Vappu 2018 - Turun vappu on iloisia ihmisiä, juhlamieltä ja perinteitä

Nämä minun vappupostaukseni ovat tylsiä, sillä saman kaavan mukaan kun vappujamme vietämme, ovat postauksetkin liki samanlaisia. Päivitän nyt kuitenkin - jääpähän tämäkin vuosi muistojeni arkistoon.

Minulla oli vappuaatto lomapäivä ja olin kuvitellut, että kerrankin valmistaudun illan rientoihin rauhassa ja kiireettä. Mitä vielä - nukuin pitkään ja vetkuttelin jos mitä ja kun isäntä tuli töistä, en ollut vielä edes vappumekkoa saanut kaapista kaivettua. Kiirehän siinä taas tuli. Vaan hyvin ehdittiin sittenkin.

Vappuaaton lakitus Turun Taidemuseonmäellä kuuluu meidän perinteisiimme ja isännän kanssa tämä oli jo 31. yhteinen vapun aloitus. Minun valkolakkini on tuolla mäellä saanut kestää mukanani jo reilusti yli 40 vuotta - ja on se sen näköinenkin - kellastunut, skumpparoiskeita siellä täällä - ja on se kerran jäänyt auton pyörienkin alle. Onneksi ilman minua;)

Taidemuseonmäki oli täynnä iloista juhlakansaa ja me isännän kanssa hivuttauduimme tutulle vakiopaikallamme Suomalaisen Pohjan eteen. Siitä tietävät tuttumme meidän löytyvän ja muutaman kaverin nytkin tapasimme. Emme olleet sopineet etukäteen mitään treffejä, sillä ystävistämme osa vietti tänä vuonna vappuaan muualla - osa oli lastenlasten vahteina ja osa aloitti mökkikautensa. Tiesimme vanhastaan, että mäellä kuitenkin tuttuihin törmää ja niin nytkin.

Koti on maailman paras paikka

Kaksi ja puoli viikkoa vierähti hujauksessa Hollolassa, missä olin hoitamassa äitiäni, kun hän pääsi kotiin sairaalasta toipumaan pieleen menneestä operaatiosta ja vahvistumaan uutta toimenpidettä varten.

Lämmin kiitos kaikille teille edelliseen postaukseeni kommentoineille ja tsemppiviestejä lähettäneille. Kaikki rukoukset ja virtuaalihalit ovat olleet nyt enemmän kuin tervetulleita. 

Tuohon kahteen ja puoleen viikkoon mahtui siihenkin kaikenlaista: erästä äidille määrättyä lääkettä jouduin kolmeen kertaan hakemaan apteekista, sillä jostain syystä sairaalassa ei oltu osattu laskea oikein lääkkeen riittävyys siihen saakka, kun uusi toimenpide tehdään. Jouduin soittamaan kaksi kertaa sairaalaan ja selittämään, että "eihän tämä vieläkään riitä". Ja yhden kerran jouduimme lähtemään päivystykseen, kun äidin sykkeet hyppivät miten sattuivat. Ilmeni, että sairaalassa ei oltu määrätty ollenkaan reseptiä juuri siihen lääkkeeseen, jota äiti olisi välttämättä tarvinnut. Sairaalassa ollessa sitä oli hänelle kuitenkin annettu. No - äiti joutui jäämään yhdeksi yöksi sairaalaan, jotta sydän saatiin rauhoittumaan. Kun hän sai tämän lääkkeen, alkoi toipuminenkin. Ja uutta operaatiota siirrettiin viikolla.

Viime viikon lopulla hän oli jo sellaisessa kunnossa, että uskalsin palata kotiin isännän kyydissä. Tällä hetkellä hän pärjää jo aika hyvin ja veljeni käy häntä päivittäin auttamassa. 

Täällä kotona on myös ollut vilinää ihan riittämiin - koti on kuin hävityksen kauhistus, sillä isäntä on minun Hollolassa ollessani käynyt Sauvon farmilla tekemässä pientä remppaa: maalannut traktoria ja ovia ja olihan hän täällä kotonakin hieman puuhastellut: maalannut pihakalusteita ja autellut appivanhempia. Kiire näytti olleen, sillä kotona oli tehty vain pikasiivous;)

Viikon lopulla ehdimme sentään ihailemaan Turkuun purjelaivoja, kun Tall Ship Racers 2017 täällä sai kansan liikkeelle.

Sää suosi tapahtumaa ja Turussa tapahtuman kävijäennätys rikkoutui - ensimmäisten arvioiden mukaan kokonaiskävijämäärä ylti 544000 henkilöön!

Me kävimme Aurajokirannassa vain sunnuntaina ja hetken kiertelimme alueella. Puhti ei kuitenkaan nyt riittänyt sen kummempaan ilakointiin mutta jo edes lyhyt pyrähdys ihmisten ilmoilla ilahdutti kummasti.

