Blogin 4-vuotissynttäriarvonta

Blogini täytti 4 vuotta 5.11. ja on syytä juhlistaa synttäreitä pienellä arvonnalla.

Se, että arvontaa en varsinaisena syntymäpäivänä järjestänyt, johtui siitä, 

että tuolloin oli Pyhäinpäivä ja se päivä ansaitsi oman postauksensa.

Siitä, miten blogini aikoinaan sai alkunsa, olen kirjoittanut pitkän sepustuksen jo postauksessani

"Blogini tarina..." ja uudelleen en samaa juttua tänne kirjoittele vaan toteanpa, että tämä blogi

on ollut minulle milloin ihastus, milloin vihastus: joskus on ollut intoa enemmänkin

 ja joskus taas on tuntunut, että tämä homma taitaa olla tässä.

Välillä on mietitty blogin linjaa - tai linjattomuutta, sillä eihän näissä minun jutuissani

 ole minkään valtakunnan selkeää suuntaa. 

Kun eräs PR-toimiston edustaja kyseli minulta, olenko ajatellut brändätä blogini ja itseni,

 jäin miettimään, että pitäisikö? Ja miten?

No - varmaan olisi pitänyt, jos todesta otettavana bloggaajana aikoo esiintyä, 

mutta sitä en nyt kuitenkaan tehnyt.

Sen sijaan  löysin hitaan bloggaamisen -periaatteet ja päädyin julistautumaan Hitaaksi bloggaajaksi;)

Ja löytyi taas ilo tähän touhuun - ja vapaus tehdä tätä omalla tavallani. 

Viis brändäämisistä;)

Vaikka bloggaisi miten, ei tässä olisi mitään mieltä ilman teitä lukijoita, 

sillä te tähän hommaan sen mielen tuotte.

Se, että käytte lukemassa, kommentoimassa ja välillä lähetätte sähköpostiakin, 

on se sytyke, miksi täällä näitä höpötyksiäni raapustelen.

Siksipä järjestän tämän arvonnan kiitokseksi teille, jotka olette mukanani 

pysyneet niin hyvinä kuin huonompinakin aikoina.

Ja koska tämä on kiitosarvonta, olen palkintotuotteet ostanut ja maksanut itse.

Pari viikkoa sitten olin blogi-illassa Kotilaiturilla, ja päätin, että arvottavat tuotteet hankin sieltä.

Valinnanvaraa oli vaikka kuinka paljon, mutta päädyin ostamaan tuotteet, 

jotka sopivat moneen kotiin ja  makuun.

Ja jotka ovat sekä kauniita että hyödyllisiä;)

Vierailusta on tulossa oma postauksensa, joten pääsette kyllä vielä  kurkistamaan

siihen kaikkeen muuhunkin kauniiseen.

Arvontapaketti sisältää:

1. Teija Helin Designin kauniin ja monikäyttöisen Jemmassa -malliston säilyttimen.

Tämän canvaspuuvillasta tehdyn säilyttimen kuosi on uusi ja sitä ei tuolla Teijan sivuilla vielä ole,

mutta malli on sama kuin noissa sivuston kuvissa olevissa säilyttimissä.

Tuo kanttaus tuossa säilyttimen suulla on muuten tummanvihreä

 - otin kuvat keinovalossa, joten tuo näyttää kuvassa erehdyttävästi mustalta.

Teija Helin on sisustusartesaani, jonka monet teistä tuntevat Keloranta -blogista

 ja olikin kiva tukea bloggaajaystävää ja taitavaa Teijaa ostamalla

 juuri hänen valmistamansa tuote.

Itselläni on Teijan tuotteista Roiske-kuosillinnen tablettisuoja, jonka hankin viime kesänä.

Suoja on toiminut välillä myös cluchina, sillä sen kuosi on kivasti 

piristänyt esim. mustaa pellavamekkoa;)

2. Valkoisen lasipurkissa olevan kynttilän.

Kynttiläpurkki on todellakin purkki - paksua lasia, ja siitä saa kynttilän loppuun poltettuaan kauniin

säilyttimen tai vaikka tarjoiluastian.

