tiistai 31. maaliskuuta 2015

#TBT : Pienen pieni kuvahaaste

Tämän haasteen löysin jo aikoja sitten Curiouser & Curiouser -blogin Nooralta ja tallensin sen tuonne luonnoksiini.

Haasteen säännöt: 
Avaa tietokoneesi kuvatiedostot. Valitse kansioista järjestyksessään viides. 
Avaa se. Valitse kansion viides kuva ja kerro tarina sen takaa.

Kuvan jouduin hakemaan ulkoiselta kovalevyltä, jonne joulun alla siirsin kaikki kuvakansioni turvaan 
ja tämän koneen viides kansio sisältää sen verran uusia kuvia, että niissä ei vielä paljon muisteltavaa ole.

Mutta tässä kovalevyn 5. kansiosta poimitussa 5. kuvassa sen sijaan on:

Bratislava, Tonava

Kuva on otettu kesällä 2006 Bratislavassa - Tonava virtaa taustalla ja isäntä kuvaa.

Matkustimme Bratislavaan Wienin kautta; lensimme ensin Wieniin ja sieltä jatkoimme suoraan lentokentältä bussilla Bratislavaan. 
Matkaa ei ole kuin n. 60 km ja linjurikyyti rajapysähdyksineen kesti vähän yli tunnin.

Oli jo myöhäinen ilta, kun saavuimme kaupungin linja-autoasemalle ja tavoistamme poiketen emme olleet tilanneet taksia odottamaan, 
sillä hotellillemme piti olla asemalta vain lyhyt matka.

Mutta kun totesimme, miten pimeää oli - ja miten väsyneitä reissusta olimme, päätimme sittenkin ottaa taksin. 

Ja minkälaisen taksin! 
Vanha rotisko, jota ajoi kauttaaltaan tatuoitu kaljupäinen mies - sellainen, 
jota voisi hyvin kuvitella väistävänsä kadun toiselle puolelle, jos hän pimeässä vastaan tulisi.

Isäntä oli ihan varma, että olimme mafioson kyydissä - ja niin hän uskoo vielä tänäkin päivänä, vaikka kyyti hotelliimme hoitui vallan hienosti;)

Hotellimme Crowne Plaza sijaitsi aivan kaupungin sydämessä. vastapäätä presidentin residenssiä ja se oli vasta avattu, uusi ja upea hotelli.

Kun pääsimme hotellin vastaanottoon, huomasin, etten löydä passiani mistään - onneksi oli kopio.
Huoneeseen päästyä olin aivan hätäännyksissäni ja isäntä oli jo lähdössä selvittämään, 
minne voimme ilmoittaa passin katoamisesta ja mistä löytyy konsulaatti tai suurlähetystö
 - sitäkään emme tietenkään olleet etukäteen selvittäneet, onko Suomella minkäänlaista edustusta Slovakiassa.
Kävin vielä kerran kaikki matkatavarani läpi ja löytyihän se passi lopulta
 - olin jossain välissä sullonut sen meikkipussiini. Passia olin näyttänyt edellisen kerran Itävallan ja Slovakian raja-asemalla, 
ja siellä ilmeisesti olin sen tuonne pussiin piilottanut;)

Koska oli jo myöhäinen ilta, päätimme, että emme lähde enää illalla kaupungille ruokapaikkaa etsimään vaan syömme hotellissa. 

Hotellin ravintoloista auki olivat baari, jossa ei kovin kummoista ruokaa siihen aikaan enää ollut tarjolla, ja Nobu -ravintola. 
Päädyimme Nobuun. Hienoon japanilaiseen ravintolaan, jossa meidän lisäksemme oli vain yksi pariskunta. 
Joka oli pukeutunut illalliselle - miehellä puku päällä ja naisella juhlapuku. 
Ja me niissä matkavaatteissamme. 

No eipä sitä palvelusta huomannut, että olimme lievästi sanoen reissussa rähjääntyneen näköisiä
 - palvelu oli loistavaa: eteemme kannettiin pieniä alkupaloja suloisissa japanilaisissa pikkuastioissa tiuhaan tahtiin.
Ja tietenkin ainoa oikea valinta tuolle illalle alkumaljaksi oli shampanja. 
Pääruuaksi valitsimme Kobepihvit ja kyllähän ne suussa sulivat.
Kobepihvihän on japanilaisten ylpeys: härkiä, joista pihvit tehdään, on hemmoteltu juottamalla niitä  oluella
 ja hierottu sakeviinalla - ja väitetään, että niille on luettu myös japanilaisia runoja!
Tietenkin vielä jälkiruokaa - ja viinit ruokalajien mukaan.
Hyvää oli.
Ja hyvä oli myös lasku.
Lähellä oli, ettei isännältä mennyt kakat housuun, kun hän laskun näki.
En enää muista, kuinka paljon se oli, mutta ikinä emme ole ravintolassa niin paljon pulittaneet ruuasta.
Sillä rahalla olisi edullisessa Bratislavassa syönyt varmaan kuukauden ihan kelvollisissa ravintoloissa.

Vieläkin isäntä välillä muistuttaa, että muistatko sen Kobepihvin! No, muistan. 

Kävin katsastamassa hotellin sivuilta, josko Nobu-ravintola vielä siellä olisi.
Ei ollut enää - nyt siellä näytti olevan intialainen ravintola.