Alkuviikko onkin mennyt kotitöissä ja pyykkiä pestessä sekä pähkäillessä, mitä kaikkea matkalaukkuun saa mahtumaan , sillä lähdemme isännän kanssa huomenaamulla muutaman päivän matkalle Amsterdamiin. Pakkaukset ovat puolitiessä niin kuin aina ja vielä ei ole minkäänlaista matkaintoa. No - se tulee kyllä viimeistään aamuvarhaisella Turun lentoasemalla. Kuten monesti aiemminkin lennämme Turusta Riikaan ja vaihdamme siellä konetta. On niin paljon mukavampi lähteä ja etenkin palata reissusta Turkuun, kun kotiin kentältä pääsee hetkessä.

Nuoriso toimii matkan ajan kotivahtina ja luulenpa, että ihan mielellään, sillä lämmintä on luvassa ja pihalla on grilli käytössä - eikä varmaan haitanne sekään, että  meillä voi hyrisyttää ilmalämpöpumpulla viileyttä öiksi;)

Kun palaamme matkalta, onkin edessä äidin toimenpiteen uusinta ja ensi viikon lopulla lähden taas Hollolaan. Toivottavasti tällä kertaa sairaala hoitaa osuutensa mallikkaammin kuin edellisillä kerroilla!

"Koti on maailman paras paikka" - näin totesi äitini, kun hän kolmisen viikkoa sitten palasi sairaalasta kotiinsa. Ja niinhän se taitaa olla useimmille meistä.

Kun itse palasin kotiin Hollolasta, ei haitannut sekamelska eikä hävityksen kauhistus, sillä portailla odotteli Micu-kisuli. Hetken katseli ja tuli sitten antamaan pusun poskelle. Ja sen jälkeen alkoi komento - eikun palvelija töihin;)

Sanotaan, että koti on siellä, missä sydän on. On se koti, missä elämme ja yömme vietämme. Turvapesämme ja akunlatauslaiturimme. Mutta ovat myös ne kodit, missä ovat läheisemme ja rakkaamme. Entiset kotimme ja sielunmaisemamme. Ne paikat, joissa sielumme lepää ja ne seinät, jotka meitä maailmalta turvaavat.Ne ihmiset, jotka sydämiimme suljemme. Ja ne hetket, jotka sinne talletamme.

Nyt on aika pakata kapsäkki ja yrittää herätellä matkainnostusta. Reissussa on yleensä mukavaa - ja mukavaa on myös aikanaan palata reissusta. Kotiin. Maailman parhaaseen paikkaan.

Aurinkoista loppuviikkoa kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös 

Facebookin, Bloglovinin, Instagramin, Twitterin, Tumblr`n ja Pinterestin kautta.

Linnateatterissa voi nauttia herkuista ja komediasta myös kesällä

*Blogiyhteistyö Linnateatterin kanssa

Kun sain kutsun Turussa  sijaitsevan Linnateatterin bloggaajailtaan toissa viikolle, en kauaa aikaillut vastatessani siihen "kyllä" vaikka tiesin, että viikosta oli tulossa kiireinen. Ja niin kuin edellisessä postauksessani kerroinkin, kiirettä todellakin piisasi. Mutta tiesin myös, että Linnateatteri jos mikä, pystyisi kiireen katkaisemaan ja irrottamaan ajatukset työstä ja arjesta.

Linnateatteri on turkulainen vuodesta 2003 lähtien toiminnassa ollut ammattilaisteatteri Turun Linnankadulla. Katsojaluvuiltaan se on Suomen neljänneksi suurin teatteri. Näytöksiä on sekä Linnateatterin 3. että 4. kerroksessa sekä silloin tällöin Humalistonkadulla sijaitsevassa Dominoteatterissa. Teatterin 3. kerroksessa toimii myös ravintola, jonka herkkuja voi nauttia sekä ennen näytöksiä että niiden aikana väliajalla.

Iltaan meidät toivotti tervetulleeksi teatterinjohtaja Kalle Lamberg.  Hän kertoi Linnateatterin toiminnasta ja ohjelmistosta, joka painottuu lähinnä komedioihin ja vierailijanäytöksiin sekä konsertteihin. Teatterin ohjelmistoon kuuluu myös koko perheen ja lasten näytelmiä.  Meilläkin oli mahdollisuus herkuttelujen jälkeen nauttia yhdestä vierailunäytöksestä, nimittäin Jukka K:n ja Divet:n dragshowsta.

Saimme myös kuulla Linnateatterin kesästä, johon kuuluu mm. teatterin omaa tuotantoa oleva Haluatko mökkiläiseksi -komedia. Näytelmän on käsikirjoittanut Roope Lipasti - ja minulle jo tämä riittää sellaiseksi meriitiksi, että muuta ei olisi tarvittu. Olen aikamoinen Roope Lipasti -fani; tilasin aikoinaan erästä lehteäkin vain sen tähden, että siinä oli Roopen blogi;) Nythän tuo blogi löytyy verkostakin, joten lehteä ostan enää vain ajoittain.

