Joulumieli hyvää jakaen

Mistä syntyy joulumieli?
Piparintuoksusta, kynttilänliekistä, kulkusten kilinästä?
Joulukuusesta, lahjapakettien käärimisestä, tonttujalkojen töminästä?
Glögin lämmöstä ja joululauluista.
Varmasti kaikista noista ja paljosta muusta.

Joulumieltä herätellään siivoamalla ja koristamalla kotia.
Suunnitellaan joulupöydän tarjottavia, kuljeskellaan kaupoissa, jotka ovat 
pullollaan joulun kimallusta ja säihketta.
Hyörinää ja pyörinää. Jos jonkinlaista.
Etsimme sitä joulumieltä - kukin omalla tavallamme.

Olen blogissani edellisinäkin vuosina herätellyt omaa ja ehkä teidän lukijoidenkin joulumieltä kirjoituksillani 

Hyvä antaa vähästään - paha ei paljostakaan, Rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto ja Mistä joulumieli? 

- ja niin teen tänäkin vuonna.

Joulunahan toivotetaan rauhaa maahan ja ihmisille hyvää tahtoa.
Jotta hyvä, lämmin, hellä ois mieli jokaisen.

Voi kun se noin helppoa olisikin - vaan eipä se joulu meille kaikille tule toivotellen ja laulellen.

Ovat ne tuhannet maahamme saapuneet pakolaiset - ja he, jotka vielä jossain leireillä 
 tai matkallaan turvapaikkaan joulunsa viettävät. 
Ne miljoonat äidit ja isät, jotka kantavat huolta lapsistaan - lapsistaan, 
jotka ovat jo ehtineet nähdä maailman kaiken pahuuden eikä loppua näy.

Eikä meillä suomalaisillakaan kaikilla ole sitä joulua, missä on  kystä kyllä.

On se äiti, joka miettii, mistä rahat jouluruokiin - mistä lasten lahjoihin.
Se isä, joka juuri sai viimeisen tilipussinsa eikä seuraavasta ole tietoa.
Leipäjonot ovat vain pidentyneet, on nälkää, kodittomuutta, yksinäisyyttä.

Ja on turvattomuutta ja syrjäytyneisyyttä.
On köyhyyttä, monenlaista.
Joulu ei kaikille ole hyvä.

Ja on meitä, joilla on varaa ostella ja kuluttaa.
Ja joilla on myös varaa jakaa saamaamme hyvää.

Antaessaan saa - ainakin sitä joulumieltä ja joulun iloa.

Niinkuin aiempinakin blogivuosinani, olen tähän listannut muutaman tavan, joilla voimme hyvää jakaa:

- Hyvä Joulumieli -keräys - SPR:n ja MLL:n keräys tuo ruokaa kotimaan vähävaraisten lapsiperheiden joulupöytiin.

- Pelastakaa Lapset ry - joulukeräys - tukea kotimaan hädänalaisille lapsille ja lapsiperheille. 

- Toisenlainen lahja - KUA:n aineettomilla lahjoilla autetaan kehitysmaiden ihmisiä  hankkimaan koulutusta ja toimeentuloa.

- Suomen World Vision - eettisellä lahjalla autat kehitysmaiden lapsia - tai voit ryhtyä kummiksi.

- Plan Suomi  - voit ryhtyä kummiksi, tukea tyttöjen koulutusta maailmalla  tai auttaa maailman pakolaislapsia.

- Sos-lapsikylä - autat kodittomia tai turvattomia lapsia Suomessa tai ulkomailla.

- Joulupata 2015 - Pelastusarmeijan joulupataan voit antaa tavaraa tai rahaa  - rahaa voi myös lahjoittaa verkon kautta
 - tuki vähävaraisille lapsiperheille, yksinäisille vanhuksille tai syrjäytumisvaarassa oleville nuorille.

- Naisten Pankki - toisenlaisella lahjalla voit lahjoittaa ammatin  tai elinkeinon kehitysmaan naiselle.
- Hope ry - raha- tai tavaralahja - myös käytetyt vaatteet ja lelut - kotimaan vähävaraisille lapsiperheille.
- Joulupuu -keräys - Nuorkauppakamarin joululahjakeräys lastensuojelun piirissä
 oleville lapsille - linkki vie Aurajoen nuorkauppakamarin Joulupuu -keräykseen,
 mutta näitä järjestetään eri puolilla Suomea.

Esimerkiksi Turusta kauppakeskus Skanssista löytyy Joulupuu, josta voi poimia pakettikortin,
 ostaa siihen sopivan lahjan - keräyspöydältä löytyy myös lista kaivattavista lahjoista
 - ja palauttaa lahjan puun vierellä olevaan lahjalaariin.