Bratislava, loma

Bratislava on ihana, pieni kaupunki.
Mehän olemme lomailleet usein  noissa entisen itäblogin kaupungeissa. Prahassa ja Budapestissä useammankin kerran.
Bratislava muistuttaa hyvin paljon Budapestiä - mutta on pienempi ja tuolloin vielä ei turistejakaan kovin paljon ollut.

Kaikissa näissä kaupungeissa virtaa keskellä joki - Bratislavassa se on Tonava.
Ja yleensä joen rannoille sijoittuvat suurimmat nähtävyydet ja kauneimmat kävelyreitit.

Bratislavan linna, loma

Bratislavan linna, Tonava, loma

Ja aina noissa vanhoissa kaupungeissa on joku linna tai linnoitus, joka pitää valloittaa.
Niin Bratislavassakin - Bratislavan linna sijaisee korkealla, aivan Tonavan rannalla
 ja sinnehän sitten kipusimme mekin pällistelemään. 

Bratislavassa vietimme vajaat 3 päivää ja sovimme, että menemme vielä joskus uudelleenkin.

Kävelyä auringon paahteessa, hyvää ruokaa, kahviloita, terasseja - palaneet olkapäät ja rakot jaloissa.
Ja maailman paras matkakumppani, jonka poikkeuksellisesti näet tuossa yhdessä kuvassa peukuttamassa;)
Juuri oikeanlainen, hyvä kaupunkiloma;)

Kun täällä Suomen keväässä katselen ulkona vihmovaa räntäsädettä, kääntyvät ajatukset väkisinkin jo kesään. 
Mitään suunnitelmia emme vielä ole tehneet.
Mutta lyhyelle kaupunkilomalle jonnekin Keski-Eurooppaan en taitaisi sanoa ei!

Kiitos, Noora, tästä haasteesta - olipa kiva vielä kerran palata noihin liki 10 vuoden takaisiin kuviin.

Lähdetkö sinä mukaan tähän #TBT -haasteeseen? 
Lähde - etsi vanha kuva ja kerro tarina sen takaa. 
Lukisin mielelläni.

Kivaa tiistaipäivää kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata






SHARE:

sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

The Liebster Award

Sain kivan haasteen Optimismia ja energiaa -blogin Katjalta.

The Liebster Award -haasteen.

Katjan blogi on nimensä veroinen - täynnä värikkäitä vaatteita, iloisia kuvia ja energiaa
 - ja välillä kurkistetaan myös pintaa syvemmälle.
Jos blogi ei ole sinulle vielä tuttu, kannattaa käydä katsastamassa tämän nuoren äidin
 ja tällä hetkellä muotitoimittajaksi opiskelevan tehopakkauksen kirjoituksia. 
Ihastut taatusti.

Haasteen tarkoituksena on saada näkyvyyttä pienemmille blogeille ja haastaa mukaan alle tuhannen lukijan blogeja. 
Se keneltä haasteen saat, on keksinyt itse 11 kysymystä ja vastaavasti sinä keksit 11 kysymystä heille,
 joille haasteen laitat eteenpäin.

Katjan kysymykset minulle:


1. Mistä sait idean perustaa blogin?

Olin muutama vuosi sitten töihini liittyvällä SoMe -kurssilla ja siellä pidettiin blogimuotoista oppimispäiväkirjaa. 

Tajusin tuolloin, miten paljon oli kaivannut kirjoittamista; nykyäänhän kaikki asiat hoidetaan sähköpostin, tekstiviestien, FB:n ja muiden pikaviestimien kautta - itse kirjoittamiseen ei juurikaan enää ole tarvetta.
Tuota oppimispäiväkirjaa kirjoitellessa heräsi ajatus, että voisinhan minä kirjoitella muutakin.
Kun sitten olin 3 kuukauden vuorotteluvapaalla, perustin blogini ja sillä tiellä olen.

2. Entä mistä sen nimi kumpuaa?

Blogin nimi oli aluksi Kaaoksen keskellä, mutta en tainnut ehtiä julkisesti julkaista sillä nimellä yhtään postausta
 - googlettamalla selvisi, että melkein samalla nimellä oli useampikin blogi.

Ja kun olin nimekseni valinnut tuon Lady of The Messin, vaihdoin sen bloginkin nimeksi.

Tuo alkuperäinen nimi tosin kummitteli blogini domainissa vielä tämän vuoden puolellekin,
 kunnes kuukausi sitten hankin oman, blogin nimen mukaisen domainin.

Blogin nimi kuvaa sitä lähtötilannetta, missä blogia aloittaessa elin: 
tämä Lady asustelee huushollissa, jossa tavaraa on ihan liikaa
 - selvittelyä kaipasivat niin Ladyn koti, vaatekaappi kuin välillä pääkin.

Eikä tilanne siitä ole juurikaan muuttunut - keskellä kaaosta elellään edelleenkin;)

3. Mitä seuraat televisiosta?

Välillä seuraan milloin mitäkin, mutta lempisarjani ovat Bones, House ja Downton Abbey.
Ja Sydämen asialla.

telkkarisarja, Bones, House

Katson mielelläni myös englantilaisia dekkari- ja poliisisarjoja - Poirot, Neiti Marble, 
Komisaariot Morse ja Lewis jne. ovat ohjelmia, joita harvoin missaan.