Tästä kesäteatteriesityksestä saimme kuulla enemmänkin, sillä paikalla olivat myös sen ohjaaja Kari Pekka Toivonen sekä näyttelijät Valtteri Roiha ja Arttu Kapulainen. Kolmas näyttelijä Minna Kivelä ei valitettavasti ollut päässyt paikalle, mutta kyllä nämä veijaritkin jo meidät saivat vakuuttuneiksi siitä, että aikamoista ilottelua oli luvassa. 

Haluatko mökkiläiseksi -komedian idea on vapaasti lainattu TV-ohjelmasta "Haluatko miljonääriksi" - palkintona tosin ei ole rahaa vaan mökki. Eli näytelmässä kisaillaan mökin herruudesta - ja ansoina ovat kaikki mahdolliset mökkiläisen ilot ja kauhistukset aina ihanista naapureista kesävieraisiin. Ja tietenkin mökillä riittää rempattavaa ja töitä jos jonkinlaisia. Kaikki se, mikä suomalaiseen mökkikulttuuriin kuuluu - ja varmasti vielä paljon päälle.

Kolme näyttelijää - ja rooleja pilvin pimein. Kerrankin saa Valtteri Roiha keskittyä vain yhteen rooliin - yleensä kun kuulemma hän joutuu rehkimään, mutta tällä kertaa saavat Arttu Kapulainen ja Minna Kivelä revetä yhdeksi jos toiseksikin. 

kuva: Linnateatteri

Näytelmää esitetään kesäteatterissa eli Linnateatterin pihalla tulee olemaan sekä katettu katsomo että lava. Eipä tarvitse kastua kesäsateen yllättäessä katsojien eikä näyttälijöiden. 

Haluatko mökkiläiseksi -näytelmän ensi-ilta on 15.6. ja sen verran kutkuttavalta juoni tuntuu, että ainakin minä aion sen käydä katsastamassa.

Katettujen katsomoiden ja lavan lisäksi tarjolla on myös ruokaa, sillä Teatteriravintola siirtyy kesäteatterinäytösten ajaksi myös pihalle. Kesämenu on normaalia menua rennompi: vartaita, hodareita, keittoa ja makeannälkään köyhiä ritareita tai mansikoita ja shampanjavaahtoa. Ja vaikka onkin rennompaa, ei taatusti häviä oikealle ravintolaruualle.

Teatteriravintolan toimintaa meille vielä ennen illan esitystä esittelivät keittiömestarit Martin ja Esme, jotka olivat kattaneet meille myös pöydällisen täynnä sormisyötävää.

Ja voi millaista syötävää - noita herkkuja kun söi jo pelkillä silmilläänkin! Ja mautkin veivät mennessään. Niin mennessään, että esim. jälkiruokana ollutta juustokakun palaa en edes ehtinyt kuvaamaan, kun se jo oli kadonnut suuhuni;) Kun kutsussa luki, että saisimme maistella sormisyötäviä, en ollut varautunut tällaiseen kattaukseen, joka oli kyllä kampa- ja sinisimpukoineen aivan gourmettasoa. Silmät kiittivät, makunystyrät kiittivät - ja ruokaa oli sen verran paljon, että vatsakin kiitti;)

Teatteriravintola sijaitsee Linnateatterin yhteydessä 3. kerroksessa - samassa, missä on myös teatterilava. Ravintolan ruualla ja palvelulla on jo aikamoinen maine - ruoka kannattaakin tilata ajoissa etukäteen. Ravintolaa on mahdollisuus myös vuokrata erilaisiin tilaisuuksiin kuten vaikkapa synttärijuhliin tai työpaikan virkistysiltoihin. 

Ruokailun jälkeen siirryimme meille varatuille paikoille katsomaan illan esitystä, Jukka K. ja Divet -dragshowta. 

Miss Divetin (Marko Vainio) olen nähnyt kerran aikaisemmin mutta Jukka K. (Jukka Kuronen) oli vieraampi. Yhdessä nämä herrat - tai pitäisikö sanoa deagqueenit tarjosivat meille sellaisen shown, että enpä aiemmin ole livenä nähnyt ja kuullut yhden illan aikana niin montaa kotimaista ja ulkomaista huippulaulajaa kuin tuolla Linnateatterin lavalla oli. 

Saimme kuulla suomalaisia ja hieman ulkolaisiakin euroviisuedustajia ja lavalla kävivät myös monet ulkomaiset tähdet sekä tämän päivän suomalaiset huippuartistit. Näimme esim. Monica ja Ami Aspelundin, Katri-Helenan, Fredin ja Pave Maijasen ja vielä upean Conchita Wurstinkin laulamassa Rise Like A Phoenixiä. Kavalkaadiin liittyivät maailmantähdet Tina Turner, Bioncee, Celine Dion, Madonna ja moni muu. 

Ja kun Turun oma Michael Monroe hyppelehti lavalle, ajattelin jo, että aikookohan hän spagaatinkin vielä vetäistä. No - ihan emme spagaattia nähneet, mutta jos olisi vähän yllyttänyt, olisi sekin varmaan sieltä irronnut. Kyllä - peto oli irti Antti Tuiskulla ja suihkussa kävimme yhdessä Pete Parkkosen kanssa. Upeaa menoa!

kuva: Alex Aalto

Ei voi kuin ihmetellä näiden herrojen taituruutta. Aivan kansainvälistä tasoa ja he kelpaisivat kyllä mille estradille tahansa. Kaikki ne maneerit, ilmeet, eleet ja tyylit ovat vaatineet hurjan määrän harjoittelua - ja valtavasti lahjakkuutta. Jos Ami ja Monica Aspelundkin näyttivät melkeinpä enemmän itseltään kuin mitä kuvissa näyttävät, on se jo aikamoinen saavutus;) 

Nämä dragqueenit vetivät kyllä sellaisen shown, että enpä muista, koska olisin viimeksi niin paljon nauranut. Silmistä vain valui vesi ja vatsalihakset saivat kyytiä. Nauru on kyllä parasta vatsalihasjumppaa - ja parasta mielialalääkettä, sillä todellakin unohtuivat työt ja arjen murheet. Vielä kotonakin kelluin hyvän olon tunteessa.

Sen päätin, että jos nämä herrat lähiseuduille esiintymään tulevat, menen taatusti katsomaan. Ja saatanpa mennä vähän kauemmaskin!

Kiitos Linnateatterille aivan huikeasta illasta - kesällä nähdään ainakin Haluatko miljönääriksi -näytelmän katsomossa!

Onko Linnateatteri sinulle tuttu?

Jos on, niin mitä olit katsomassa?

Aurinkoista viikonloppua kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös 

Facebookin, Bloglovinin, Instagramin, Twitterin, Tumblr`n ja Pinterestin kautta.

Viikon varrelta - teatteria, Kirkkopäiviä, rauhankävelyä - ja Suomen suloinen suvi

Kulunut viikko on ollut melkoista menoa! Alkuviikolla töissä valmistauduttiin viikonlopun Kirkkopäiviin ja Euroopan uskontojohtajien vierailuun Turussa. Hiottiin aikatauluja ja juostiin paikasta toiseen.

Mahtui viikkoon toki muutakin. 

Kesä tuli rytinällä pitkän kitkuttelun jälkeen ja kotikoivussakin on jo kunnon lehdet. Metsä, joka kotimme takaa aukeaa, on vajaassa viikossa muuttunut harmaasta vihreäksi. 

Tiistaina kävin töiden jälkeen rehkimässä kuntosalilla ja kotona uskaltauduin vielä lenkillekin. Minähän lenkkeilen nykyisin vain kävellen sillä juoksu on kiellettyä nivelten takia - mutta jos ette kenellekään kerro, paljastan, että joskus liikunnan riemu ottaa vanhan könkkäeukonkin sen verran valtaansa, että on pakko muutama juoksuaskelkin ottaa;) Niin kävi nytkin. Mutta vain muutama.

Torstaina olin mukana Turun kristillisellä opistolla, missä uskontojen edustajat pääasiassa kokoustivat. Niitä kokouksia, tapaamisia, seminaareja, paneelikeskusteluja ja tiedotusvälineinen haastatteluja olivatkin edustajien päivät Turussa täynnä. Nämä eri uskontokuntia edustavat, Religions For Peace -järjestön Euroopan osaston, Euroopan uskontokuntien neuvoston,  jäsenet kokoontuvat säännöllisin väliajoin eri puolilla Eurooppaa ja keskustelevat mm. siitä, miten uskonnot voivat yhdessä edistää rauhaa ja erilaisten kulttuurien tuntemista ja hyväksymistä. Turun kokouksen pääteema olikin "Moving Forward  Together Through Understanding". Tärkeää työtä toistemme ymmärtämisen ja rauhan edistämiseksi! Esimerkiksi siitä, miten torjumme uskonnon ääri-ilmiöt, olivat edustajat Ylen haastattelussa tätä mieltä.

Torstaina kiiruhdin vielä töiden jälkeen Linnateatteriin, jonne oli kutsuttu turkulaisia bloggaajia tutustumaan teatteriin sekä katsomaan Jukka K. & Divet -showta. Hieno, naurua täynnä ollut ilta, josta kirjoittelen myöhemmin lisää.

Teatterilta keskustaan kävelimme illalla yhdessä Tuula´s lifen Tuulan kanssa ja ihastelimme Turkuun saapunutta kesää. Tuokin kuva kirsikkapuunkukkien takana kurkkivasta Turun kaupunginkirjastosta on otettu illalla. Voi näitä Suomen kesäiltoja ja valoa! Voi tätä ihanaa Suomen suvea!