Varmasti paikkakunnaltasi löytyy erilaisia työttömien yhdistysten, seurakuntien, rotarien
 ja muiden järjestöjen keräyksiä, joihin voi lanttinsa lahjoittaa. 
Voi myös lahjoittaa leluja ja tavaraa.

Vaatelahjoituksia turvapaikanhakijoille ja pakolaisille voi tehdä SPR:n kautta 

ja monet seurakunnat järjestävät omia keräyksiään.

 Jos ei pysty rahaa antamaan, voi antaa vaikka aikaansa: työttömien ja vähävaraisten joulujuhlat
 tarvitsevat auttavia käsiä, voi käydä vanhainkodeissa askartelemassa, 
lukemassa tai ulkoiluttamassa vanhuksia. 

Ja voi muistaa yksinäistä vanhusta, nuorta, ystävää, sukulaista - kutsua vaikka joulupöytään. 

Tapoja auttaa on vaikka kuinka paljon - jokaiselle jotakin!

Kun viime sunnuntaina sytytin ensimmäisen adventtisunnuntain kynttilän,
ajattelin lähestyvää joulua - ja ajattelin sitä Joulun Lasta, joka ensimmäisenä jouluna syntyi tallissa
 - ja hänen äitiään Mariaa, jonka synnytystä edelsi pakomatka Egyptistä. 
Pakolaisia ja turvapaikanhakijoita oli jo silloin - ja tänään he ovat meidän keskellämme.

Ajattelin myös sitä äitiä, joka jouluna saattaa joutua kotoaan lastensa kanssa lähtemään pakoon
 - joulunaika ei aina ole rauhan aikaa edes meidän suomalaisten kodeissa.

Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala toivoo arkkihiippakunnalle lähettämässään viestissä:

 "Joissakin seurakunnissa saattaisi olla mahdollista pitää ovet auki paitsi jouluaattona,
 jolloin kynttilät yleensä tuodaan haudoille, myös joulunalusajan viikonloppuina ja itse joulunpyhinä. 
Avoimet kirkot voivat tarjota levähdyspaikan ja rauhoittumisen hetken. 
Kirkon penkissä levähtävät eivät tarvitse paljoa: rauhaa, musiikkia ja kupillisen kuumaa.

Jouluna Joosef ja Maria etsivät paikkaa, jossa voisivat yöpyä.
 Ehkä hiippakuntamme alueella on sellainenkin kirkko, jonne voisivat vaeltaa ne, 
jotka tänä jouluna etsivät paikkaa, missä ylipäätään olla.
 Kodittomuutta ja yksinäisyyttä on suoranaisen katon puutteen lisäksi monenlaista.

Jouluna jotakuinkin jokainen kaipaa kokemusta elämän hyvyydestä, 
inhimillisestä lämmöstä  ja Jumalan hellyydestä. 
Se toteutuu yhdessä, valossa ja lämpimässä."

Toivottavasti mahdollisimman moni seurakunta pystyy tähän toiveeseen tarttumaan.
Sillä paitsi lepopaikkoina, myös turvapaikkoina kirkot olisivat tarpeen - jopa joulunaikaan.

Hyvää joulumieltä sinulle!

Lady of The Messiä voit seurata myös 

Facebookin, Bloglovinin, Instagramin, Twitterin, Tumblr`n ja Pinterestin kautta.

Vuosi 2014 - tilinpäätös

Vuosi 2014 vetelee viimeisiään.

Tämä vuosi on sisältänyt kosolti hyvää ja tarpeeksi sydämen tykytyksiäkin.

Mutta niin paljon enemmän sitä hyvää.

Palautan mieliin muutamia vuoden hetkiä - niitä, 

joita olen teidän kanssanne jo aiemminkin jakanut 

- ne omimmat pidän edelleen itselläni.

Vuoteeni sisältyi muutamia lyhyitä matkoja - se pitempi siirtyi jalkaleikkauksen tieltä tuonnemmaksi.

Saimme kesällä ystävämme Patin ja Paulin vieraiksemme ja 

sekin rajoitti hieman matkustusaikeitamme.

Eikä harmittanut yhtään, sillä nämä ystävämme ovat jo osa perhettämme

 - eikä tämä Lady tiedä mitään parempaa kuin perheen ja ystävien kanssa vietetty aika.

Vuosi oli myös juhlavuosi - tyttäremme valmistui kuvataiteilijaksi 

ja vietimme Isännän kanssa hopeahääpäivää. 

