Herkkuja sekä suulle että silmälle - Herkku ja Lahja Murenan joulutunnelmia

*Postauksen lopussa alennuskoodi blogini lukijoille

Olen muutaman kerran saanut joulun alla kutsun salolaisen Herkku ja Lahja Murenan 
bloggaajien joulunavaukseen,  mutta aikataulut eivät ole sopineet enkä ole mukaan ehtinyt.

Ja kyllä on harmittanut, sillä kun kutsuun on painettu sana "herkku", 
on tämän ladyn vatsa jo puolimatkassa menossa;)

Mutta tänä vuonna päivämäärä sopi - ja kun vielä pääsin paikalle Tuula´s life -blogin Tuulan kyydillä, 

niin viime viikolla matkasimme kohti Saloa ja aivan sen sydämessä, torin laidalla sijaitsevaan kauppaan.

Perillä meitä odotti kuuma glögi ja upea herkkupöytä, jonka Salon Seurahuone oli Murenan väen 

kanssa meitä varten kattanut. 

Liikkeen omistaja Miina Laukkanen toivotti meidät tervetulleiksi ja herkuttelun lomassa saimme 
kuulla niin yrityksen synnystä kuin itse tuotteistakin.

"Murenoista mielihyvää arkeen ja juhlaan" periaate toteutuu liikkeessä hienosti, sillä valikoimissa
 on yli 4000 tuotetta, joista yli puolet on erilaisia ja erikoisia elintarvikkeita
 - lähellä ja puhtaasti tuotettuja.   

Se toinen puoli liikkeen tuotteista koostuu kauniista sisustustavaroista ja kivoista lastentuotteista.

Kun olimme nauttineet pöydän antimista, pääsimme kiertelemään liikkeessä ja voi mitä ihanuuksia

pöydiltä ja hyllyiltä löytyikään!

Erikoiskahveja, teetä - useilta valmistajilta ja useita makuja.

Saimme myös maistella kahvia suoraan Terhon kyläpaahtimosta, josta meille olivat
 kertomassa Anniina Kunnaton ja Mona Lahtinen. 

Paahtimo sijaitsee muuten samaisessa Mathildedalin kyläyhteisössä, 
josta jo edellisessä postauksessani hieman kerroinkin. 
Taas löytyi lisäsyy poiketa Mathildedahliin!

Erilaisia korppuja ja keksejä, joita myös oli tuossa herkkupöydässä maisteltavanamme.

Makeisia, tryffeliä, suklaata.

Suklaata jos jonkinlaista! Niin herkullisen näköisiä, että en tiennyt, minne päin olisin

katsonut - tuokin alimman kuvan ChocoMe -suklaa oli niin kaunis, että mahtaisiko sitä raskia edes syödä!

Ja tottakai saimme myös maistaa eri suklaalaatuja ja merkkejä.

Ihan vähän vaan maistoin;)

Elintarvikepuolelta Murenan valikoimista löytyy edellisten lisäksi mm. pastoja, riisejä, hilloja,
 hyytelöitä, öljyjä, pestoja, mehuja, mausteita - vaikka mitä!

Ja tottakai jouluisia makuja, glögejä, piparkakun ja kardemumman tuoksua.

Minun ostoskoriini päätyi mm. sitruunalla maustettua ruokaöljyä, pestoa, kahvia 
- suklaasta on parempi olla kertomatta;)

Liikkeessä oli myös kivoja, valmiiksi pakattuja lahjayhdistelmiä - helppo ja nopea jouluvieminen ja

voisin minä vaikka tuon tryffelipussin itsellenikin huolia.

Sisustustavaroiden valikoima oli laaja ja laadukas: tuotemerkkeinä esim. Skandinavisk, Tine K, 
House Doctor, Lot´s Living ja moni muu.

Ja tietenkin, kun kauppa oli jo joulutunnelmissa, löytyi tonttua jos jonkinlaista, joulukuusia ja poroja.