Perjantaipäivän vietin Logomolla, joka toimi Kirkkopäivien pääkallopaikkana. Toki päivät olivat levittäytyneet ympäri Turkua ja erilaisia tapahtumia oli varmasti jokaisen vierailijan makuun. Ja taisi joukkoon muutama turkulainenkin eksyä.

Päivän ohjelmaani mahtui  tapaamisia, aikatauluttamisia ja muutama seminaari, mm. "Rahan valta ja vastuu" ja "Uskonnot, rauha ja kotoutuminen", jossa puheenvuoron käytti myös pääministeri Juha Sipilä.

Seminaarin jälkeen oli myös "Uskontojen rauhankävely", jolle osallistui mahtava joukko ihmisiä eri uskontokunnista. Mukana myös Euroopan uskontokuntien johtajat sekä pääministeri. 

Kävelyreitti mutkitteli pitkin kesäistä Turkua - ohitimme mm. synagoogan ja moskeijan ja päädyimme Turun tuomiokirkolle.

Tuomiokirkkotorilla kuulimme mm. presidentti Tarja Halosen, arkkipiispa Kari Mäkisen, imaami Anas Hajjarin ja Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seppo Lehtisen puheenvuorot sekä kaarinalaisen KaMu -kuoron musiikkiesityksiä. Tilaisuuden päätteeksi kuorolaiset laskivat vielä vapaiksi 100 sinistä ja valkoista ilmapalloa Suomen 100-vuotisjuhlan ja rauhan kunniaksi.

Kirkkopäivät kauniissa Turussa jatkuivat vielä sunnuntaihin, mutta itse vetäydyin viettämään perjantain jälkeen viikonloppua. Ei makeaa mahan täydeltä - ja Sauvon farmi kera läheisten kutsui.

Osalla työkavereistani ohjelmaa ja vastuita jatkui koko viikonlopun ja varmasti on huomenna töissä kaikkensa antanutta ja väsynyttäkin porukkaa. Väsynyttä mutta onnellista - näin uskon.

Aikamoinen viikko ja kesän aloitus! Töitä, jännitystä, kohtaamisia, yhteisöllisyyttä ja läheisyyttä. Hymyä, iloisia silmiä ja naurua. Ja kesän ensimmäiset rakot jaloissa - olin laittanut perjantaina jalkaani loaferit, jotka olin kyllä jo viime kesänä koeajanut, mutta jotka silti temppunsa tekivät;)

Ei haittaa ollenkaan, sillä niin hyvä viikko oli, että ei oikein sanotuksi saa - ja melkein sydämeen sattuu.

Millainen oli sinun viikkosi?

Joko teille päin tuli kesä?

Aurinkoista uutta viikkoa kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös 

Facebookin, Bloglovinin, Instagramin, Twitterin, Tumblr`n ja Pinterestin kautta.

Vappu 2017 - villahousuja, valkolakkeja ja auringonpaistetta.

Niin jäi muistoihin tämäkin vappu. Vielä viime viikolla ajattelin, että tänä vuonna juhlaa vietetään vain kotona ja yritetään toipua flunssasta. Koska säätkin tuntuivat olevan kevään juhlaa vastaan, olimme jo isännän kanssa varautuneet olemaan vain tekemättä mitään. Emme kutsuneet ketään kylään vappupäiväksi emmekä sopineet aikaisempien vuosien tapaan treffejä vapunaaton lakitukseen Turun taidemuseonmäelle.

Vaan aattona sää alkoi selkiytyä, aurinkokin hieman pilkisteli ja minunkin oloni tuntui jo ihan siedettävältä, joten päätimme sittenkin piipahtaa lakituksessa. 

Etukäteen arvailimme, että tuskinpa säiden vuoksi mäellä kovin suuri lakkimeri aaltoilee ja vielä kun saimme pitkän viikonlopun, oli moni omista ystävistämme lähtenyt mökkitalkoisiin - tai oli lastenlasten vahtina, jotta nuoremmat pääsivät juhlimaan.

Vaan väärinpä arvailimme, sillä kyllä mäelle oli meidän lisäksemme kivunnut moni muukin ja perinteisten puheiden ja Sohon torvien esittämän musiikin jälkeen lakit päähän laskettiin.

Skumppamaljat nostettiin ja toivoteltiin hyväntuuliset hyvät vaput niin tutuille kuin tuntemattomillekin. Minä olen tuolla mäellä seissyt lakki päässä vuodesta 1978 lähtien miltei joka vuosi - pari lakitusta on välistä jäänyt sairastelujen takia mutta muuten siellä on oltu milloin tuulessa tai tuiskussa mutta useimmiten auringonpaisteessa.