Ja tietenkin ruotsalaissarjat Wallander ja Beck on katsottava - Beck jo pelkästään Gunvaldin takia;)

Tykkään myös englantilaisesta huumorista: Pokka pettää ja Maanalainen armeija ovat sarjoja, 
joiden uusinnatkin on katsottu moneen kertaan. 
Ja joiden DVD-levyt löytyvät kotoakin.

Ja mitä enemmän ikää tulee, sitä enemmän kiinnostavat myös uutiset, ajankohtaisohjelmat ja dokumentit.

Onneksi nyt Ekopaastoni aikaan ovat esim. Bones ja Downton Abbey olleet tauolla, 

joten ei ole tarvinnut niiden takia paastorajoituksia rikkoa;)

4. Mikä on lempilehtesi, oletko tilaaja?

Luen niin monenlaisia lehtiä, että tällä hetkellä en tilaa yhtäkään. 
Ostan irtonumeroita - ja ostan paljon.


lempilehdet, Olivia, Gloria

Avotakka, Glogian koti, Deko, Divaani, Koti ja Keittiö ja Sköna Hem ovat sisustuslehtien ykköset, 

Gloria ja Olivia ja nykyisin myös Eeva naistenlehtien aateliset.

Lisäksi luen terveys- ja kuntolehtiä: Hyvä Terveys, Kauneus ja Terveys, Voi hyvin, Kunto, Fit jne.


Viikkolehdistä Anna ja Me Naiset saattavat myös silloin tällöin löytyä ostoskoristani.


Kevään tiedän tulleen silloin, kun minun yöpöydälläni lojuvat puutarhalehdet
- ja alakerran vessaan ilmestyvät venelehdet - ei tosin minun toimestani;)

5. Tennarit vai korkkarit?

Sekä että. Mieluusti käyttäisin korkkareita, jos jalkani sallisivat. Eivät salli.
Syksyisen jalkaleikkauksen jälkeen en ole vielä uskaltanut korkkareita edes kokeilla.

6. Mihin aikaan palaisit, jos saisit elää viikon elämästäsi uudestaan?

Kyllä minun elämäni onnellisimmat muistot liittyvät niihin aikoihin, kun lapset vielä asuivat kotona.

Palaisin mielelläni vaikka johonkin viikkoon, jonka olemme perheenä viettäneet Pohjois-Karjalan mökillä. 

Tai viikkoon yhdessä Bahamalla.

Tai johonkin ihan tavalliseen arkiviikkoon, jolloin koko perhe oli koolla.
Teimme kotitöitä tai läksyjä, katsoimme telkkaria, pelasimme lautapelejä - tai vain olla möllötimme.

7. Pelottavin kokemuksesi?

Tähän ikään sitä on tullut jo koettua yhtä jos toistakin.

Pelottavaakin, monella tapaa.

Kuten aikoinaan 19-vuotiaana, kun ajoin autolla kolmion takaa rekan eteen.
Se hetki, kun tajusin, että se rekka tulee päälle.
Ja kyydissäni oli 2 ystävääni.
Onneksi kenellekään ei käynyt mitenkään.
Isän uusi auto kärsi eniten - ajoin sen kotiin ovet narulla solmittuina.
Silminnäkijöiden mukaan rekka ajoi ylinopeutta - mutta minä tulin kolmion takaa.
Olin huomannut rekan, mutta olin varma, että ehdin hyvin.
En ehtinyt. Ja paikalle ei kutsuttu edes poliisia.
Mutta sen jälkeen en auton rattiin ole tarttunut.
Ajokortti löytyy edelleenkin.

Ja sitten se talvinen risteilymatka isännän kanssa, jolloin hyttimme sijaitsi autokannen alapuolella. 
Estonian uppoamisesta ei ollut kulunut kauaakaan ja yöllä, kun kuuntelin,
 kuinka jäälohkareet jyskyttivät suoraan pääni takana olevaan laivan keulaan, 
olin varma, että kohta rytisee kunnolla. 
Puin päälleni ja yö vietettiin yhdessä isännän kanssa kannella 9. 
Se siitä kuherteluristeilystä. 
Sen jälkeen ovat hyttimme olleet aina vesirajan yläpuolella;)

Toisenlaista pelkoa olen tuntenut silloin, kun tyttären syntymän jälkeen pelkäsin yhden päivän sitä, 
että hänellä olisi ollut jonkinlainen sydänvika.
 No, onneksi ei ollut, mutta yhden päivän itkeskelin huolissani sairaalassa.

Samoin poikaani odottaessa jouduin viettämään pari viikkoa sairaalassa, kun minulle tehtiin pieni leikkaus

 ja lääkärit ilmoittivat, että rouva jää nyt tänne tarkkailuun, sillä lapsella ei kaikki ole hyvin. 
Pelkäsin lapsen puolesta synnytykseen saakka. 
Onneksi silloinkin oli kyseessä turha hälytys.

Edelleenkin suurimmat pelkoni liittyvät siihen, että lapsilleni sattuisi jotain pahaa - vaikka aikuisia ovatkin.
Pelko, joka on varmaan kaikilla äideillä.

8. Mieleenpainuvin kommentti blogiisi?

Olen siitä onnellisessa asemassa, että anonyymien ilkeilykommentteja en ole blogiini saanut, 

joten ne mieleenpainuvimmat ovat pelkästään positiivisia asioita.
Enkä osaa niistä yhtä erilleen nostaa, mutta totta kai mieltä ovat lämmittäneet kehut 
sekä jostain kirjoituksesta että minusta itsestäni. 

Vaikka välillä onkin tuntunut, että annanko itsestäni aivan valheellisen kuvan täällä, 

kun kommenteissa on jotain ominaisuuttani kehuttu. 
En aina tunnista niistä kehuista itseäni;)

9. Suomen kivoin kaupunki?

Tätä ei tarvitse edes miettiä. Turku. Åbo. 

Turku, Turun tuomiokirkko

Turkua kuvailin postauksessani Elämäni aakkoset...näin:
Turku. Kaupunki, johon tulin opiskelemaan liki 40 vuotta sitten.
Kaupunki, jossa olen elänyt 5 eri osoitteessa ennen kuin muutimme Kaarinaan. 
Kaupunki, jossa käyn töissä. 
Kaupunki, jossa asuvat lapseni. 
Ja jonne vielä muutan joku kaunis päivä takaisin.
Turussa olen kokenut rakkauksia, eronnut, löytänyt mieheni. 
Olen vaellellut Turun katuja ja jokirantaa, olen kulkenut sen puistoissa aamukasteessa avojaloin tanssien
 ja laahustanut sen puiden varjossa sadetta pidellen ja kyyneliä pidätellen. 
Turkuun tulin vain opiskelemaan, käväisemään muutamaksi vuodeksi. 
Mutta sille tielle jäin. 
Turkulainen en vielä kaikkien näiden vuosienkaan jälkeen ole - mutta joku päivä aion olla.

10. Joulu vai juhannus?

Joulu - siksi, että se on minulle perhejuhla.

Jouluisin olen saanut vielä koko perheen koolle.
Laajennetun perheen, johon kuuluvat tämän meidän sakkimme lisäksi äitini, veljeni, appivanhempani ja kälyni.

Juhannus on juhla, jota en edes joka vuosi vietä - riippuu paljon siitä, miten lomat sijoittuvat.
Ainoa oikea juhannus nimittäin on Pohjois-Karjalan mökillä ja sinne emme joka vuosi juhannuksen aikaan pääse.

11. Kuuluuko ensi kesääsi/yleensä festarireissu?

Silloin tällöin on kuulunut.

Nyt olen jo sen verran mukavuudenhaluinen, että en jaksa sateessa ja rapakentillä römytä, 
mutta saatan hyvinkin innostua päivän reissusta.

Viimeisin festaripäivämme oli Ruisrockissa - päivään sisältyi useampi rock- ja metallibändi,  joista tykkään: 
Apocalyptica, Amorphis ja Nightwish.
Ja illan kruunasi paras ulkoilmakeikka, jolla olen ikinä ollut, Michael Monroen
uskomaton 50-vuotiskeikka.

Tänä kesänä ohjelmassa saattavat olla Ruisrock ja Down by The Laituri - riippuu esiintyjistä.
Ehkä myös Porin Jazzit.
Varmin on Tuska - sinne menen, jos vain aikataulut mitenkään sallivat;)

Kiitos, Katja, hienoista kysymyksistä ja haasteesta.
Tätä oli kiva tehdä.

Koska olen Lazylady - ja koska tänään paukkuvat hälyttävästi Ekopaaston netinkäyttörajani,
 en edes yritä säveltää uusia kysymyksiä, vaan laitan haasteen eteenpäin noilla Katjan kysymyksillä seuraaville blogeille:

Valkoisen talon Reetta
Suortuva
My life and my style
Tuulanneli
koti aurorassa
Kotonasi
Kristallikimara
Nainen talossa
Follow your dreams
Harmaafuksia
Caelia´s cup of tea

Olkaapa hyvät - ja niinkuin haasteisiin tapaan laittaa saatesanoiksi: no stress at all;)

Sitä stressiä ei täälläkään tällä hetkellä ole eikä oteta - on nimittäin loma.
Huusholli hyrskynmyrskyn, vieraita tulossa pääsiäiseksi ja itse vielä flunssasta puolikuntoisena.
Niinpä lepäilen hyvällä omallatunnolla;)

Rentoa sunnuntai-iltaa kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata













SHARE:

perjantai 27. maaliskuuta 2015

Viikon vaikerrukset

Tämä viikko on mennyt melkoisessa sumussa - sain riesakseni influenssan ja olo on totisesti mojova.

Meidän perheessä tämän B-influenssan nappasi ensimmäiseksi tytär, joka poti sitä sängyn pohjalla koko toissa viikon. 

Ja tämä äiti tietysti raahasi lapsosensa Kaarinan kotiin potemaan sieltä hänen Turun kodistaan. 
Ja selväähän se oli, että tauti tarttui.

Nyt joku viisas tietysti sanoo, että "siitäs sait", "mitäs raahasit"! 
Sanokoon - jos minun lapseni sairastaa - olkoonkin vaikka aikuinen - niin kyllä tämän Ladyn mielenrauhan kannalta on parempi, 
että se lapsi on siinä silmien alla kuin yksin kärsimässä.

Vaikka eihän se tytär tietysti koko aikaa näkyvillä ollut, kun minä kävin töissä, mutta sainpahan kuunnella öisin hänen köhinäänsä;)

Itse aloin oireilemaan jo viime viikonloppuna. 
Sunnuntain makasin sängynpohjalla päänsäryssä.

Siinä jäi käymättä kaupat ja messut - harmitti, sillä sunnuntaina oli tarkoitus 
Turun Messukeskukseen mennä katsastamaan Taide- ja antiikkimessut ja kädentaitomessut.

Oli kuulemma hienot messut. 

Viikko onkin sitten kulunut taudin kanssa taistellessa.
Aamuisin on arvottu sitä, lähteäkö töihin vai ei.
Kun kuume on Buranalla laskenut, olen lähtenyt.

Ja töissä on jotenkin pärjätty selviytymispakkauksella: Burana, silmätipat, antihistamiini ja nenäsumute. Ja vesikannu.

Ja nuhanenän nenänpielten pelastaja, kun nessut raapivat: Elizabeth Ardenin Eight Hour Cream.
Olen tätä ennenkin kehunut ja nytkin se osoitti tehonsa - vaikka nenä punoittaa, eivät nenänpielet ja nenänalus ole rikki tai rohtunut.
 Ihmeaine. Eikä ole maksettu mainos;)


Muutamaankin kertaan olen miettinyt, olenko nyt ollenkaan viisas
 - mutta toisaalta - olen saanut römöttää punasilmäisenä ja nenä vuotavana koko viikon
omassa työhuoneessani ja tehdä sen, minkä jaksan.

Ja tehdä yleensä kahteen kertaan - ainakin olen joutunut tekemisiäni tarkistelemaan; 
milloin puuttuu lähetetystä sähköpostista liite - milloin jotain muuta.

Mutta ensi viikko on lomaviikko ja halusin jäädä lomille vähän tyhjemmällä työpöydällä kuin mitä se olisi ollut, jos olisin kotiin jäänyt.

Ja välillä ovat ajatukset kulkeneet samaa rataa kuin postauksessani

Ja toki nytkin, jos kuume olisi noussut korkeammalle, olisin jäänyt kotiin.
Mutta tällä kertaa päätin näin - olin töissä.

Töiden jälkeen ei sitten muuta jaksanutkaan kuin rojahtaa sohvalle Viirun viereen.
Olo on ollut kertakaikkisen kanttuvei.

Ei ole tehnyt tiukkaakaan pitää Ekopaasto -lupauksiani.

Kun mikään ei maistu, ei ole tehnyt herkkujakaan mieli.
Ja kun ei jaksa mitään eikä edes kehtaa ihmisten ilmoilla näyttäytyä, 
on Keltaisten kassien houkutuksetkin ollut helppo ohittaa;)
Netissä en ole jaksanut roikkua edes sitä sallittua määrää - silmät eivät kestä enää työpäivän jälkeen näytön tuijottamista
 ja muutenkaan en ole jaksanut kuin vain olla möllöttää.
Ja köhiä. Ja niistää.

No, parempaan päin mennään - kuumetta ei enää tänään ole ollut!
Ja nyt alkaa loma.
Tulee kyllä tarpeeseen.
Sanonpahan vain.
 
Hyvää viikonloppua kaikille!
Lady of The Messiä voit seurata




SHARE:

torstai 26. maaliskuuta 2015

SWISS WHITENING hampaisenvalkaisusetin arvonnan voittaja



Kiitos kaikille osallistujille sekä osallistumisesta ja kommenteista.

Kun niitä lueskelin, että en todellakaan ole yksin keltaisten hampaiden ongelman kanssa
 - moni muukin teistä kertoi, että kuvissa ei juuri hampaitaan halua näyttää.

Arvontaan osallistui kaikkiaan 123 hyväksyttyä arpaa -  valitettavasti muutaman anonyymin jouduin hylkäämään tunniste- tai yhteystietojen puuttuessa.

Ja lahjomaton arvontageneraattori suoritti arvonnan:


Onneksi olkoon, Annukka!
Toivottavasti hymy kirkastuu;)

Teille muille blogini lukijoille, joille onnetar ei tällä kertaa ollut suosiollinen, antaa SWISS CLINIC
alekoodilla WhiteFI Swiss Whitening hampaidenvalkaisupaketin 49 euron hintaan (normaalihinta on 59 euroa).

Mukavaa torstaita kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata




SHARE:

sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Arvontamuistutus - SWISS WHITENING hampaidenvalkaisusetti


Tässä pikainen muistutus: vielä on aikaa osallistua SWISS WHITENING hampaidenvalkaisusetin arvontaan.


Settiin sisältyvät valkaisugeeliruisku (10 ml), 3 kpl muotteja sekä muottien säilytyskotelo.


Siitä, miten itse tein valkaisun ja miten se minun hampaisiini tehosi, voit lukea tuolta arvontapostauksesta;)

Jos et vielä ole osallistunut, niin kipin kapin kommentoimaan tuonne postauksen kommenttiboksiin - arvonta päättyy keskiviikkona 25.3.15 klo 24.

Onnea arvontaan kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata



SHARE:

perjantai 20. maaliskuuta 2015

Ekopaaston välitilinpäätös

Tämän vuoden Ekopaasto alkoi 18.2. ja minäkin reteästi silloin omat tavoitteeni listasin.

Paastottu on nyt vähän yli kuukausi ja jäljellä olisi vielä 2 viikkoa.

Miten on paasto sujunut?
Onko lupaukset pidetty - onko luovuttu mistään?