Itse pystyin vielä vastustamaan sisustustuotteiden kutsun, sillä kodin raivausprojekti on edelleenkin

vaiheessa, vaikka kyllä minä hieman sillä silmällä muutamaa kynttilää katselin. Ihan vaan lahjoiksi.

En itselleni.

 Sisustustuotteiden sijaan ostin Le Pere Pelletierin pyykkietikkaa ja silitysvettä,
 joita olen muutaman tuttuni kuullut kehuvan.

Pyykkietikkahan on varsinainen tehoaine - sitä käytetään huuhteluaineen sijaan ja se poistaa hajut
, vähentää sähköisyyttä, poistaa pyykistä pesuainejäämät, desinfioi pyykin ja paljon muuta
 - se jopa raikastaa pesukoneen rungon ja estää pesuainesaostumien synnyn pyykkikoneeseen.

Silitysvesi taas helpottaa silittämistä - pellava ja muut vaikeasti siliävät kankaat 
siliävät tämän aineen avulla helposti. Ja esim. silkkiä ei tarvitse edes silittää - riittää kuulemma,
 että suihkauttaa silitysvettä vatteen ryppyihin ja ripustaa hengarille - vaate siliää siinä itsekseen.

Juuri niin sopiva tuote eräälle laiskalle ladylle;)

Sekä pyykkietikkaa ja silitysvettä löytyy useammalla tuoksulla - minä ostin puuterin tuoksuiset, 

sillä halusin mahdollisimman miedon tuoksun.

Kaupassa oli myös kiva lastennurkka - harmi vain, ettei tällä hetkellä ole perhe- eikä ystäväpiirissä

pieniä lapsia, joille noita olisi voinut lahjaksi hankkia. 

No - ehkä jokin päivä;)

Kun herkuista aloitettiin, on pakko vielä itseään - ja vähän teitäkin - kiusata lopuksi tällä herkkukuvalla. 

Arvatkaapas, mitä aion kaapista kaivaa esille?

Jos herkkuhammasta alkoi kolottamaan tai tarvitset kotiin tai lahjaksi jotain kaunista tai hyödyllistä

sisustustavaraa, ei sinun tarvitse Saloon asti lähteä, sillä Murenalla on myös verkkokauppa.

Ja kannattaa kurkata, sillä blogini lukijat saavat tutustumistarjouksena 10 % alennuksen
 tilauksen loppusummasta käyttämällä koodia LADYMESS16.
Koodi on voimassa 11.12.2016 asti.

Itse en taida uskalla ihan heti klikkailla, sillä suklaan suhteen taidan olla aseeton
 - ja varastot kotona pian syödyt. Viimeisiä viedään.

Onko Herkku ja Lahja Murena sinulle tuttu?

Ja mitkä ovat sinun suosikki suklaaherkkusi jouluksi?

Entä joko teillä alkaa nousta joulumieli?

Kiitos Herkku ja Murenan väelle mukavasta ja tunnelmallisesta illasta
ja kiitos Tuula kyydistä ja seurasta!

* Postaus on tehty blogiyhteistyössä Herkku ja Lahja Murenan kanssa

 - postauksen linkit eivät ole affiliatelinkkejä eli en hyödy niistä rahallisesti.

Mukavaa perjantaita kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös 

Facebookin, Bloglovinin, Instagramin, Twitterin, Tumblr`n ja Pinterestin kautta.

Paaston jälkeen herkuteltiin - vai herkuteltiinko?

Tämän vuotinen Ekopaastoni päättyi pääsiäisenä ja paastooni sisältynyt herkkukielto samoin.

Tilinpäätöstä koko paastosta teen tuota tuonnempana - kunhan näen, jääkö paastosta jotain myös

 normaaliin arkielämään ja pystyn kertomaan, muuttuiko mikään pysyvämmin.

Välitilinpäätöksen olenkin jo postaillut aiemmin.

Minullahan olivat paaston aikana kiellettyjen listalla kaikki makeat herkut ja juomat sekä alkoholi.

Pystyinkin tässä olemaan jämäkkä - esimerkiksi viininmaisteluillassa en niellyt yhtään 

suullista viiniä vaan syljin kaiken pois. 