Isännän kanssa tuolla on skumppaa kilistelty vuodesta 1987 lähtien eli tämä oli meidän 30. yhteinen vappumme. Siellä sitten kilisteltiin nytkin - kaksi vanhaa varista hieman jo vuosien saatossa kellastuneine ja kärsineine lakkeinemme. Tuolla yläkuvalla toivotin Instagramissa ja Facebookissa kaikille hyvää vappua ja poikamme, joka oli sen netin syövereistä bongannut, laittoi minulle viestin, että isäntähän "näyttää yllättävän huolitellulta"! Vastasin hänelle, että onneksi nykykännyköiden etukameroissa omakuva -toiminnoissa on tehokkaat filtterit;)

Alun perin olimme ajatelleet lähteä kotiin suoraan mäeltä vaan toisin kävi: tunnelma oli mainio ja päälle pukemani villahousut ja useampi vaatekerros pitivät huolen siitä, ettei vilukaan päässyt yllättämään, joten päätimme sittenkin valua muiden valkolakkisten joukossa Aurakatua pitkin perinteiselle Liljan patsaan lakitukselle. Aikamoinen valkolakkimeri edellämme lainehtikin - ja toinen mokoma takanamme.

Aurinkokin lämmitti suloisesti, tunnelma oli leppoisa eikä ihmisillä tuntunut olevan kiire minnekään. Ei meilläkään. Vaihdoimme kuulumisia tuttujen kanssa ja kilistelimme skumppaa.

Meidän juomamme tosin oli vain kuohuviiniä, sillä vuosien kokemuksella tiedämme, ettei mäelle kannata niitä parhaita shampanjoita kannella. Välillä kun saattaa korkkia poksauttaessa mennä puolet juomasta harakoille - tai joskus jää osa pullosta juomatta. No - harvemmin näin käy, mutta nyt miltei kävi, sillä oman lääkekuurini takia maistelin juhlajuomaa varsin hillitysti. Onneksi isäntä sentään pystyi ahkerammin kilistelemään ja taisi pullosta saada lasiinsa täytettä joku tuttummekin, joten maahan ei sentään tarvinnut tuotakaan kuohuviiniä kaadella;)

Osa juhlakansasta - erityisesti nuorempi väki - jäi vielä jokirantaan nauttimaan eväitään ja enpä tiedä montaa paikkaa Suomessa, missä vappua voi viettää näin kauniissa puitteissa. Me lähdimme isännän kanssa vielä käväisemään Hamburger Börsin baarissa katsastamassa, josko siellä kavereita näkyisi. Muutaman tutun kanssa vaihdoimme kuulumiset - isäntä nautti vielä skumpasta mutta minä vaihdoin juomani kahviin - ja taisin kyllä olla ainoa, joka kahvia tuolla lipitti. 

Kun nälkä alkoi vatsassa kurnia, mietimme lähdemmekö tuttujen kanssa vielä syömään, mutta päätimme isännän kanssa poistua takavasemmalle ja lähteä kotiin. Niinpä nämä kaksi juhlijaa olivat jo kotona ennen kello yhdeksää. Nakit höyrystymään ja salaatit pöytään ja vatsa oli täytetty ennen kuin olisimme edes tilausta saaneet tehtyä jos Turkuun olisimme syömään jääneet. 

Itse vappupäivänä nukuimme pitkään, söimme rauhassa hyvän aamiaisen ja päätimme, että eiköhän meille riitä juhlinnaksi se, että laiskottelemme vain kotona. Aurinko paistoi koko päivän ja välillä istuimme pihalla. No - minä istuin ja isäntä teki puutarhatöitä, haravoi pihaa ja kanteli jo osan puutarhakalusteita ulos. Eipä tehnyt mieli minnekään. Ei picnikeille, ei matineoihin eikä vapputorille. 

Sen verran piti kuitenkin vielä juhlia, että herkut kaiveltiin esiin ja nautittiin ulkona kunnon vappukahvit. Skumppaakin olisi jääkaapissa vielä ollut, vaan se jäi nyt kilistelemättä. Simallakin voi kilistellä;)

Tällainen vappu tänä vuonna - meidän 30. yhteinen vappumme. Minusta ihan oiva vappu.

Tänään olemme jo toukokuussa ja luvassa on hetkeksi lämmintä. Toivottavasti säätieteilijät ovat väärässä ja lämpöä saadaan pitempäänkin. Sillä kyllä auringonpaiste kummasti mieltä piristää ja antaa virtaa - saipa se kaksi vanhaa varistakin vielä vapunviettoon;)

Miten sinä vietit vappua? 

Onko sinulla vappuperinteitä ja jos on, millaisia?

Oikein hyvää toukokuuta kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös 

Facebookin, Bloglovinin, Instagramin, Twitterin, Tumblr`n ja Pinterestin kautta.

Kesän viimeinen päivä

Niin päättyi tämäkin kesä. 

Huomenna alkaa jo syksy. 

Ja vaikka syksy onkin lempivuodenaikani, olisin tänä kesänä halunnut monta kertaa painaa pausenappia. 

Sillä niin upea, ihana oli kesä 2014.

Enempää en kesää muistele - senhän olen tehnyt jo postauksessani Loman viimeinen päivä .

Mutta vielä oli  kesää tämä päivä. 

Ihana, aurinkoinen sunnuntai.

Ja koska sää helli niin suloisesti, päätimmekin Isännän kanssa poiketa Turussa Kansainvälisillä markkinoilla.

Nämä markkinathan ovat kiertäneet ympäri Suomea ja tämän viikonlopun ne olivat Turussa. 

Markkinat olivat levittäytyneet Turun upeimmille paikoille jokirantaan ja Vanhalle Suurtorille.

Joen molemmat rannat olivat täynnä kojuja jos jonkinlaisia Tuomiokirkkosillalta ohi Kirjastosillan, josta tämä kuva on otettu.

 Vanha suurtori oli yhtä kukkaloistoa - ja sinne ihanien värien keskelle oli liikkeelle lähtenyt hurja määrä ihmisiä.  

 Ja tämä Lady oli mennä sekaisin siitä väriloistosta. 

Oli väriä jos jonkinlaista.

Oli kukkaa jos minkälaista.

  

 Ja tulihan sieltä jotain mukaankin. Tosin enemmänkin olisin ostanut, jos Isäntä olisi suostunut kantamaan;)

 Ja tottakai, kun markkinoilla oltiin, oli tarjolla myös herkkuja. 

Oli ihania juustoja eri puolilta Eurooppaa, oli makkaroita, pizzaa, lettuja, munkkeja.

Oli lihatuotteita, hilloja, hunajaa, teetä, erilaisia kahveja, suklaata - oli jos jotakin.

Kiertelimme pitkin aluetta ja tapasimme myös muutamia tuttuja reitin varrella. 

Ihailimme käsityöläisten tuotteita: vaatteita, koruja, puutöitä.

Kaikenlaista löytyi.

Ja eri maat liputtivat kukin kojujaan - näinkin useamman maan kansallislippuja ja näin myös omamme.

Siellä liehui upeasti Suomen lippu ja kertoi, että kyllä meilläkin on ihan omaa ruokaperinnettämme. 

Joka kelpaa ihan minne vain - niinkuin nyt vaikka Kansainvälisille markkinoille;)

 Ja vaikka tälle herkkupeppuladylle olisivat maistuneet vaikka mitkä herkut, päädyimme ruokailemaan kojulle, joka supisuomalaisti tarjosi kalaa.

 Tuon muikkukeon alla on vielä lohta, paistettuja perunoita ja vihanneksia. 

Ja kaikki meni! Arvatkaa huviksenne, olinko ähkynä? 

Jos olisi pystynyt, Isäntä olisi voinut kieritellä minut autolle;)

Ruuan jälkeen vielä pieni kierros herkkukojuilla. 

Ja poseeraukset jokirannassa. Rönttaliisa markkinoilla.

 Kotiin tulimme illansuussa. Jotain muutakin kuin kukkasia tuli ostettua. Herkuista en sano mitään.

Huomenna alkaa siis syksy. 

Toivotaan, että saamme yhtä upean syksyn kuin oli kesäkin.

Jos vähän sataa ropisee, ei haittaa, kunhan ei koko ajan.

Nautitaan syksyn tuulista, luonnon väreistä ja sadosta, jota vielä korjataan.

Sytytellään illalla valoja, kääriydytään vällyihin, otetaan lämmintä juotavaa ja siirrytään ulos ihmettelemään pimeyttä ja tähtitaivasta.

Niin aion minäkin tehdä kun saan tämän kirjoitettua. 

Otan kahvini ja menen vielä takapihan keinuun hyvästelemään kesän.

Kiitos kesä 2014!

Upeaa syyskuuta ihan jokaiselle!

Lady of The Messiä voi seurata Facebookin, Blogilistan, Bloglovinin, Instagramin ja Twitterin kautta.

Hauskaa Vappua - Happy May Day!

Aloitimme vapunvieton eilen perinteisesti  ylioppilaiden lakituksella Turun taidemuseon mäellä.

Vielä eilen iltapäivällä en ollut varma, lähdemmekö mäelle ollenkaan, sillä viime viikolla töissä sanoi selkäni poks. 

Mutta mäelle kuitenkin päädyimme - ja sielläkin kuului poks;)

Taidemuseon mäeltä valuimme joukon mukana Aurajoen rantaan Liljan patsaan lakitukselle. 

Niin hitaasti kuitenkin kuljimme, että puheet Liljalle ja opiskelijoille jäivät kuulematta. 

Mitäpä pienistä - aurinko paistoi ja ihmiset olivat juhlatuulella.

Vaikka aurinko paistoi, oli tämä Lady varustautunut muutamankin vuoden antamalla kokemuksella ja pukenut ylleen villakangastakin. Villahousuista en sano mitään.

Mutta eipähän tarvinnut palella. 

Liljalta vielä lähdimme ystäväpariskunnan kanssa syömään ja parille kuohuvalle. 

Kotiin tultiin ajoissa, keiteltiin kahvit ja nukuttiin pitkälle vappupäivään.

Vappupäivän sää olikin sitten kaikkea muuta kuin aurinkoinen - maa oli aamulla saanut pienen lumipeitteen, joka kylläkin suli nopeasti, mutta kylmää ja koleaa oli. Eipä tarvinnut harmitella, että emme olleet suunnitelleet picnickejä tai vappumarsseille osallistumisia. 

Emme olleet kutsuneet täksi päiväksi vieraitakaan, sillä olin tuon selkäni kanssa vielä viikolla niin epävarma, etten uskaltanut suunnitella mitään. Joten kotona pysytellään. Isäntä grillailee takapihalla pihvit ja makkarat ja minä laitan salaatit. Ja ruuan jälkeen taidan kellahtaa sohvalle torkuille. Hyvin ansaituille.

Viirukin on selvästi sitä mieltä, että pysykäähän vanhukset kotona. 

Siinä se on Ladyn reissuilla kärsinyt lakki. Hyvin kelpaa vielä Viirun nukkumapesäksi;)

Hauskaa ja Iloista Vappua!

Top 5 -haaste, osa 1.

Sain jo jonkin aikaa sitten blogin  Miss Bubble´s lifestyle Sadulta Top 5 -haasteen. Haasteessa on tarkoitus kertoa  viidestä asiasta 5 suosikkia.

Sadun lifestyleblogista löytyy vaikka mitä:  ajatuksia, matkailua, leivontaa, arjen luksusta - ennen kaikkea hyvää mieltä.  Jos ei blogi vielä ole tuttu, kannattaa käydä tutustumassa tähän ihastuttavaan ja monipuoliseen blogiin. 

Sadun minulle antamat 5 asiaa olivat: suosikkikaupungit, lempiruuat, sisustuksen kulmakivet, haavelistat ja hyväksi koetut vinkit elämän varrelta.

Minähän olen välillä aika monisanainen enkä osaa sanoa mitään lyhyesti, joten aion jakaa tämän haasteen useammalle postaukselle. Lörpöttelijälady.

Ja tässä ensimmäisessä listaan vain suosikkikaupungit - eli tässä:

1. Turku

 Opiskelukaupunkini, jossa opeteltiin itsenäistä elämää, hieman opiskeltiinkin, rakastuttiin, erottiin, 

koettiin iloa ja tuskaa, ystävystyttiin, tehtiin töitä. 

Ja jossa löydettiin elämänkumppani. 

Turussa sijaitsee myös työpaikkani - minähän en asu Turussa vaan siinä  vieressä Kaarinassa. 

Turku on kulttuuria: Linna, Tuomiokirkko, Luostarinmäki, museoita ja gallerioita, Logomo, Ruissalo ja Ruisrock - mutta ennen kaikkea se on jokiranta, hyvät ruokaravintolat, kahvilat, Turun kesä, kävelyretket ja puistonpenkki. 

Kaupunki, jonne  vielä muutan takaisin, jos Luoja suo.

2. Budapest 

Kaupunki, jonne olen palannut aina yhä uudelleen. 

Vanha kaupunki, Buda ja Pest, Tonava, kirkot, museot, linnat, kävelykadut. 

Ruoka, kahvilat. Shoppailu. Musiikki. 

Ja jonne nykyisin pääsee kätevästi suoralla lennolla Turusta. Luksusta.

3. Lontoo

 Museoita, shoppailua, fish & chips, metro, puistot, Madame Tussauds, Harrods (lemmikkiosasto on käytävä tarkistamassa joka kerta - ne eläinten sovituskopitkin, jotka ovat huoneen kokoisia). 

Muoti, pubit, taide, musiikki. 

Life.

4. Praha

 Tähän kaupunkiin sopivat monet samat määreet kuin Budapestiinkin - joki vain on Vltava - eikä sinne pääse suoraan Turusta. 

Mutta Prahasta löytyvät kristallit ja jazz;)

5. Pariisi

Montmarte, Seine, kirkot, museot, taide, Mona Lisa, shoppailu, luksusmerkit, ruoka, kahvilat - cafe au lait ei maistu missään muualla samalta kuin pariisilaisessa katukahvilassa.   

Riemukaari. Eiffel. 

L´Amour.

Kaikkiin viiteen kaupunkiin liittyy paljon samoja asioita, joista pidän: 

kulttuuria, hyvää ruokaa, joki - paljon kävelyä ja rakkolaastarit. 

I love.

Haasteen muihin asioihin palaan myöhemmissä postauksissa, jotka tulevat sitten kun tulevat. Jos muistan.

Kiitos Sadulle tästä haasteesta - ja haastetta jatkan eteenpäin sitten, kun olen saanut nuo loputkin sen osat listattua;)

Eilen Turussa näyttäytyi iltapäivällä jo aurinkokin - toivottavasti saamme sitä lisääkin! 

Oikein mukavaa keskiviikkoa jokaiselle ja lomalaisille hyvää lomaa!