On jouluaatto ja kaikki on jo valmiina vieraiden tulla. Aamupäivän puuhailun jälkeen katselin ja kuuntelin Turun joulurauhan julistusta teeveestä. Vaikka Turun suurtorille ei meiltä kovin pitkä matka ole, en saanut raahattua sinne itseäni tänäkään vuonna. Joulunalusaika on ollut kiireinen ja stressaava niin töissä kuin omassakin elämässä.
Kotia on koristeltu maltillisesti ja niin kuin meillä tapana on, viimetipassa. Kuusi on tosin tönöttänyt parvekkeella jo hyvän aikaa, sillä sen suoristamisessa kuluu isännältä muutamakin päivä. Ja sen valaistuksessa toinen mokoma.
Osa joulukoristeista on vielä vintillä laatikoissaan ja saa ollakin, sillä nyt riittää, että kyntteliköt palavat, kuusi terassilla valaisee ja jouluenkelit seisovat juuri sen lipaston päällä, missä ne aina ovat tässä kodissa olleet.
Ei joulu synny pelkästä rekvisiitasta eikä kodin koreudesta. Joulu elää ihmisten sydämissä ja muistoissa. Ja synnyttää uusia muistoja.
Tänä vuonna minunkin muistoihini piirtyy hieman erilainen joulu. Vielä viime vuonna meillä kokoontuivat jouluaattona kaikki läheiseni ja rakkaani. Tänä vuonna kokoonpano on toisenlaisen. Poika on miniäehdokkaan lapsuudenkodissa ja anoppini kotonaan, jossa hänelle seuraa pitää kälyni.
Tätä joulua vietämme muistellen isännän isää, appeani ja lastemme Eino-pappaa, jonka 90-vuotisjuhlia vietimme vielä marraskuussa ja joka kaksi viikkoa ennen joulua nukkui pois.
Tänäkin vuonna joulupukki on saanut lukuisia kirjeitä, joihin on kirjattu ne joulun toivelahjat. On toivottu leluja, pelejä, puhelimia ja tabletteja, kirjoja, urheiluvälineitä, meikkejä, patoja ja kattiloita, astioita, sisustustavaroita, herkkuja ja sitä sun tätä. On toivottu niin tarpeellista kuin turhaakin.
Erään 8-vuotiaan pojan toive löytyi Joulupuu-keräyksen toivelapusta: sukat ja alushousut. Kun luin tuon jutun ja ajattelin tuota pientä poikaa - ja niitä lukuisia pieniä poikia ja tyttöjä, joiden jouluun eivät lelulahjat, uudet kännykät tai pelit kuulu, tuli melkein itku. Sydämeen sattui.
Ei ole tämä maailmamme, ei edes tämä hyvinvointi-Suomemme, joulunakaan yhtä antelias kaikille. On lapsia, joiden kotien kuusen alla on tavaravuori - ja on lapsia, joiden kotona ei lahjoja pystytä antamaan.
On koteja, joissa eivät pöydät notku herkuista. Leipäjonot ovat tulleet tähän lottovoitoksikin kutsutuksi kotimaahamme jäädäkseen - ja ne pitenevät vain pitenemistään.
Ja sitten on meitä, joilla on varaa vähän enempäänkin. Ja niinpä kauppojen kassat kilisevät. Ja saavat kilistäkin. Sillä niin nurinkurista kuin se onkin, niin kuluttamalla tuemme työllisyyttä ja kartutamme verovaroja. Ja kerrytämme sitä hyvää, mistä voi jakaa.
Ja sitä hyvää jakaen syntyy myös jouluiloa. Siitä, että annan roponi - joskus vähemmän, joskus enemmän - jollekin toiselle. Sillä antaessaan saa. Saa myös sitä joulumieltä ja jouluiloa.
Tähän ikään ehtineenä tiedän, että avun tarvitsijana voi huomenna olla minä, sinä tai lapsemme. Tunnen ihmisiä, joiden maailma on lyhyessä ajassa muuttunut: on tullut työttömyys tai avioero tai sairaus. Ja pahimmissa tapauksissa kaikki nuo.
Ja on ihmisiä, joiden elämän valttikortit eivät alun alkaenkaan olleet kummoiset. Matka elämän syrjään on lyhyt - ja joillakin jo syntymälahjana saatu.
Apua voi antaa monella tapaa ja listaan tähän muutaman vinkiksi:
Osa kohteista on viime vuoden postauksestani "Mistä syntyy joulumieli?" tuttuja, mutta voi tuossa muutama uusikin kohde olla ja linkit on päivitetty.
Tällä keräyksellä kerätään rahaa vähävaraisille lapsiperheille lahjoitettaviin ruokalahjakortteihin.
Keräyksen järjestävät Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Punainen Risti yhdessä Ylen Aamu-tv:n Yle Radio Suomen ja Radio Vegan kanssa. Keräykseen voi osallistua aattoon saakka.