Itse kynttilä on tuoksuton - eli tuoksuallergikotkin voivat sen liekistä nauttia.

3. Suuren tulitikkurasian.

Jotta kynttilään saisi sen liekin sytytettyä, on paketissa mukana tietenkin tulitikut.

Suuren, kauniisti päällystetyn tulitukkurasian voi jättää vaikka pöydälle kaunistukseksi

 - tai sen voi sujauttaa lapsilta piiloon Teijan säilyttimeen;)

Viime aikoina ovat arvontani olleet avoimia kaikille, mutta koska tämä on 

kiitosarvonta blogini lukijoille, on arvonnassa tällä kertaa seuraavat säännöt:

Yhden arvan saat olemalla blogini lukijaksi kirjautunut joko Bloggerin lukijapaneelin,

 Bloglovinin, Blogit.fin tai G+:n kautta. 

Ja toisen arvan saat seuraamalla blogini Facebooksivua.

Kerrothan kommenttiboksissa, monellako arvalla olet mukana ja sen,

 missä kanavissa blogiani seuraat. 

Jätäthän myös toimivan sähköpostiosoitteen, jotta saan sinuun voiton

 mahdollisesti kohdallesi osuttua yhteyden.

Arvontaan voit osallistua  30.11. klo 24 saakka.

Onnea kaikille tasapuolisesti arvontaan!

Lady of The Messiä voit seurata myös 

Facebookin, Bloglovinin, Instagramin, Twitterin, Tumblr`n ja Pinterestin kautta.

Saaristoa, päivänpaistetta, sadetta ja eriparikenkiä

Kesäkuuta on edetty jo yli puolenvälin ja kesä tuntuu hujahtavan hetkessä.

Säät ovat sekä hellineet auringonpaisteella ja lämmöllä että tuoneet tuulta ja sadetta.

Suomen kesää kaikilla mausteilla.

Osa meistä viettää jo kesälomiaan ja vaikka itse olen vielä ollut töissä, 

olen pystynyt kesästä töidenkin ohessa nauttimaan.

Kaupunkikävelyjä Turussa, ystävien tapaamisia, viipyileviä iltoja pihalla.

Olen nauttinut myös näistä sateisista päivistä ja illoista.

Olen istunut parvekkeella tai terassilla isännän toppatakkiin kääriytyneenä ja kuunnellut sateen ropinaa.

Katsellut pitkää iltaa, kun valoisa aika jatkuu pitkälle iltaan ja vaihtuu vain lyhyeksi yöksi.

Nämä ihanat Suomen valoisat kesäillat. Satoi tai paistoi.

Olen kuunnellut milloin lempeitä, ihoa hiveleviä kesätuulia tai rajumpia myrskytuulia - ja ajatellut,

että niin on luonto kuin koko elämäkin - välillä auringonpaistetta ja välillä myrskyä. 

Töissä on varustauduttu kesään, jolloin Virasto on muutaman viikon miltei suljettu.

Kiirettä on pitänyt - niin kiirettä, että eräänäkin aamuna yksi höperö lady oli lähtenyt töihin eriparikengissä;)

No - eipä tuo menoa haitannut - ja onneksi olivat sentään melkein samanlaiset kengät.

Meillä henkilökunta lomailee eri tahtiin; osa pitää yhden pitkän loman ja osa jaksottaa lomiaan.

On katsottu taaksepäin:miten on kevät mennyt - ja on katsottu tulevaan: mitä on odotettavissa syksyllä.

On myös varauduttu kesään, sillä vaikka ihmiset lomailevat, maailma ei sitä välttämättä tee.

Aina sattuu ja tapahtuu ja osa joukoistamme päivystää lomallakin. 

Ainakin sen verran, että koko kesän on joku puhelimitse saavutettavissa.

Nauvon kirkko

Ennen lomia vietimme  pari viikkoa sitten yhdessä päivän tekemällä retken Turun saaristoon.

Yhdessä päivässä ehdimme ajaa läpi Paraisen ja  nähdä vilauksia Nauvosta, Korppoosta ja Houtskaristä.

Muutama lauttamatka, muutama pysähdys. 

Ja aurinko lämmitti niin rantakalliot kuin ainakin vanhan naisen mielen. 

Ja luulenpa että muidenkin.

Houtskarin kirkko Näsbyssä

Houtskarin kirkossa Näsbyssä saimme kuulla  paikalliselta oppaalta mielenkiintoisia tapahtumia kirkon 
historiasta  ja vietimme siellä myös yhdessä viikkomessua.

Tutustuimme myös Houtskarin Saaristomuseoon ja saimme kuulla, miten saaristossa on eletty

meren ja luonnon ehdoilla niin vuosisatoja sitten kuin vielä nykyisinkin.

Turun saaristo on upea - liian harvoin siellä vain tulee käytyä vaikka se ihan tuossa vieressä onkin.

Ehkä tänä kesänä aikaa pienelle saaristolomallekin olisi, sillä meidän lomasuunnitelmamme ovat tekemättä.

Ainoastaan perinteinen Pohjois-Karjalan mökkimatka on suunnitteilla.

Isäntä kyllä haaveilee kaupunkilomasta jonnekin järkevän lentomatkan päässä olevaan kohteeseen.

Saa nähdä. Se ainakin on varmaa, että heinäkuussa tytär, kisuli ja chinchillat muuttavat tänne kotiin

muutamaksi kuukaudeksi pakoon tyttären asunnon putkiremonttia.

Pikku kisuli on toki meitä ilahduttanut nyt kesäkuussakin. 

Kerran olemme saaneet olla hoitajina koko viikonlopun - ja pari kertaa on tytär käynyt Miku-kissan kanssa yökylässä.

Voi sitä huisketta ja vilinää, mitä yksi pieni kissa saa aikaiseksi.

Tämän huushollin kukat ovat edelleen evakossa minun työhuoneessani - ja jos kisulin vauhti tällaisena pysyy, 

joutuvat kukat evakkoretkeään jatkamaan vielä pitkään.

Ei haittaa - kyllä tuo pieni veijari on vienyt niin minun kuin isännän sydämet ihan täysin.

Tyttären mielestä vähän liikaakin - lellittelemme sen kuulemma pilalle.

Näsbyn kylämaisemaa

Tämän viikon aionkin viettää kotia järjestellessä siihen kuntoon, 
että tytär  karavaaneineen pystyy tänne muuttamaan.

Aikaahan minulla raivaishommiin on, sillä tänään alkoi loma.

Tosin vain viikon mittainen. Se pitempi loma alkaa sitten heinäkuun puolen välin paikkeilla.

Raivausurakan lisäksi valmistaudun tietenkin myös juhannuksenviettoon.

Meille on tulossa juhannusvieraita ja vietämme juhlaa täällä kotona.

Jos säät sallivat, saatamme poiketa Sauvon farmillekin.

Sellaiset ovat meidän juhannussuunnitelmamme. 

Millaisia ovat sinun suunnitelmasi? Miten sinä vietät keskikesän juhlaa?

Haluan vielä kiittää kaikkia teitä, jotka olette jaksaneet täällä blogissani käydä vierailulla,

vaikka postauksia nyt normaaliakin harvemmin on tullut.

Kun edelleenkään en pysty tätä kasvohalvauksessa vaurioitunutta silmääni liialla tietokonenäytön
 tuijottamisella rasittamaan, ovat päivitykset jääneet jopa hitaalle bloggaajalle liian harvoiksi.

Silti teitä lukijoita näyttää siellä yllätyksekseni olevan - ja siitä olen hurjan kiitollinen, 

sillä ajattelin jo, että te minut vallan unohdatte.

Bloggaustahtiin ja toisten blogien lukemistahtiinkin saattaa tosin lähiaikoina tulla muutos,

sillä kävin viime viikolla silmälääkärin tarkistettavana ja sain kuulla hyviä uutisia:
 silmä on toipunut kuulemma todella hyvin ja lääkäri totesi:
 "Sen verran uskallan luvata, että ei mene enää kovin pitkää aikaa, 
kun eräänä päivänä huomaat, että silmä ei tunnukaan enää erilaiselta."

Voinpa sanoa, että kyllä minä niin mieleni ilahdutin.

Katsastelin jo kirjahyllyäkin sillä silmällä, että mistäs päin aloittaisin, 
sillä kyllä tämä puolen vuoden kirjapaasto on syönyt naista.

Vaan nytpä elän toivossa, että tämän kesän nautintoihin pääsen lisäämään senkin, 
että voin pihakeinuun nukahtaa kirja sylissä.

Sitä päivää odotellessa postaukset tulevat vielä harvakseltaan, mutta tuonne
Facebookin, Twitterin ja Instagramin puolelle päivittelen miltei päivittäin.

 Ja Facebook-sivujani seuraamalla pysyy perillä miltei kaikesta, sillä sinne 
ohjautuvat niin blogipostaukset kuin Instagram- ja Twitter-päivityksenikin
 - ja välillä vähän muutakin;)

Eli jos haluatte pysyä perillä tekemisistäni ja menemisistäni, 
klikkailkaapa itsenne seuraajiksi sinne.

Nyt toivottelen vain 

Hyvää viikkoa sekä lomalaisille että töissä ahertajille!

Lady of The Messiä voit seurata myös 

Facebookin, Bloglovinin, Instagramin, Twitterin, Tumblr`n ja Pinterestin kautta.

Kuulumiset joulun alla - ja joulun To-Do -lista

Joulu lähestyy ja kodeissa ja blogeissa hyöritään ja pyöritään

 - kotia siivotaan, joululahjoja paketoidaan, leivotaan ja suunnitellaan joulun viettoa.

Monen äidin hermot ovat jo nyt kireällä - mistä aika kaiken tekemiseen, 

jotta jouluna olisi kaikilla hyvä olla?

Täällä vietetään aikaa leppoisasti sängynpohjalla.

Lääkärin määräyksellä on kielletty niin siivoukset, rehkimiset kuin tietokoneella istuminenkin.

Muutama lieneekin huomannut, että kovin on hiljaista ollut - ei postauksia, ei kommentteja, 

ei FB-päivityksiä - vain muutama Instagram-kuva.

Ja Hitaan bloggaajan periaatteita noudatellen en edes ajastettuja postauksia ole tehnyt,

 vaikka viime perjantaisen leikkaukseni ja sairaslomani etukäteen tiesinkin.

Olen ihan hyvällä omallatunnolla vain ollut ja mietistkellyt syntyjä syviä ja parannellut maailmaa.

No - ei siitä vielä parempaa ole tullut, mutta yrittänyttä ei laiteta.

Ihan kaikkea tekemättömyyttä en sentään sairastamisen piikkiin laita,

 vaan olin jo hyvissä ajoin syksyllä päättänyt, että ainoa joulun To-Do -lista on sama,

 jonka viimekin jouluna jaoin täällä.

Kuva: www.shellymodes.com

Tämä alunperin Shelly Modesin sivuilta löydetty lista on sen verran hieno, 

että se kyllä kestää aikaa ja uudelleenkin jakamisen.

Ja pitää sisällään sen, mikä joulun sanomassa on tärkeintä.

Olla läsnä, halata, elää rauhassa, lahjoittaa, rakastaa, olla valona.

Tässä listassa on kaikki se, mikä jouluksi on tarpeen tehdä.

Joulu tulee vähemmälläkin hässäkällä.

Ei edes tarvitse ihailla tai kadehtia toisten ihania joulukoteja ja leipomuksia 

eikä haikailla upeiden lahjaostosten perään - ja kun vielä voi ihan 

lääkärinmääräyksellä jättää nuo tekemättä ja ne netin houkutukset kurkkimatta,

on olo aika huoleton;)

Voi sen maailmanparantamisen ohessa kuunnella vaikka joululauluja.

Ari Koivusta sekä muita upeita Raskasta Joulua -konserttikiertueen muusikoita ehdin 

sentään käydä ihan livenä kuuntelemassa ennen sairaslomaani Turun Logomossa.

Ja todellakin, kyllä näitä joululauluja kuunnellessa joulumieli kohosi. 

Niinkuin aiempinakin vuosina.

Täällä kotona raskaammat joululaulut raikuvat tuon tuosta.

Mutta myös monet muut - ja kun sammutan valot, sytytän kynttilät

 enkä näe pölyhiukkasten tanssia, voin joulua odotella vaikka kuunnellen tätä laulua:

CeeLo Green - Mary Did You Know

No - ensi viikolla tohistaan todennäköisesti meilläkin - silloin saan jo puuhaillakin jotain,

 joten saattaa tapahtua sekin ihme, että kerrankin tämän ladyn huushollissa

 on joulukoristeet paikoillaan ennen aattoa;)

Joko sinulla on täysi joulutohina päällä?

Stressaako joulu?

Millainen on sinun joulun To-Do -listasi?

Rentoa joulunodotusta kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös 

Facebookin, Bloglovinin, Instagramin, Twitterin, Tumblr`n ja Pinterestin kautta.

Musta marraskuu - ja sittenkin valoa

Kun tämän vuoden marraskuuta muistelen, nousee ensimmäiseksi mieleen
 kaikki ne tummat sävyt, joita siihen sisältyi.

Pariisi, turvapaikanhakijavirrat, muurit rajoilla, lakot, hallituskriiseilyt - ja sää.

Harmaata ja pimeää, luihin ja ytimiin käyvä sade ja kosteus.

Musta marraskuu.

Ajattelin jo, että taidan jättää koko marraskuun väliin blogimuistelmistani, mutta kun aloin katsella kuvia,
 joista osan olen jo Instagramissa jakanutkin, tajusin, että kyllähän viime kuuhun mahtui paljon muutakin
 - ja paljon myös niitä valontuojia.

Ensilumi - vain ohut valkea harso, joka tuskin peitti kattojen ja maan pinnat, mutta valaisi yhden päivän
 ja muistutti, että vielä tulee päiviä, jolloin kaikki ei ole mustaa ja harmaata.

Ja kun lumi suli, näyttäytyi aurinkokin parina päivänä.

Lounasreitilläni Turun Aurajokirannassa voin vain huokailla ihastuksesta.

Sinä lauantaina, kun aamu-uutiset olivat täynnä Pariisin terrori-iskua, 
olimme isännän kanssa aikeissa lähteä Helsinkiin. 
Illalla oli tiedossa Amoralin keikka. 
Tuntui pahalta lähteä - voiko edes ajatella illalla rokkaavansa ja juhlivansa, 
kun maailmassa on noin kauheita tapahtunut.

Mutta päätimme lähteä sittenkin - silloinhan terroristit vasta voittavatkin, 
jos alamme elämäämme rajoittamaan heidän tekojen seurauksena.

Ja hyvä oli, että lähdimme. Keikka oli mahtava. 

Ja musiikki - sillä on uskomaton kyky viedä ajatukset arjesta ja irrottaa jalat maasta.

Ja minäkin sorruin viimein noihin aikuisten värityskirjoihin - ostin Ikonivärityskirjan.

Olin pitkään hangoitellut näitä kirjoja vastaan, sillä tunnen itseni ja tiesin, 
että jos värityskirjan hankin, koukutun totaalisesti.

Ja niinhän siinä kävi. Olen ihan koukussa. 
Tämä ei tule jäämään ainoaksi värityskirjakseni;)

Ensimmäisiä joulufiilistelyjäkin ehdin jo käydä nuuhkimassa, kun saimme åblogilaisten kanssa olla mukana 
Loviisan Aitan joulunavauksessa - voi sitä valkoisen, kullan, hopean ja valon määrää.

Uusi Raskasta Joulua -levykin on soinut illat pitkät ja eteisen pöydällä odottavat
 liput ensi perjantain Logomon samaisen poppoon konserttiin.

Minun joulunihan oikeastaan alkaa näistä konserteista, mutta tänä vuonna olen
 antanut joulumielen jo hieman hiipiä sydämeeni jo tuon levyn myötä.

Jouluun liittyy minulla sen kaiken säihkeen, kulkusten helinän ja lahjojen paketointien
 lisäksi rauhoittuminen ja hiljentyminen.
Eipä sitä uskoisi, että hiljentyä voi raskaammallakin temmolla,
mutta temmosta viis - kyllä näistä lauluista joulun sanoma välittyy.

Sitä mielenrauhaa ovat tuoneet myös marraskuussa tekemäni päätös lähteä Indiedays -portaalista 
sekä niiden ajatusten sisäistäminen, joista kirjoitin postauksessani Hidas bloggaaminen...

En nytkään pyytele enää anteeksi sitä, että bloggausväli on venähtänyt
 - enkä tule pyytelemään anteeksi sitäkään, jos joskus päätänkin postailla
 vaikka muutaman päivän putkeen.

Se, että teen tätä omaan tahtiini ja silloin, kun se hyvältä tuntuu, 
on tuonut rauhan bloggaamiseen.

Ja levollisen olon. 

Valontuojia olitte myös te, jotka niin upeasti kommentoitte tuota postaustani.

Hieman arkailin sen julkaisemista - ja toivoin, että joku muukin olisi ehkä
 innostunut hitaan bloggaamisen julistuksestani.

Yllätyksekseni teitä olikin aikamoinen määrä - ja kukin omalla tavallaan
 - niin kuin tuon manifestin luonteeseen kuuluukin.

Kiitos kommenteista, kiitos kannustuksesta. 

Noihin kommentteihin tulen palaamaan vielä monen monta kertaa.

Kun marraskuu vielä päättyi ensimmäisen adventtipäivän viettoon ja saimme sytyttää sen 
ensimmäisen kynttilän, oli se kuin merkki siitä, että kyllä - valo voittaa pimeyden ja harmauden.

Ja joulukin tulee. Toisilla on jo täysi tohina päällä ja koti koristeltu.

Minun tapani antaa sen tulla on laskeutua siihen hiljalleen.

Muutamat valot on pihalle laitettu ja kyntteliköt ikkunoille.

Joululaulut kaikuvat - milloin hartaina Gregoriaanisten munkkien versioina, milloin raskaammalla temmolla. 

Tulkoon joulu - meille kaikille - vaikka tämän laulun siivittämänä:

Raskasta Joulua - Tulkoon Joulu

Valoisaa joulukuuta ja Adventinaikaa kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös 

Facebookin, Bloglovinin, Instagramin, Twitterin, Tumblr`n ja Pinterestin kautta.

Hidas bloggaaminen - Slow Blogger Manifesto

Olen viime aikoina pohdiskellut aika hartaasti tätä bloggaamistani  - sitä, että mikä on blogini linja ja mihin suuntaan haluan sitä kehittää.

Kun lueskelen muiden blogeja ja katson, miten paljon toiset bloggaajat postauksiinsa panostavat, olen tuntenut monesti olevani outolintu - minä postailen hitaanlaisesti - enkä edes tiettyinä viikonpäivinä.

Käyn blogitapaamisissa silloin tällöin, pressitilaisuuksissa harvemmin - yksi syy on tietenkin se,  että ne yleensä ovat Helsingissä, keskellä viikkoa ja monesti jopa päiväsaikaan  - eihän tavallinen työtä tekevä virkanainen sellaisiin pääse.

Vaan kun tuntuvat muut bloggaajat - myös ne muualta kuin bloggaamisesta elantonsa ansaitsevat - pääsevän.

Meitä bloggaajia on monenlaisia - on ammatikseen bloggaajia, on heitä, jotka palkkatyönsä ohella  tekevät pitkää päivää blogiyhteistöiden ja verkostoitumisen merkeissä  ja joiden tavoitteena on saada työlleen myös rahallista vastinetta - ja on meitä, jotka bloggailevat harrastuksekseen.

Bloggaaminen on ammattilaiselle kovaa työtä - esim. vastikään Zalando Nordic Blog Awardsien People's Choise -kategorian voittanut Vilma P. toteaa, että vaikka "parasta blogin pitämisessä on vapaus", niin "Haasteellisinta on taas se, ettei blogista ole oikein koskaan vapaalla. Peltonen kirjoittaa myös  jouluaattona ja lomillaan. Voittoisan gaalaillan jälkeen Peltonen käy ensin tanssimassa kavereiden kanssa ulkona, ja jatkaa sitten yhteistyöpostauksen kirjoittamista aamukolmeen. Aamulla kirjoitetaan heti kiitos-postaus lukijoille. - Tässä työssä ollaan 24/7." (Iltalehti)

Vaikuttaa siltä, että samaan tahtiin ovat päätyneet myös monet sivutyönään bloggaavatkin  - jopa harrastelijabloggaajat.

Minä en vain halua. En halua elää elämääni blogin kautta. 

Hieman tätä toivettani jo sivusinkin postauksessani "Blogini tarina - ja hieman uutisiakin" ja vapaampaan bloggaamiseen  tähtäsi myös tuossa postauksessa kertomani Indiedays -portaalista irtautumiseni. 

Pari viikkoa sitten törmäsin JOOJOO ACADin upeaan blogiin ja siellä postaukseen  "Why I`ve joined the Slow Blogging Movement" ja tuo teksti vei minut mielenkiintoiselle tutkimusmatkalle hitaampaan bloggaamiseen.

Hidas bloggaaminen ei ole mikään uusi termi - sen on lanseerannut jo vuonna 2008 kanadalainen teknologiainsinööri Todd Sieling julistuksessaan Slow Blog Manifesto (valitettavasti itse julistusta en enää mistään löytänyt), jossa Sieling on todennut mm.:"Slow blogging is a rejection of immediacy. It is an affirmation that not all things worth reading are written quickly, and that many thoughts are best served after being fully baked and worded in an even temperament.  (Slow blogging Manifesto, item 1. 2008)" - lainaus  Book Word -blogista:  "The Craft of Blogging (6) Why Be a Slow Blogger".

Sielingin toive oli, että vaikka tuo julistus on hänen, voi itsekukin muokata sitä omien tarpeidensa mukaan. 

Julistuksesta innostuivat monet ammattilaisbloggaajatkin etenkin sen jälkeen,  kun The New York Times siitä kirjoitti: "Haste, Scorned: Blogging at a Snail’s Pace".

Aluksi hitaiden bloggaajien joukko koostui etupäässä asiantuntijabloggaajista:  poliitiikan alan, kirjallisuuden ja lähinnä akateemisten ammattilaisten blogeista. Mutta ajan myötä siihen sitoutui myös lifestyle- ja muotiblogejakin.

Hitaasta bloggaamisesta ovat innostuneet esim. seuraavat hienot blogit - kukin omalla tavallaan:

Design For Mankind

You Are My Fave

Problogger

Tortoise Knows Best

Jen Carrington

Make It Blissful

Ja moni muu - mutta suomeksi en hitaasta bloggaamisesta löytänyt yhtään kirjoitusta. Todennäköisesti niitäkin on - en vain onnistunut löytämään.

Minä innostuin näistä teksteistä tosissani. Niin paljon ajatuksia, joista osaan yhdyn täysin - ja osaan osittain. Onhan tuolla profiilini esittelytekstissäkin mainittu: hitaasti kiiruhtaen.

Vaikka kukin hitaaseen bloggaamiseen sitoutunut onkin listaillut asioita hieman eri painotuksin, on pääpaino kaikissa kuitenkin sama:

vähemmän on enemmän ja

laatu ennen määrää.

Ja vaikka yleensä kaikissa blogioppaissa painotetaan, että mitä enemmän ja useammin postaat, sitä enemmän saat lukijoita ja lukukertoja, onkin hitaan bloggaamisen kannattajien sanoma se, että kun julkaisee harvemmin, jää lukijoille aikaa löytää postauksesi - ne eivät jää heti uuden postauksen jalkoihin.

Ja etteivät lukijamäärät tästä kärsi.

Tässä minun Hitaan Bloggaajan julistukseni - osa on kopsattu suoraan muilta,  osa sovellettu minun omiin ajatuksiini bloggaamisesta:

1. Hidas bloggaaja kirjoittaa tai kuvaa ihmisille - ei hakukoneille eikä rankinglistoille.

2. Hidas bloggaaja bloggaa siitä mitä tekee tai ajattelee  - mutta hän ei muuta tekemisiään eikä ajatuksiaan blogin vuoksi. Hänen bloginsa ei ole hänen elämänsä - ja elämää eletään täysillä. Hidas bloggaja ei anna bloginsa vaikuttaa perhe- tai työelämäänsä eikä se estä hänen harrastuksiaan eikä sosiaalista elämäänsä.

3. Hidas bloggaaja ei sitoudu postailemaan joka päivä - ei edes joka viikko. Hän postailee silloin kun häntä huvittaa eikä hän tunne huonoa omaatuntoa siitä,  että postausvälit venyvät.

4. Hidas bloggaaja syö ruokansa lämpimänä, hän viettää lomansa ilman ajastettuja postauksia ja jos hänen perhejuhlissaan kamera laulaa, päätyvät sen kuvat perhealbumiin eivätkä blogiin. Hidas bloggaaja nukkuu yönsä ja näkee unia muusta kuin bloggaamisesta.

5. Hitaan bloggaajan elämässä on aina aikaa puhallella kukkasten lehtiä, katsella kynttilän liekkiä, kuunnella musiikkia, hiljentyä - tai matkustella, kulkea kulttuuritapahtumissa, harrastaa liikuntaa - ilman että bloggaaminen on edes mielessä. Tai kamera mukana.

6. Hidas bloggaaja tekee yhteistyöpostauksia vain tuotteista, joista oikeasti pitää  ja jotka hänen mielestään ovat sen arvoisia - ja hidas bloggaaja käy vain sellaisissa pr- ja verkostoitumistilaisuuksissa, jotka häntä itseään kiinnostavat.

7. Hidas bloggaaja yrittää tuottaa laadukkaita julkaisuja mottonaan "vähemmän on enemmän" - eikä määrä tässä tarkoita sitä, että postausten pitäisi olla lyhyitä.

8. Hidas bloggaaja ei tuomitse eikä arvostele toisten tapaa blogata vaan hän ymmärtää, että niin paljon kuin on erilaisia ihmisiä, on erilaisia blogejakin ja tapoja tehdä niitä.

9. Hidas bloggaaja ei ota mitään noista ylläolevista ukaaseista liian vakavasti.

Aika moni noista tekemistäni säännöistä on jo oman blogini kohdalla toteutunutkin - mutta onhan siellä sitä kehittämisen varaakin: esim. huono omatunto postaamattomuudesta vaivaa välillä minuakin ja silloin tällöin on bloggaaminen vienyt ihan liian suuren osan ajatuksista ja ajasta. 

Ja tuo laatu - siinä sitä kehittämistä vasta vaaditaankin.

Mutta parhaani yritän tullakseni oikeaksi Hitaaksi Bloggaajaksi - enkä ota siitä yrittämisestä mitään stressiä;)

Mitä sinä ajattelet hitaasta bloggaamisesta?

Pitäisikö blogin päivittyä joka päivä vai luetko myös meidän hitaammin bloggaavien blogeja?

Oletko itse hidas bloggaaja?

Tuolla minunkin lukulistallani on monta blogia, jotka täyttävät kaikki nuo hitaan bloggaajan kriteerit - ja jos olet tällainen, luultavasti tunnistat itsesi;)

Tein tuollaisen "Olen hidas bloggaaja" -bannerin ja aion sen tuonne sivupalkkiinkin ripustaa. Ja samalla tuumin, että joku toinenkin voisi innostua näistä ajatuksista.

Jos sinä innostuit, kopsaapa tuo kuva ja pistä blogisi sivupalkkiin - ja voit halutessasi linkata sen tähän postaukseenkin - vaan en minä pahastu vaikket niin tekisikään.

Mielelläni kuitenkin kuulisin, jos lähdet mukaan, joten jätäthän kommentin.

Mitäs, jos tehtäisiin tästä oikein ristiretki ja oltaisiin yhdessä ylpeinä Hitaita Bloggaajia?

Leppoisaa torstaipäivää kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös 

Facebookin, Bloglovinin, Instagramin, Twitterin, Tumblr`n ja Pinterestin kautta.