Tässä välitilinpäätös:


1. Ympäristöä säästävät teot:

Ruokahävikin pienentäminen - tässä olemme onnistuneet osittain - pois on jouduttu heittämään oikeastaan vain Isännän heräteostoksia - hänellä on paha tapa töistä kotiin tullessa illalla ostaa nälissään esim. valmiita salaattiannoksia, lihapiirakoita, valmispizzoja jne. - ja yleensä, säästeliäs kun olevinaan on, tuotteissa on usein viimeinen myyntipäivä. Koska minä en noihin sormellanikaan koske, ne unohtuvat  jääkaappiin, josta minä sitten jossain vaiheessa joudun ne raivaamaan jätteisiin. 
Tästä on puhuttu - ja varmasti puhutaan jatkossakin.

Muovikassien hamstraaminen - no, arvaatte varmaan, missä isäntä ne ostoksensa kotiin kantaa?
 Muovipusseja tulee edelleenkin liikaa - ja edelleenkin kuuluu yhteisillä kauppareissuillamme mutinaa, kun kaivan kassistani kangaskassit. 
Niitä muovikasseja kun kuulemma tarvitaan!

Täydet astianpesu- ja pyykkikoneelliset - tässä on ryhdistäydytty ja onnistuttu.

Turhien valojen sammuttelu - onnistuttu osittain; alakerran kylppärin valo on liian usein aamulla sinne mennessä jo valmiiksi päällä.

Latausjohdot on irroteltu seinistä, tietokoneet ja näytöt on suljettu.  
Muutaman kerran on isännältä unohtunut alakerran pöytäkone päälle, 
mutta minä tiedän jo käydä tarkistamassa sen iltaisin.

TV on pääsääntöisesti ollut auki vain sitä katsottaessa - ja tässä on petrattu oikein kunnolla!

2.  Ne asiat, joista päätin luopua paaston ajaksi:

Karkit, suklaa, jälkiruuat, leivonnaiset ja snacksit, makeat juomat ja alkoholi: näiden kanssa olen joutunut taistelemaan, sillä isäntä kantaa kotiin edelleenkin suklaapusuja, lakritsia ja eilenkin rahkapullaa - en ole sortunut.

Olen myös ollut parissa juhlissa, joissa on tarjottu herkkuja ja alkoholia - en ole sortunut. 

Olen ollut viinikurssilla - syljin pois joka ainoan maisteltavan viinisuullisen - syljin pois suun huuhteluvedenkin. 


Viiniä olen niellyt kerran - olin viime maanantaina Turun tuomiokirjon viikkomessussa ja kävin ehtoollisella;)

Töissä olen taistellut ja ollut ottamatta tarjottuja kahvileipiä ja aina kahvihuoneessa tarjolla olevia keksejä.

Uusia meikkejä ja voiteita en ole ostanut - en edes niitä huulipunia. Ja huulipunien kanssa olen joutunut hieman taistelemaan. Samoin kynsilakkojen. Mutta sortunut en ole.

Netin käyttöä olen rajoittanut todella paljon - ihan siihen tuntiin päivässä en ole joka päivä pystynyt,
mutta sen verran hyvin olen tässä onnistunut, että olen yllättänyt itsenikin!

 Ja tämän monet teistäkin olette varmaan huomanneet, kun olen rajoittanut myös blogien lukemista ja niiden kommentointia.

TV:n katselua olen vähentänyt oikein kunnolla. 

Itseasiassa se vähenee ihan luonnostaan, kun telkkari ei ole koko ajan päällä ja se avataan vain silloin,
 kun sieltä halutaan katsoa jotain. 
En ole tarkkaan laskenut, olenko pysynyt tuossa asettamassani 2 tuntia/päivä -tahdissa,
mutta uskoisin, että lähelle siinäkin pääsen, sillä välillä on iltoja, jolloin TV on ollut kokonaan suljettu.

3. Laajemmalle katsominen - vähäosaisten muistaminen

Tämä on alue, jossa on aina petrattavaa. 
Ja en halua julkisesti yrittää kehuskella sillä, että olisin erityisen laajasydäminen tai antelias. 
En ole. Mutta yritän parhaani. Eikä tästä tämän enempää.

Yhteenvetona:

Oman paastoni tarkoistushan oli saada entinen suruton ostelijalady miettimään omaa kulutustaan,
sen vaikutusta ympäristöön - sekä hiljentämään tahtia ja antaa aikaa hiljentymiselle.
Että osaisin nauttia elämän jokaisesta päivästä ja hetkestä.

Tässä olen yllättänyt itsenikin - jopa niin, että olen huomaamattani laajentanut paastoani myös muuhun ostamiseen:
 en ole ostanut yhtään uutta vaatetta, kenkää, kodin irtaimistoa, astioita, koriste-esineitä enkä mitään sisustusrekvisiittaa. 

Enkä edes ollut tätä luvannut! 


Ja aikaa -  sitä on jäänyt siihen hiljentymiseen. Lukemiseen. Mietiskelyyn. Elämästä nauttimiseen.
Kävelyretkiin. Hiljaa edeten tällä jalalla, joka ei vielä vauhdista välitä. 
Aikaa tästä upeasta keväästä ja auringosta nauttimiseen.

Vaan eivät ole tämän huushollin kaapit vieläkään siivotut. 
Eikä kaikki tarpeeton tavara ole täältä itsekseen minnekään hävinnyt.

Joten loppupaaston ajaksikin riittää vielä petrattavaa: 
siitä löhöily- ja mietiskelyajasta on nyt tarkoitus nipistää osa tavaravuoren kesytykseen.

Vuosien tauon jälkeen olen varannut kirpparipaikan. 
Ja pakkauslaatikoita, joissa tavaraa voi roudata esim. Pelastusarmeijalle, on jo valmiina
 - tyttären muutosta jäi muuttolaatikoita varastoon aikamoinen määrä.

Äkkiäkös minä ne täytän. 
Itseni tuntien osa niistä laatikoista on siellä varastossa vielä ensi vuonnakin.
Mutta sen lupaan, että eivät sentään kaikki!

Saa nähdä, pysyykö ostolakko myös viikonloppuna, kun olen menossa Turun Taide- ja antiikkimessuille
 - samaan aikaan Turun Messukeskuksessa olevilla Kädentaitomessuilla voi vastaan tulla houkutus jos toinenkin.

Ehkä sorrun, ehkä en:)

Hyvää viikonloppua kaikille!


Lady of The Messiä voit seurata

SHARE:

perjantai 13. maaliskuuta 2015

Messulippuarvonnan tulos

Täällä on tänään ravattu sängyn ja vessan väliä, sillä vatsatauti on armoton seuralainen
 - se pistää mielen nöyräksi ja vaivaisetkin jalat vikkeliksi;)

Sain kuitenkin arvottua eilen päättyneen messulippuarvonnan ihan perinteisin lippusysteemein.
Assistenttina ja ylitarkastajana toimi Viiru, joka päätti, että tänään ei häntä kuvata.


Turun taide- ja antiikkimessuille sekä kädentaitomessuille 2 lipun lippupaketin voittivat:
Sesse sekä 2 anonyymiä.

Voittajille on lähetetty sähköpostitse tieto voitosta.
Onnea kaikille voittajille!

Jos sinua ei nyt onnistunut, ei hätää, sillä vielä voit yrittää uudelleenkin.

Nimittäin Åblogien ja Turun messukeskuksen blogiyhteistyön merkeissä näitä lippuja arpovat ainakin 
Anniina V Blog  ja Kotini on linnani -blogi - arvonta-aika molemmissa 15.3. saakka.
Kotilaituri -blogi - arvonta-aika 17.3. saakka.


Itsekin olen messuille menossa ja kamera on  mukana - kuvattavaa riittää taatusti;)

Toivottavasti sää on silloin yhtä hieno kuin tänään. 
Aurinko paistaa ja lämmittää ihanasti.
Viiru vaihtaa sohvalla paikkaa sitä mukaan, mihin säteet osuvat. 
Minä en nyt vaihda paikkaa kuin sen sohvan ja toiletin välillä
 - no, onneksi näillä vatsataudeilla on se yksi ja ainoa hyvä puoli: ne menevät yleensä nopeasti ohi!

Aurinkoista viikonloppua kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata


SHARE:

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

SWISS WHITENING hampaidenvalkaisu - ja arvonta

Kun Swiss Clinic tarjosi minulle mahdollisuutta testata Swiss Whitening hampaidenvalkaisua
en kauan epäröinyt vaan tartuin tarjoukseen tutkittuani ensin, millaisesta yrityksestä on kysymys.

Swiss Clinic on nimestään huolimatta ruotsalainen kauneudenhoitotuotteita kehittävä yritys
 - sen tuotekehitys tehdään kuitenkin Sveitsissä ja siitä johtuu nimi Swiss. 
Yrityksellä on suomenkielinen verkkokauppa ja  asiakaspalvelu ja maksutapoina mm. suomalaiset verkkopankit. 
Toimitukset tapahtuvat nopeasti postin välityksellä.

Tämä tarjous tuli sopivaan aikaan, sillä olin muutenkin aikeissa valkaista hampaani.
Minulla on luonnostaan keltainen hammasluu ja ikäkin on tehnyt tehtävänsä.
Puhumattakaan elintavoista - vaikka punaviiniä ja teetä en juurikaan juo,
 niin mustan kahvin lipitys ja tupakointi kyllä värjäävät hampaat tehokkaasti.

Olen vuosien saatossa kokeillut lukemattoman määrän erilaisia hampaidenvalkaisumenetelmiä 
alkaen ruokasoodasta aina ammattilaisen tekemään hampaidenvalkaisuun. 
Ja vaikka tuo ammattilaisen tekemä valkaisu ei ollutkaan niitä kaikkein pisimpiä, luulen, 
että ainakaan samanlaiseen en toiste mene - jälkivihlonta oli nimittäin aika mojovaa.

Olen myös kokeillut menetelmiä, joista hammaskiille (tai hammaslääkärini) ei kiitosta anna
 - esim. nuoruudessani kokeilin serkkuni suosituksesta tekohampaille tarkoitettua hammastahnaa. 
Erilaiset ulkomailta tilatut hampaidenvalkaisuteipit ja tyynyt on testailtu ja ostosTV:n valkaisukyniä ja tusseja on tilattu ihan riittämiin.

Sen jälkeen kun Suomessakin alkoi saada näitä kotikäyttöön tarkoitettuja hampaidenvalkaisugeelejä, olen käyttänyt niitä. 
Myös sellaista, jonka muoteissa oli led-valo - ja sen käyttö loppui lyhyeen, 
sillä  muotit olivat niin isot, että yökkäilin heti, kun ne suuhuni laitoin.

hampaidenvalkaisu, swiss whitening,

Swiss Whitening -settiin sisältyy hampaidenvalkaisugeeliruisku (10 ml), 3 muottia ja muotin säilytyskotelo.