Skoolauksen aiheita ei meillä tarvitse muutenkaan hakea 

- aina, kun on pienikin syy juhlia, silloin juhlitaan.

Perheen ja ystävien kanssa yhdessä vietettyjä iltoja niin kotona kuin muuallakin.

Arki piristyy kummasti - ja ilmainen ruoka tuo perheen nuorisonkin

 ilman houkutteluja vielä mukaan joukkoon;)

Siitä olen kiitollinen.

Sillä olihan tämä vuosi myös luopumisen vuosi.

Elokuussa teimme remonttia tyttärelle hankitussa asunnossa ja tytär muutti Turkuun syksyllä.

Pojan asuntoa vastapäätä.

Niinkuin jännitimme heinäkuussa parvekelaatikkoomme pesineen harmaasiepon poikasten maailmalle selviämistä, 

niin jännitimme myös sitä, miten lapsemme maailmalle lensivät.

Niin edellisenä kesänä pojan  kuin viime kesänä tyttären kohdalla.

Luopumista, haikeutta ja tyhjää pesää. 

Opettelemista elelemään Isännän kanssa kahden. 

Jäihän meille onneksi Viiru-kissa.

Sairauttakin vuosi sisälsi.

Viirulla todettiin kilpirauhasen liikatoiminta, joka onneksi on saatu kuriin lääkityksellä.

Ja minulta leikattiin jalka.

Loppuvuodesta kaksi kuukautta on mennyt sitä potiessa.

Onneksi jalka on nyt jo siinä kunnossa, että sillä on jo rokattukin, kuten edellisessä postauksessani kehua retostelin;)

Kun lueskelin vuoden postauksiani, nousi sieltä esiin esim. se, 

että vuoden aikana on tullut sorruttua herkutteluun hieman liian usein, 

on laiskoteltu, luettu ja välillä mökötettykin ja vietetty känkkäränkkäpäivää.

Ja kaikki nämä synnit on pitänyt sitten tietysti täällä blogissa teille tulla tunnustamaan;)

Blogissa olen kirjoitellut aika ajoin ajatuksistani - elämäni aakkoset -sarja 

on ollut yksi kommentoiduimpia ja luetuimpia kirjoituksiani.

Olen vuoden aikana pohdiskellut sitäkin, onko ikä vain numeroita ja millainen on hieno nainen.

Naisen elämän iloja ja suruja. 

Olen yrittänyt tuoda esiin hyvän mielen ja olon merkitystä

 - ja koettanut saada meidät kurkistamaan  myös siihen todellisuuteen,

että aina ei kaikilla mene yhtä hyvin ja elämä voi joskus potkiakin.

Mutta siitä noustaan. Yhdessä.

Blogini on saanut myös kasvot - olen tämän vuoden aikana rohkaistunut näyttämään itseni ryppyineni ja näppyineni.

Blogissa on pohdittu kaikenlaista, jopa tyylejä - niin sisustuksessa kuin pukeutumisessakin. 

Onpa hipaistu kosmetiikkaakin.

Ja kesällä Lady  myös verkostoitui: 

syntyi Turun seudun sisustus- ja lifestyleblogien verkosto Åblogit 

ja sain kutsun Indiedays Inspiration -blogiportaaliin.

On tullut bloggaajatapaamisia ja yhteistyökuvioitakin.

Olen saanut tutustua sekä virtuaalisesti että ihan kasvotusten upeisiin bloggaajiin

 ja se on rikastuttanut elämääni ja bloggaamistani.

Olen saanut uusia lukijoita ja ihmetyksekseni myös suurin osa entisistä lukijoistani on täällä jaksanut pysyä.

Myös muiden kuin Bloggerin lukijapaneelin kautta on löytynyt uusia seuraajia - ja seurattavia.

Kiitos teille kaikille - ilman teitä ei tämä bloggaaminen olisi mielekästä. 

Ja kiitos siitä, että olette myös jaksaneet kommentoida ja tulla tutuiksi sitäkin kautta

 - bloggaamisen suola on vastavuoroisuus ja vuorovaikutus.

Silti - on tässä vuodessa ollut blogihaasteensakin.

Syksyn aikana olin jo useaan kertaan lopettamassa koko blogini.

Mutta tässäpä kirjoittelen.

Ja taidan kirjoittaa vielä ensi vuonnakin.

Kiitos yhteisestä vuodesta ihan jokaiselle!