Pelastusarmeijan joulupataan voit antaa tavaraa tai rahaa - rahaa voi myös lahjoittaa verkon kautta. Tuki menee vähävaraisille lapsiperheille, yksinäisille vanhuksille tai syrjäytumisvaarassa oleville nuorille.
Raha- tai tavaralahja - myös käytetyt vaatteet ja lelut kelpaavat. Lahjoituksilla tuetaan kotimaan vähävaraisia lapsiperheitä.
Myös monet seurakunnat järjestävät omia joululahjakeräyksiään, joissa lahjat jaetaan suoraan tukea tarvitseville. Seurakuntien verkkosivuilta löydät lisää tietoa ja keinoja auttaa.
Varmasti paikkakunnaltasi löytyy myös erilaisia työttömien yhdistysten, rotarien ja muiden järjestöjen keräyksiä, joihin voi lanttinsa lahjoittaa. Voi myös lahjoittaa leluja ja tavaraa.
Tuo alussa mainitsemani Joulupuu-keräys on jo tältä vuodelta päättynyt ja sen avulla saatiin kokoon peräti 54000 lahjaa!
Tässä vielä vinkkejä siitä, mitä antaa lahjaksi heille, joilla on jo kaikkea - ja samalla auttaa sisariamme ja veljiämme maailmalla:
Toisenlaisella lahjalla voit lahjoittaa ammatin tai elinkeinon kehitysmaan naiselle.
Unicef
Voit lahjoittaa rahaa pakolaislapselle Syyriaan tai voit lahjoittaa lahjan, joka toimitetaan perille sitä tarvitsevalle.
Jos et pysty rahaa antamaan, voit antaa vaikka aikaasi: työttömien ja vähävaraisten joulujuhlat tarvitsevat auttavia käsiä, voit myös käydä vanhainkodeissa askartelemassa, lukemassa
tai ulkoiluttamassa vanhuksia.
Ja voit muistaa yksinäistä vanhusta, nuorta, ystävää, sukulaista - käydä tervehtimässä ja miettiä sitäkin, mahtuuko joulupöytääsi joku, jolla ei ole ketään kenen kanssa joulua viettäisi.
Tapoja auttaa ja jakaa joulumieltä on vaikka kuinka paljon - meille jokaiselle omanlaisemme!
Mistä syntyy joulumieli? Piparintuoksusta, kynttilänliekistä, kulkusten kilinästä? Joulukuusesta, lahjapakettien käärimisestä, tonttujalkojen töminästä? Glögin lämmöstä ja joululauluista. Varmasti kaikista noista ja paljosta muusta. Joulumieltä herätellään siivoamalla ja koristamalla kotia. Suunnitellaan joulupöydän tarjottavia, kuljeskellaan kaupoissa, jotka ovat pullollaan joulun kimallusta ja säihketta. Hyörinää ja pyörinää. Jos jonkinlaista. Etsimme sitä joulumieltä - kukin omalla tavallamme.
Olen täällä blogissani aiemminkin herätellyt omaa ja ehkä teidän lukijoidenkin joulumieltä postauksillani Joulumieli hyvää jakaen,
- ja niin teen tänäkin vuonna. Ja koska maailma ei meille juurikaan ole viime vuotista paremmaksi paikaksi muuttunut, on tässä postauksessa melkein sama teksti kuin viime vuonna - vaan ei sentään ihan, sillä uuttakin on toki mukana ja linkit päivitetty.
Joulunahan toivotetaan rauhaa maahan ja ihmisille hyvää tahtoa. Jotta hyvä, lämmin, hellä ois mieli jokaisen. Voi kun se noin helppoa olisikin - vaan eipä se joulu meille kaikille tule toivotellen ja laulellen. Ovat ne lukuisat maahamme saapuneet pakolaiset - ja he, jotka vielä jossain leireillä tai matkallaan turvapaikkaan joulunsa viettävät. Jotka henkensä kaupalla ovat ihmissalakuljettajien riistaa merikelvottomilla veneillä kauhua ja sotaa paetessaan. Ne miljoonat äidit ja isät, jotka kantavat huolta lapsistaan - lapsistaan, jotka ovat jo ehtineet nähdä maailman kaiken pahuuden eikä loppua näy. Ovat hekin, jotka tässä maassa ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen ja he, jotka täällä kaipaavat ja ikävöivät sodan keskelle jäänyttä perhettään, sillä esimerkiksi syyrialaisten perheenyhdistäminen on tehty mahdottomaksi.
Eikä meillä suomalaisillakaan kaikilla ole sitä joulua, missä on kystä kyllä.
On se äiti, joka miettii, mistä rahat jouluruokiin - mistä lasten lahjoihin. Se isä, joka juuri sai viimeisen tilipussinsa eikä seuraavasta ole tietoa. Leipäjonot ovat vain pidentyneet, on nälkää, kodittomuutta, yksinäisyyttä.