Muotit muotoillaan upottamalla ne kuumaan veteen ja kun ne ovat pehmenneet, 
ne laitetaan suuhun  ja muotoillaan omien hampaiden mukaiseksi.
 Jos muotti tuntuu liian isolta, on sitä helppo muokata leikkaamalla ylimääräinen osa pois.

hampaidenvalkaisu, teeth whitening, swiss whitening

Minä keitin veden vedenkeittimellä ja kaadoin sen kiehuvana n. puoleksi minuutiksi jäähtymään mukiin. 
Sen jälkeen vain upotin muotin veteen ja pidin sitä siellä kunnes se pehmeni. 
Muottia ei kannata pitää liian kauaa vedessä, jottei se kutistu. 
Sen voi kuitenkin muotoilla useampaankin kertaan ja setissä on kaikenvaralle myös yksi ylimääräinen muotti.

Ennen valkaisua hampaat pestään. Ja selvää on tietenkin se, että hampaiden tulee olla hoidetut eikä niissä saa olla reikiä.

Geeliä ruiskutetaan muottiin pieni määrä  ja muotit asetetaan huolellisesti suuhun. 
Muottia pidetään suussa 30-50 minuuttia - itse pidin 30 minuuttia - sen ajan minäkin pystyn olemaan puhumatta;)

Käsittely toistetaan 3-14 päivänä - riippuen siitä, miten keltaiset hampaat ovat  ja miten geeli tehoaa - tämä on yksilöllistä. 
Geeli riittää noin 36 hoitokertaan - eli 18 kertaa ylähampaisiin ja 18 kertaa alahampaisiin.

Minä olen nyt pitänyt muotteja 5 päivää ja aion jatkaa vielä parin päivän verran.
Ja tällä kertaa olen valkaissut ensin vain ylähampaat - alahampaat saavat käsittelynsä myöhemmin.
Halusin välttää sen, että sylkeä erittyisi liikaa - joskus aiemmin, kun olen laittanut sekä ylä- että alahampaiden
 muotit yhtä aikaa suuhuni, on ollut vaikea pitää niitä tarvittava aika, koska sylkeä on erittynyt niin paljon, 
että leukaa on saanut pyyhkiä koko ajan ja on ollut vaikea yrittää olla nielemättä kuolaa.

Minulle tällainen hampaidenvalkaisu sopii, sillä ainakaan minulle tämä ei aiheuta vihlontaa. 
Eikä vahingoita hampaita.

Nämä Swiss Clinicin tuotteethan ovat kliinisesti testattuja - eikä niitä ole testattu eläimillä.
Hampaidenvalkaisugeeli on samaa, mitä hammaslääkäritkin myyvät - mutta huomattavasti edullisempaa.

En edes toivo, että hampaistani tulisi sellaiset vitivalkoiset Hollywood-hampaat 
- minun ikäiselläni ne näyttäisivät tekohampailta!
No, tämä on mielipidekysymys - toiset tykkää, toiset ei - mutta itse en osaisi sellaisissa varmaan olla.

hampaidenvalkaisu, teeth whitening, swiss whitening
Kuvat on kuvattu keinovalossa - enkä millään saanut samansävyisiä kuvia.
Minun valokuvaustaitoni. Damn.

Minulle riittää, että hampaani näyttävät terveemmiltä ja että keltaisuus vaalenee.  
Minulla on toisessa etuhampaassa ohut halkeama tai kiillevaurio ja se värjäytyy aina muuta hammasluuta enemmän.
Kuten tuolta kuvastakin huomaatte, jopa se on vaalennut.
Kyllä vain hampaiden väri on vaalennut ja tasoittunut. Ja hoito on vielä kesken!

Jos katsotte kuviani täällä blogissa, niin ette kovin montaa sellaista löydä, 
jossa nauran niin, että hampaat näkyvät. Hymyilen vain vienosti.
Mutta tämän valkaisukäsittelyn jälkeen saatan jopa minä rohkaistua julkaisemaan kuvia, joissa nauran leveästi;)

Ja kuten  monesti ennenkin olen täällä todennut, että jaettu ilo on paras ilo, niin sitä se on nytkin.

Blogini lukijana saat alekoodilla WhiteFI Swiss Whitening hampaidenvalkaisupaketin 49 euron hintaan (normaalihinta on 59 euroa).

Ja vielä lisää iloa:

Swiss Clinic antoi arvottavakseni yhden Swiss Whitening hampaidenvalkaisusetin.


hampaidenvalkaisu, teeth whitening, swiss whitening, arvonta, giveaway

Arvonnan säännöt:

Arvontaan voivat osallistua kaikki halukkaat jättämällä kommentin kommenttiboksiini
 - jos osallistut anonyyminä, jätä nimimerkki ja toimiva sähköpostiosoite, jotta saan sinuun yhteyttä, jos voitto sinulle osuu.

Eli osallistuaksesi sinun ei tarvitse olla blogini kirjautunut lukija, mutta tietenkin ilahdun, jos olet tai liityt sellaiseksi;)

Lisäarvan saat tykkäämällä sekä Swiss Clinicin Facebook-sivusta että blogini Facebook-sivusta ja jakamalla arvonnan siellä eteenpäin.

Ilmoitathan kommenttiboksissa, kuinka monella arvalla osallistut.

Arvontaan voit osallistua aina 25.3.15 klo 24 saakka.

Onnea arvontaan kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata







SHARE:
BLOGGER TEMPLATE DESIGNED BY pipdig