Riemullista vuodenvaihdetta kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata

Facebookin, Blogilistan, Bloglovinin, Instagramin ja Twitterin kautta

Kun Lady vadin osti - Tyttö ja Vuohi pop-upissa voi lähteä lapasesta

Nyt kun viimein pääsen taas tasajalkaa kulkemaan, 

päätin lauantaina poiketa juuri avatussa Tyttö ja Vuohi -pop upissa,

Akaasian alta -blogin Jaanan ihania afrikkalaisia tuotteita myyvässä puodissa.

Jaanahan on varsinainen tehonainen - hänestä olen aiemmin kertonutkin hieman postauksessani 

Inspiraatiohaaste - 3 inspiroivaa blogia - ja taas hän on täydessä vauhdissa. 

Kun sopiva tila löytyi, hän tuosta noin vain pykäsi pystyyn pop-upin, 

jossa tarjolla on Jaanan Keniasta Nairobin slummien pikkupajojen taitureilta

 reilusti tuotettuja uniikkeja, käsintehtyjä ja kauniita tavaroita.

Kaunista oli niin paljon, että Ladyn pää oli mennä sekaisin - ja vähän menikin.

Katsokaa nyt - jos kauppaan sisään astuessa näkymä on tällainen, 

ei siellä vain poiketa.

Sillä noita värejä, tuoksuja ja pintoja on pakko jäädä aistimaan; katsoa lähempää ja tunnustella.

Tarjolla oli tavaroita sekä käyttöön että koristeeksi.

Joulukin oli huomioitu - nuo pikku porot olivat hauskoja ja hellyttäviä!

Oli kauniita metalliastioita ja esineitä, 

joissa kädenjälki ja taito tulivat hienosti esille.

Tuollainen suuri kulho päätyi minunkin ostoskassiini.

Samoin kuin tuo upea kannu.

 Nämä korit jäivät kyllä kaivelemaan mieltä ja luulenpa, että niitä on pakko käydä vielä vähän hiplaamassa uudemman kerran.

Samoin kuin noita kauniisti työstettyjä puuvateja ja kippoja -  voiveitsiä ja puulastoja sentään älysin jo kassiini kasata.

Upeita värejä olisin voinut ihastella vaikka kuinka kauan. 

Ja vaikka värejä olikin, löytyy puodista pelkistetymmänkin sisustusmaun ystäville vaikka mitä

 - on mustavalkoisia pikku jakkaroita ja tasoja - ja on metallia ja puuta.

Ja on perhosia ja seinällä kiipeileviä hämähäkkejä;)

Siitä, miten Jaana on päätynyt Suomeen Nairobin slummien työpajojen tuotteita tuomaan ja mitä kaikkea matkan varrelle on mahtunut, voi käydä lukemassa Akaasian alta -blogista.

Kun menette vierailulle, varatkaa aikaa, 

sillä Jaanan kuvissa hänen Nairobin kodistaan, savanneista 

ja safareista kuuman auringon alla voi vierähtää tovi jos toinenkin. 

Ja kertomuksissa - sillä niitä riittää - ja Jaanalla on kertomisen taito.

Jaana ja hänen apujoukkonsa pitävät pop-uppia auki 

vielä tämän viikon joka päivä klo 15-18.

Tyttö ja Vuohi pop-up löytyy Turusta, Voimakatu 5, Itäharjulta.

Käykääpä vaikka vain katsomassa ja aistimassa - Jaana on tuonut Suomeen palan Afrikkaa.

Rentoa viikkoa kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata 

 Facebookin, Blogilistan, Bloglovinin, Instagramin ja Twitterin kautta.

Mistä joulumieli?

Blogeissa paistellaan jo ensimmäisiä pipareita ja joulutorttuja.

Joulukoristeita ripustellaan pikkuhiljaa koteihin ja jaetaan joululahjavinkkejä.

Kurkistellaan joulumyyjäisiin ja jouluun varustautuneisiin yrityksiin.

Eletään jo pikkujoulukautta.

Ensi viikon sunnuntaina saamme sytyttää ensimmäisen adventtikynttilän.

Ja etsiskelemme kukin joulumieltä - kukin omalla tavallamme.

Olen blogissani parina edellisenäkin vuonna herätellyt omaa ja ehkä teidän lukijoidenkin joulumieltä kirjoituksillani 

Hyvä antaa vähästään - paha ei paljostakaan ja Rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto.

Ja sitä samaa teen nytkin - uutiset maailmalta ja täältä Suomesta ovat sellaisia, 

että joulu monessa kodissa ja perheessä on tänä vuonna kovin erilainen kuin aiemmat.

Maailmalla hätä Syyriassa, ebola ja Ukraina ovat otsikoissa joka päivä. 

Ja täällä kotimaassamme irtisanomislappuja on taas jaettu tiuhaan  tahtiin.

Ensimmäistä kertaa blogini historiassa lainaan omaa postaustani - kaikki, mitä viime vuonna kirjoitin, 

pätee edelleenkin enkä taida sitä paremmin sanoa. 

Pieniä muutoksia tekstiin olen tehnyt, kuvia vaihtanut ja linkkejä päivittänyt ja lisännytkin pari.

Tässä siis päivitetty versio tekstistä:

Rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto

Näinhän jouluna toivotaan. 

Rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto. 

Rauhan kanssa taitaa olla vähän niin ja näin, mutta hyvää tahtoa ihmisten kesken uskon vielä löytyvän.

Eikä siihen tarvita kuin se yksi ihminen, joka katsoo toista silmiin, ottaa kiinni kädestä, 
jakaa sydämensä 

ja kulkee hetken samaa matkaa.

Ja joskus avaa myös kukkaronsa.

Olin ajatellut, että ihan tarpeeksi olen kirjoitellut siitä, että jaettu ilo on kaksinkertainen ilo ja että jakamalla omastaan saa enemmän. Ja että enää en paasaa.

Mutta sitten luin jutun äidistä, jolla "ei ollut rahaa edes piparitaikinaan" ja vähän sen jälkeen törmäsin tähän: Yhden äidin tarina.

Päätin, että kirjoitan sittenkin.

 Sillä tämä maailma ei ole kaikille jouluna hyvä.

 Kaikki eivät saa lahjoja tai voi niitä antaa. Kaikilla ei ole ruokaa - saati sitten herkkuja. 

Maailmalla hätä on suuri; on  akuutit kriisit Syyriassa ja Ukrainassa, on ebola - ja vaikka mitä.

Eikä tämä meidän armas Suomemmekaan kaikille se lottovoitto ole - vaikka välillä sanotaankin, 

ettei meillä sentään kukaan kuole nälkään, niin eivät leipäjonot täällä lyhentyneet ole - päinvastoin. 

Meilläkin on nälkää, on kodittomuutta, on yksinäisyyttä.
Ovat ne irtisanomisilmoitukset siinä silmien edessä.

Ja on äitejä, joilla ei ole varaa edes siihen piparitaikinaan.

Ja on sitten meitä, joilla on varaa siihen ja vähän enempäänkin.

Ja niinpä kauppojen kassat kilisevät. Ja saavat kilistäkin. 

Sillä niin nurinkurista kuin se onkin, niin kuluttamalla tuemme työllisyyttä ja kartutamme verovaroja. 

Ja kerrytämme sitä hyvää, mistä voi jakaa.

Ja sitä hyvää jakaen syntyy myös joulumieltä ja joulun iloa.

Siitä, että annan roponi - joskus vähemmän, joskus enemmän - jollekin toiselle. 

Sillä antaessaan saa. Hyvin pätee edelleenkin tämä vanha totuus.

Tähän ikään ehtineenä tiedän, että avun tarvitsijana voin huomenna olla minä - tai sinä - tai lapsemme. 

Tunnen ihmisiä, joiden maailma on lyhyessä ajassa muuttunut: on tullut työttömyys tai avioero tai sairaus. 

Ja pahimmissa tapauksissa kaikki nuo. 

Ja on ihmisiä, joiden elämän valttikortit eivät alun alkaenkaan olleet kummoiset. 

Matka elämän syrjään on lyhyt - ja joillakin jo syntymälahjana saatu.

Apua voi antaa monella tapaa ja listaan tähän muutaman vinkiksi:

- Hyvä Joulumieli -keräys - SPR:n ja MLL:n keräyksellä autetaan kotimaan lapsiperheitä

- Pelastakaa Lapset ry - joulukeräys - tukea lapsille Suomessa ja maailmalla

- Toisenlainen lahja - KUA:n aineettomilla lahjoilla autetaan kehitysmaiden ihmisiä hankkimaan koulutusta ja toimeentuloa

- Suomen World Vision - eettisellä lahjalla autat kehitysmaiden lapsia - tai voit ryhtyä kummiksi

- Plan Suomi  - autat  pysäyttämään ebolan tai voit ryhtyä kummiksi

- Sos-lapsikylä - autat kodittomia lapsia Suomessa tai ulkomailla

- Joulupata 2014 - Pelastusarmeijan joulupataan voit antaa tavaraa tai rahaa - rahaa voi myös lahjoittaa verkon kautta - tuki vähävaraisille

- Naisten Pankki - toisenlaisella lahjalla voit lahjoittaa ammatin tai elinkeinon kehitysmaan naiselle 
- Hope ry - raha- tai tavaralahja - myös käytetyt vaatteet ja lelut - kotimaan vähävaraisille lapsiperheille 
- Joulupuu -keräys - Nuorkauppakamarin joululahjakeräys lastensuojelun piirissä oleville lapsille - linkki vie Aurajoen nuorkauppakamarin Joulupuu -keräykseen, mutta näitä järjestetään eri puolilla Suomea.

Esimerkiksi Turusta kauppakeskus Skanssista löytyy Joulupuu, josta voi poimia pakettikortin, ostaa siihen sopivan lahjan - keräyspöydältä löytyi myös lista kaivattavista lahjoista - ja palauttaa lahjan puun vierellä olevaan lahjalaariin.

Ja varmasti paikkakunnaltasi löytyy erilaisia työttömien yhdistysten, seurakuntien, rotarien ja erilaisten järjestöjen keräyksiä, 
joihin voi lanttinsa lahjoittaa. Voi myös lahjoittaa leluja ja tavaraa.

Ja jos ei pysty rahaa antamaan, voi antaa vaikka aikaansa; työttömien ja vähävaraisten joulujuhlat tarvitsevat auttavia käsiä, 
voi käydä vanhainkodeissa askartelemassa, lukemassa tai ulkoiluttamassa vanhuksia. 

Ja voi muistaa yksinäistä vanhusta, nuorta, ystävää, sukulaista - kutsua vaikka joulupöytään. 

Myös eläinystävämme tarvitsevat apua: lintujen lyhteet ja lintulaudat eivät ole ainoa keino auttaa. 

Voi osallistua erilaisiin eläinhoitoloiden ruokakeräyksiin ja eläinhoitolat  ottavat myös eläinten ruokaa vastaan. 

Samoin omat vanhat liinavaatteensa voi kiikuttaa lämmittämään hoitoloiden eläimiä. Siellä niillä on tarvetta.

Vaatelahjoituksia voi myös tehdä ainakin Kirkon Ulkomaanavun ja SPR:n kautta 
Ukrainan talven yllättämille pakolaisille sekä Syyrian pakolaisille.

Itselläni odottaa tuollainen kortti vielä lahjaansa - luulenpa, 
että tuohon pakettiin hankin taiteilija- ja askartelutarvikkeita 7-vuotiaalle tytölle;)

Tapoja auttaa on vaikka kuinka paljon - jokaiselle jotakin!

Ja niinkuin sanotaan: Iloista auttajaa Jumala rakastaa - siis jos annat, anna ilolla ja kunnioittaen lahjan saajaa.

Oikein hyvää viikonloppua kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata 
 Facebookin, Blogilistan, Bloglovinin, Instagramin ja Twitterin kautta.

Hyvää mieltä arvottu - ja kiitostakin jaossa

Kiitos kaikille onnitteluista blogini 2-vuotiaan taipaleen johdosta ja kiitos osallistumisesta synttäriarvontaan,

Hyvän mielen arvontaan. 

Kommentit ja onnentoivotukset ilahduttivat taaperoikäisen blogin ei-niin-taaperoikäistä blogin kirjoittajaa suuresti;)

Arvontaan osallistui 118 arpanumeroa ja excelin ja random.orgin avustuksella voittajaksi löytyi Marja-Liisa, 

blogin Tuhansia sivuja, kirjoittaja.

Onnea voittajalle! 

Toivottavasti voitto tuottaa nimensä mukaisesti hyvää mieltä!

Marja-Liisa valitsi voittoon kuuluvista kivistä itselleen Hyvän mielen hierontakiven, joten Mökö-kivi jäi tänne vielä mököttämään.

Mutta koska minulla on tuollainen Mökö jo itsellänikin ja ei Isäntä tässä huushollissa kahta mököttöjää taida kestää, niin pistetään Mökö uusjakoon - jos haluat Mökö-kiven itsellesi, niin hihkaise kommenttiboksiin ja kerro, miksi juuri sinulle tuo kivi tulisi tarpeeseen. 

Ensimmäiselle perustelut esittäneelle hihkaisijalle kivi sitten lähtee.

Onnetar on välillä antelias - ja minullehan se on kautta aikain näissä blogiarvonnoissa tupannut sitä olemaan.

Jo tovin aikaa sitten voitin blogin Pinkit korkokengät arvonnasta Jamelan kultakollageeninaamiot silmänympärysiholle. 