Ja on turvattomuutta ja syrjäytyneisyyttä. On köyhyyttä, monenlaista. Joulu ei kaikille ole hyvä. Ja on meitä, joilla on varaa ostella ja kuluttaa. Ja joilla on myös varaa jakaa saamaamme hyvää.
Antaessaan saa - ainakin sitä joulumieltä ja joulun iloa.
Tässä sinulle ja minulle muutama tapa, joilla voimme hyvää jakaa:
Tällä keräyksellä kerätään rahaa vähävaraisille lapsiperheille lahjoitettaviin ruokalahjakortteihin. Jo 20 kertaa järjetettävän keräyksen järjestävät Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Punainen Risti yhdessä Ylen Aamu-tv:n Yle Radio Suomen ja Radio Vegan kanssa.
Pelastakaa Lapset ry - joulukeräys Keräyksellä tuetaan kotimaan hädänalaisia lapsia ja lapsiperheitä. Sos-lapsikylä Voit auttaa kodittomia tai turvattomia lapsia Suomessa tai ulkomailla. Joulupata 2016 Pelastusarmeijan joulupataan voit antaa tavaraa tai rahaa - rahaa voi myös lahjoittaa verkon kautta. Tuki menee vähävaraisille lapsiperheille, yksinäisille vanhuksille tai syrjäytumisvaarassa oleville nuorille.
Hope ry Raha- tai tavaralahja - myös käytetyt vaatteet ja lelut kelpaavat. Lahjoituksilla tuetaan kotimaan vähävaraisia lapsiperheitä.
Joulupuu -keräys Nuorkauppakamarien joululahjakeräys lastensuojelun piirissä oleville lapsille. Myös monet seurakunnat järjestävät omia joululahjakeräyksiään,
joissa lahjat jaetaan suoraan tukea tarvitseville.
Seurakuntien verkkosivuilta löydät varmasti lisää tietoa ja keinoja auttaa.
Varmasti paikkakunnaltasi löytyy myös erilaisia työttömien yhdistysten, rotarien
ja muiden järjestöjen keräyksiä, joihin voi lanttinsa lahjoittaa. Voi myös lahjoittaa leluja ja tavaraa.
Ja tässä vielä vinkkejä siitä, mitä antaa lahjaksi heille, joilla on jo kaikkea - ja samalla auttaa sisariamme ja veljiämme maailmalla:
Suomen World Vision Eettisellä lahjalla autat kehitysmaiden lapsia - tai voit ryhtyä kummiksi. Plan-Suomi Voit ryhtyä kummiksi, tukea tyttöjen koulutusta maailmalla tai auttaa maailman pakolaislapsia.
Naisten Pankki Toisenlaisella lahjalla voit lahjoittaa ammatin tai elinkeinon kehitysmaan naiselle.
Jos et pysty rahaa antamaan, voit antaa vaikka aikaasi:
työttömien ja vähävaraisten joulujuhlat tarvitsevat auttavia käsiä, voit myös käydä vanhainkodeissa askartelemassa, lukemassa tai ulkoiluttamassa vanhuksia.
Ja voit muistaa yksinäistä vanhusta, nuorta, ystävää, sukulaista - käydä tervehtimässä ja miettiä sitäkin, mahtuuko joulupöytääsi joku, jolla ei ole ketään kenen kanssa joulua viettäisi.
Tapoja auttaa on vaikka kuinka paljon - meille jokaiselle omanlaisemme!
Kun pari viikkoa sitten sytytin ensimmäisen adventtisunnuntain kynttilän, ajattelin lähestyvää joulua - ja ajattelin sitä Joulun Lasta, joka ensimmäisenä jouluna syntyi tallissa - ja hänen äitiään Mariaa, jonka synnytystä edelsi pakomatka Egyptistä.
Pakolaisia ja turvapaikanhakijoita oli jo silloin - ja tänään he ovat meidän keskellämme. Ajattelen myös sitä äitiä, joka jouluna saattaa joutua kotoaan lastensa kanssa pakenemaan ja etsimään turvapaikkaa - joulunaika ei aina ole rauhan aikaa edes meidän suomalaisten kodeissa. Eikä turvattomuus katso varallisuutta tai yhteiskuntaluokkaa. On koteja, joissa joulun ja kodin kulissit ovat täydelliset ja lahjapino ei kuusen alle mahdu - ja silti niissä tunnetaan turvattomuutta tai yksinäisyyttä. Ja on onneksi myös niitä koteja, joissa kaiken niukkuudenkin keskellä se oikea joulumieli on läsnä ja lähellä ja joissa osataan kiittää siitä, mitä on saatu ja jakaa vähästäänkin. Koteja, joissa otetaan kesken touhujenkin lapsi syliin, jaetaan nuoren murheet tai vaikka sipaistaan sitä siippaansa poskelle. Sitä joulumieltä - rauhaa maahan ja hyvää tahtoa ihmisten kesken, toivottaa myös seuraava jouluvideo:
