäni ja toki olen välillä käynyt vilkuilemassa, mitä teille muille kuuluu. 

Hyvää ystävänpäivää

Siellä ruudun takana on myös ystäviä. Osan olen tavannut kasvokkain - ja osan vain kuvien ja sanojen välityksellä. Monien teidän kanssanne olen vaihtanut ajatuksen jos toisenkin, käynyt kirjeenvaihtoa sähköpostitse, yksityisviestein tai kommentein.

Ystävyyden syntyyn ei aina tarvita näkyviä kasvoja - sielunsisaria löytyy myös sanojen takaa.
SHARE:
BLOGGER TEMPLATE DESIGNED BY pipdig