Minunhan piti näistä kiittää jo ajat sitten - tarkoitus oli, että näytän naamiot "in action" ihan ennen ja jälkeen kuvineen, mutta taitaa mennä ensi vuoden puolelle, ennen kuin tulee sellainen tilaisuus, että nuo raskin käyttää. 

Täällä kotona kun mökötän jalkavaivaisena, en halua naamioita tuhlata pelkän isännän takia - hän kun on näihin minun silmäpusseihini jo tottunut ja taitaa tykätä minusta ihan näine hyvineni.

Minultahan jäävät nyt tämän jalkani takia kaikki pikkujoulukekkeritkin väliin, joten naamioiden tarve tulee vasta sitten, kun saan tavalliset kengät jalkaani. 

Ja kun sellainen tilaisuus tulee, että pitää olla vähänkin edustavamman näköinen, 

lähtevät Maijun lähettämät naamiot taatusti testiin. 

Saapas nähdä, mitä aito kulta saa aikaiseksi näille silmäpusseille, jotka tällä hetkellä tuntuvat riippuvan jos ei nyt lattiassa niin ainakin polvissa saakka - kun ei pääse liikkeelle, on turvotuskin aika muikeaa;)

Kiitos siis Maiju tästä voitosta, joka totisesti tulee tarpeeseen!

Päivät täällä kotona kuluvat lukien lehtiä ja kirjoja sekä nettiä selaillen. Ja telkkaria katsellen. 

Ja nukkuen. Torkkuja tulee otettua pitkin päivää. 

Viirulle höpöttelen niitä näitä - kiltisti se kuuntelee ja vastaileekin välillä. Aina sitä ei huvita;)

Lauantaina käväistiin isännän kanssa Skanssin kauppakeskuksessa. 

Huono valinta - siellä oli jotain joulutapahtumia, Softengine esiintymässä ja ihmisiä hurja määrä - sain koko ajan varoa, ettei joku tallaa varpaille tai tönäise könkkäeukkoa ketoon! 

Seuraava kauppareissu tehdään aikana, jolloin ei ole ruuhkaa.

Huomenna - tai ylihuomenna tai ensi viikolla - ajattelin käydä tämän yläkerran kylppärin purnukkavuorien karsintaan 

- sitä hommaa pystyn istuen tekemään.

Jos taas kerran yrittäisi päästä eroon kaikista niistä ryppysota-arsenaaleista, jotka ovat jo vanhentuneet, kun ei tämä Lady ole jaksanut niiden kanssa lotrata - tai ei ole edes muistanut niiden olemassaoloa.

Tänä iltana ohjelmassa ehkä vielä blogien lukemista - pahoittelen, että kommentit ovat jääneet kovin vähäisiksi - luen blogeja tällä hetkellä puolimakuulla tabletilla ja kommentointi on hieman hankalaa. 

Mutta kuulolla ollaan!

Hyvää uutta viikkoa kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös Facebookin, Blogilistan, Bloglovinin, Instagramin ja Twitterin kautta.

JokaNaisella on oikeus Alakulon päivään

Vietin eilen Alakulon päivää.

Vaikka enhän minä koko päivää alakulossa piehtaroinut - en hoksannut tätä mahdollisuutta ennen kuin Isäntä myöhäiltapäivällä soitti ja ilmoitti, että töissä menee myöhempään. 

Voi - siinäpä oiva tilaisuus viettää Alakulon päivää. Tai siis sitä myöhäiltapäivää;)

Sillä vaikka minä täällä blogissani yritänkin puhua hyvän mielen ja olon puolesta, niin tasapainon vuoksi on välillä hyvä päästää mieleensä haikeus, kaiho ja alakulo. 

Pelkkä positiivisuuden ylistys kun ei ihan tässä elämässä riitä - ei ainakaan minulle.

Kyllä jokaNaisella on oikeus Alakulon päivään!

Ja marraskuu on Alakuloon mitä oivin aika.

Varsinkin tällainen marraskuu, kun päivät ovat yhtä harmaata massaa, sataa tihuuttaa ja pimeä laskeutuu aikaisin.

Alakulon päivään on syytä varautua hyvin.

Ei siihen pelkkä ikkunasta ulos tirkistely riitä.

Hyvä on tosin ensin tarkistaa päivän säätiedotus, jottei aurinko vahingossakaan pääsisi pilaamaan hyvää alakuloa.

Kannattaa varata siihen sohvan vierelle sopivaa rekvisiittaa.

Nessupaketti - ainakin yksi.