Makeille herkuille pystyin sanomaan ei, vaikka tässä jouduinkin taistetemaan totisesti

 - jäinhän nimittäin aikamoiseen sokerikoukkuun sen syksyisen sairaslomani aikana

 - enkä pystynyt siitä koukusta joulunkaan jälkeen irrottautumaan.

Yksi retkahdus makeaan tuli: pari viikkoa sitten, kun flunssassa töissä palelin ja köhin,

keitin teetä ja lisäsin sen joukkoon 2 sokeripalaa. 

Mutta muuten pysyttelin koko paaston ajan irti herkuista.

Odotinkin pääsiäistä hyvin valmistautuneena. 

Makeita herkkuja ja etenkin suklaata olin varannut aikamoisen määrän. 

Kuinkas sitten kävikään?

Lähtikö lapasesta?

Pääsiäisen jälkiruuasta tiramisusta pystyin syömään puolet - tuo suklaakonvehti jäi koskematta.

Mignon -munasta en pystynyt kuin haukkaamaan pari palaa.

Ja niin kuin olin sitä suklaanautintoa odottanut!

Pääsiäisrakeita napsin väkisin muutaman.

Kaikki herkut maistuivat liian makeilta!

Tähänkö oli tultu?

Eikö muka tämä vanha herkkupeppu saanut enää makeaa alas?

Ei saanut - ja iloitsin jo, että sattuipas somasti, jos sain paaston avulla itseni vieroitettua makeasta.

Paastoon kuuluneen alkoholista kieltäytymisen päätin sitten pääsiäispäivällisellä.

Juomavalintakin oli helppo, sillä The Wine People -viinitalo tarjosi viinin.

Sisilialainen Santa Tresan viinitilan Insieme Nero D´Avola, sulfaatiton luomupunaviini,  

sopikin hyvin juuri pääsiäisaterialle ja kevään aloitukseen raikkautensa ja hedelmäisyytensä vuoksi.

Kuvia ei ruuista ole, sillä meille pääsiäisateria oli juhla - ja juhlassa minä en blogin takia ruokia kuvaa vaan keskityn ihan muihin asioihin;)

Meidän pääsiäisateriaamme ei kuulu lammas - vaikka itse siitä pidänkin, niin perheen muut jäsenet eivät. 

Joten uunissa paahdetuilla, pesto- ja rosmariinikuorrutteisilla kanafileillä, yrttiriisillä, 

uunijuureksilla ja alkuruokana maistuneella parsakeitolla pärjättiin. 

Ja jälkiruokahan oli tuo tiramisu kahvin kera.

Enkä ihan taida vielä uskaltaa ilosta hyppiä tuon sokerikoukusta vieroittumisenkaan kanssa,

sillä eilen työlounaalla kävikin sitten näin:

Appelsiini-juustokakku sujahti tämän Ladyn suuhun suit-sait-sukkelaan.

Jos olisin kehdannut, olisin vielä nuollut tuon lautasen;)

Kotimatkalla kaupassa vein kuitenkin takaisin hyllyyn sen jo ostoskärryyn noukkimani minttusuklaalevyn.

Toivoa siis on;)

En minäkään sentään kaikkia herkkujen kuiskutteluja kuuntele!

Pystyitkö sinä vastustamaan suklaan ja muiden herkkujen houkutukset pääsiäisenä?

Menikö ähkyn-kähkyn vai pystyitkö juhlimaan maltilla?

Hyvää keskiviikkoa kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata

Facebookin, Blogilistan, Bloglovinin, Instagramin ja Twitterin kautta

Kesän viimeinen päivä

Niin päättyi tämäkin kesä. 

Huomenna alkaa jo syksy. 

Ja vaikka syksy onkin lempivuodenaikani, olisin tänä kesänä halunnut monta kertaa painaa pausenappia. 

Sillä niin upea, ihana oli kesä 2014.

Enempää en kesää muistele - senhän olen tehnyt jo postauksessani Loman viimeinen päivä .

Mutta vielä oli  kesää tämä päivä. 

Ihana, aurinkoinen sunnuntai.

Ja koska sää helli niin suloisesti, päätimmekin Isännän kanssa poiketa Turussa Kansainvälisillä markkinoilla.

Nämä markkinathan ovat kiertäneet ympäri Suomea ja tämän viikonlopun ne olivat Turussa. 

Markkinat olivat levittäytyneet Turun upeimmille paikoille jokirantaan ja Vanhalle Suurtorille.

Joen molemmat rannat olivat täynnä kojuja jos jonkinlaisia Tuomiokirkkosillalta ohi Kirjastosillan, josta tämä kuva on otettu.

 Vanha suurtori oli yhtä kukkaloistoa - ja sinne ihanien värien keskelle oli liikkeelle lähtenyt hurja määrä ihmisiä.  

 Ja tämä Lady oli mennä sekaisin siitä väriloistosta. 

Oli väriä jos jonkinlaista.

Oli kukkaa jos minkälaista.

  

 Ja tulihan sieltä jotain mukaankin. Tosin enemmänkin olisin ostanut, jos Isäntä olisi suostunut kantamaan;)

 Ja tottakai, kun markkinoilla oltiin, oli tarjolla myös herkkuja. 

Oli ihania juustoja eri puolilta Eurooppaa, oli makkaroita, pizzaa, lettuja, munkkeja.

Oli lihatuotteita, hilloja, hunajaa, teetä, erilaisia kahveja, suklaata - oli jos jotakin.

Kiertelimme pitkin aluetta ja tapasimme myös muutamia tuttuja reitin varrella. 

Ihailimme käsityöläisten tuotteita: vaatteita, koruja, puutöitä.

Kaikenlaista löytyi.

Ja eri maat liputtivat kukin kojujaan - näinkin useamman maan kansallislippuja ja näin myös omamme.

Siellä liehui upeasti Suomen lippu ja kertoi, että kyllä meilläkin on ihan omaa ruokaperinnettämme. 

Joka kelpaa ihan minne vain - niinkuin nyt vaikka Kansainvälisille markkinoille;)

 Ja vaikka tälle herkkupeppuladylle olisivat maistuneet vaikka mitkä herkut, päädyimme ruokailemaan kojulle, joka supisuomalaisti tarjosi kalaa.

 Tuon muikkukeon alla on vielä lohta, paistettuja perunoita ja vihanneksia. 

Ja kaikki meni! Arvatkaa huviksenne, olinko ähkynä? 

Jos olisi pystynyt, Isäntä olisi voinut kieritellä minut autolle;)

Ruuan jälkeen vielä pieni kierros herkkukojuilla. 

Ja poseeraukset jokirannassa. Rönttaliisa markkinoilla.

 Kotiin tulimme illansuussa. Jotain muutakin kuin kukkasia tuli ostettua. Herkuista en sano mitään.

Huomenna alkaa siis syksy. 

Toivotaan, että saamme yhtä upean syksyn kuin oli kesäkin.

Jos vähän sataa ropisee, ei haittaa, kunhan ei koko ajan.

Nautitaan syksyn tuulista, luonnon väreistä ja sadosta, jota vielä korjataan.

Sytytellään illalla valoja, kääriydytään vällyihin, otetaan lämmintä juotavaa ja siirrytään ulos ihmettelemään pimeyttä ja tähtitaivasta.

Niin aion minäkin tehdä kun saan tämän kirjoitettua. 

Otan kahvini ja menen vielä takapihan keinuun hyvästelemään kesän.

Kiitos kesä 2014!

Upeaa syyskuuta ihan jokaiselle!

Lady of The Messiä voi seurata Facebookin, Blogilistan, Bloglovinin, Instagramin ja Twitterin kautta.

Joulu 2013 - iloa, kiitosta ja haikeuttakin

Monen bloggaajan kodissa joulu on siivottu jo pois. Ei tässä. Sillä meillähän jouluun laskeuduttiinkin hiljaa ja sisustettiin koti joulukuntoon vasta aatonaattona. Ja joulun tunnelmissa elellään vähintäänkin loppiaiseen, ehkä nuuttiinkin saakka.