Jokin surullinen kirja on oiva mielen virittelijä.

Vaikkapa runokirja.

Itse valitsin eilen Tuomas Anhavan "täällä kaukana" tankarunokirjan  

- kiitos vaan kirjabloggaaja Leena Lumille, joka postauksessaan Eija Aromaa: Tankapyöräilijän talvi muistutti minua siitä, miten hienoja tankat voivatkin olla.

Tuota kirjaa olen nuorena lukiolaisena 70-luvulla tankannut niin paljon, että osasin silloin varmaan kaikki nuo runot ulkoa. 

Nuoren naisen etsivään ja kaipaavan sielunmaisemaan nuo japanilaiset tankat iskivät täysillä.

Mutta tuntuvat ne iskevän vanhemman Ladynkin mieleen.

Niinkuin tämäkin:

Kuu painuu länteen,

syystuuli alkaa tuulla

ja minä olen

yksin ja kaipaan, yksin

väsyksissä odotan.

(tuntematon)

Tai tämä:

Syksyn sadosta

olen saanut osani.

Jo kajahtavat

villihanhien huudot.

Kohta on talvi täällä.

(tuntematon)

Rekvisiittaan olisi tietysti kuulunut tuon kuvan kahvikupin tilalle punaviinilasillinen.

Mutta ihan niin paljon en uskaltanut alakuloa herätellä, että tämän leikatun jalkani kanssa olisin alkanut punaviiniä pläträämään. 

Siinä olisi voinut käydä kehnosti;)

Ja ihan niin paljon en yhden blogikirjoituksen takia ole valmis kuvalavastuksia tekemään, että olisin viinipullon vain siihen tarkoitukseen avannut;)

Alakulon ylläpitämiseksi on hyvä myös kuunnella sopivaa musiikkia.

Haikeaa, kaihoavaa ja surullista.

Kaikki sellainen, mihin liittyy kaipaus johonkin jo kadotettuun tai saavuttamattomaan.

Etenkin rakkaudessa.

Esimerkiksi Scorpionsien Still Loving You on oiva valinta.

Sitä minä kuuntelin - tosin en Scorpionsien vetämänä vaan tätä versiota:

Ari Koivunen  - Still Loving You

Tässä kohtaa voi tirauttaa muutaman kyyneleen niille kaikille vanhoille rakkauksille, 

jotka olivat ja menivät ja jotka omat jälkensä jättivät. 

Voih - voi myös huokailla muutaman kerran.

Tästä onkin sitten hyvä siirtyä kaihoamaan sitä menetettyä aikaa ja nuoruutta:

Pink Floyd - Soldier Of Fortune

Ja tietenkin on pakko kuunnella vielä se meidän suomalaisten oma kaipauslaulumme:

Juice Leskinen - Syksyn Sävel

Johan on kumma, jos ei alakulo iske!

Sitten onkin jo hyvä alkaa nousemaan sieltä kaipauksien syövereistä.

Kukin tavallaan.

Minä aloin odottelemaan kotiin Isäntää.

Ja siihenkin sopi yksi tankaruno vallan mainiosti:

Elämä haihtuu

niinkuin kaste aamuun. Vaan

vaikka vanhenen,

olen nuori taas, rakkain,

kun odotan sinua.

(tuntematon)

Ja kyllä kannatti odottaa - Isäntä nimittäin tuntee oman Ladynsa ja osasi tuoda minulle mielen kohottajia:

Kyllä suklaa - vaikkei edes ollut tummaa suklaata - saa hyvänmielenhormoonit hyrräämään!

Alakulon päivää on hyvä joskus viettää, jotta saa vähän mittasuhteita näihin elämän hyviin puoliin.

Ja olikin oikein hyvä, että minä oman alakuloni eilen podin, 

sillä tänään se ei onnistuisi: saan tikit jalasta pois.

Voi mikä autuus - vaikka en vielä kyynärsauvoja ja tuota kenkärumilusta saakaan hylätä, niin pääsen kunnolla suihkuun ja saunaankin.

Ja jos saan jalan pakattua lämpimästi, pääsen täältä vielä ihmisten ilmoillekin.

Eihän sitä silloin jouda alakuloa potemaan.

Kaihon syövereistä noustua onkin sitten sopivaa muistutella teitä blogini 2-vuotisarvonnasta - jos et vielä ole Hyvän mielen arvontaan osallistunut, ehdit hyvin - aikaa on tämän viikon sunnuntaihin.

Hyvää torstaipäivää kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös Facebookin, Blogilistan, Bloglovinin, Instagramin ja Twitterin kautta.