Joulun tunnelma tuotiin kotiimme vanhoilla koristeilla - yhtään uutta en ostanut ennen joulua - enkä ole myöskään aleostoksiin sortunut. Kuusihan meillä on ulkona parvekkeella Viiru-kissan takia. Viirulle on kyllä oma pikkukuusi laitettu alakertaan ja sitä hän onkin ahkerasti keikutellut. 

Ja vaikka omakin kuusi on mieluinen, on parvekkeen ulkokuusi houkuttava - sitä pitää vahtia ikkunasta, ja jos sinne kuusen alle ulos pääsee, ei sieltä heti pois tulla.

Joulumme sujui vallan perinteisesti. Kun joulurauha aattona Turun Brinkkalan talolta julistettiin, avattiin ensimmäinen suklaarasia ja juotiin glögit - koti oli valmiina joulun tulla. Poikakin oli kotiutunut jo aatonaattona, joten meitä suklaanjakajia oli koko perhe koolla. Ensimmäinen kiitoksen paikka.

Äitini ja veljeni saapuivat iltapäivällä ja saimme aattoaterian nauttia heidän kanssaan. Toisen kiitoksen paikka.

Vielä kun joulupäivänä saimme jouluaterialle appivanhempani ja kälyni, oli kaikki niin mallillaan, ettei tämä Lady tiennyt paremmasta. Kolmannen kiitoksen paikka.

Tähän jouluun sisältyivät kaikki meidän perheen perinteiset joulunviettotavat: oli jouluevankeliumit, oli lautapelit, oli tietokilpailut hölmöine palkintoineen (veljeni mm. sai taas ihmeekseen palkintopaketistaan ne samat vaaleansiniset sukkahousut, jotka on saanut jo useana vuonna), oli iloa ja naurua - ja oli paljon kiitollisuutta siitä, että saimme koko joukon yhteen.

Oli myös haikeutta - sillä jokainen meistä tiesi, että tällaisia jouluja ei ehkä enää tule. Sitä, missä kukin ensi joulun viettää, ei tiedä vielä kukaan. Mutta sitäkin enemmän oli syytä iloon juuri tästä joulusta.

Kuvia otettiin paljon - mutta ne kuvat kuuluvat perhealbumiin eivätkä tänne blogiin - nämä kuvat, mitkä täällä nyt ovat, on jo pääosin jaettu Instagram -tililläni ja siis kännykkäkameralla otettuja. Mutta varsinkin tänä jouluna halusin keskittyä ihan siihen yhdessä olemiseen ja joulusta nauttimiseen ilman blogeja ja nettiä. Lueskelin toki välillä teidän blogejanne, mutta kommentoimaan en valitettavasti ehtinyt. Mutta lupaan parantaa taas tapani ensi vuonna;)

Ja tietenkin jouluun sisältyi myös herkuttelu - joskohan sitä joskus oppisi, että ihan kaikkea, mitä on tarjolla, ei ole pakko syödä! Koko joulunaika on mennyt syödessä ja napostellessa - herkkuja on tullut ahmittua ihan luvattoman paljon. Kaikki kelpasi - etenkin perheemme suosikit Brunbergin tryffelit ja Budapestit ihan itsekseen sulivat suussa;) Budapestejä boikotoin muutaman vuoden, kun niiden valmistus siirtyi vieraille maille, mutta kun ovat poikani suklaasuosikki, pyörsin periaatteitani - mitäpä sitä eivät äidit lastensa eteen tekisi;)

Heti ensi vuonna palataan ruotuun - takaisin kevyemmän elämän pariin. Vaakaan päin en aio katsoakaan muutamaan viikkoon - riittää, kun yritän saada farkkujen napit kiinni;)

Lomaa jatkan vielä loppiaiseen saakka, joten aikaa kurinpalautuksen aloitukseen on. Sitä ennen juhlitaan kuitenkin vielä vuodenvaihtumista. Ja siihen saattaa muutama herkku sisältyä!

Oikein hyvää loppuvuotta kaikille!

Karkumatkalla

Nuoriso kavereineen valtasi eilen huushollin. Viettivät tyttären synttäreitä. Päätettiin Isännän kanssa, että lähdetään karkuun. Tai myönnettäköön suoraan, että meille ilmoitettiin suorasukaisesti, että olisi toivottavaa, että häivytte täältä jaloista;)

Ei sitten päästy kauemmas kuin Naantalin Kylpylään. Tarkastettiin kyllä esimerkiksi Helsingin kulttuuritarjonta, mutta kun mikään ei kolahtanut, päädyttiin lähtemään lähelle - jo ihan Isännän selkää säästellen - ei nimittäin vieläkään ole kunnossa ja autossa istuminen on aika tuskaista.

Naantaliin mennessä ajomatkan varrella on kivasti kauppakeskus Raision Mylly. Sain kerrankin rauhassa koluta koko hallin. Kävin läpi joka ainoan rätti- ja kenkäkaupan. Tulos nolla. Eli mitään en ostanut. Jos joku vaate olisikin ollut kiva, niin kokoja ei ollut enää jäljellä. No, eipä menneet rahat eikä edes harmita. Paitsi että niitä saappaita ei sitten vieläkään löytynyt. 

Ikean sivuutimme ohiajolla; olimme siellä käyneet jo alessa ja mukaan löytyi servettipaketti ja suihkuverhot. Jotta siihen ryysikseen, mikä siellä näytti autojen määrästä päätellen olevan, ei tällä kertaa uskaltauduttu!

Kylpylässä majoituimme Sunburn Yacht Hotelliin - siellä olemme olleet aiemminkin ja olleet tyytyväisiä. Huone oli ihana: iso sänky, kunnon oleskelutilat ja iso kylpyhuone. Ja kauniisti sisustettu. Kuvaa ei valitettavasti ole, mutta ken haluaa, voi käydä kurkkimassa tästä.

Kylpylä oli vielä joulukoristeissaan. Tässä jahtihotellin aulatilaa:

Olin kuvitellut, että kylpylä on täynnä venäläisturisteja - heitä kun tuntuu tällä hetkellä olevan joka paikassa - ainakin Myllyssä oli runsain mitoin venäläisiä ostelijoita. Ja kyllähän heitä siellä hotellivieraiden joukossakin oli, mutta yllätyksekseni suurin osa oli kuitenkin suomalaisia. Ilmeisesti moni lapsiperhe halusi lopetella lomakauden kylpylässä. 

Tällä kertaa en ollut tilannut kylpylästä mitään hoitoja, sillä olimme varanneet huoneen vasta edellisellä viikolla ja hoidot olivat melkein loppuunmyytyjä. Aiemmin olen kyllä esim. ottanut siellä esimerkiksi autuaallisen turvehoidon. Nyt kuitenkin halusin vain levätä ja nauttia kauniista ympäristöstä ja herkuista. 

Kun saavuimme hotellille, lähti Isäntä kuntosalille (ja minä pelkäsin, että minkä vaivan kanssahan se sieltä nyt palaa) ja uimaan, minä jäin ottamaan kauneustorkut. Jalat huusivat apua sen Myllykierroksen takia. Unet maistuivat makealle ja sen jälkeen olikin hyvä lähteä illastamaan. Illastimme yhdessä kylpylän ravintoloista, Tammikellarissa. Tammikellari on viihtyisä, pieni ja intiimi ravintola, jossa on ihan kelpo keittiö. Ravintolan keskellä on lattilla tammipuu, joka lienee silkkipuu - en ole varma - ja joka oli kauniisti joulukoristeltu sydämin. Tämän puun alla oli pöytämme.

Illastettuamme kävimme vielä paseerauksella ihastelemassa muitakin herkkuja, tarjolla olisi ollut mm. koruja ja Gantin ja Marc O`Polon vaatteita. Onneksi kaupat olivat jo kiinni;)

Törmäsimme siellä käytävillä vielä Isännän liiketuttavaan, joka oli perheensä kanssa viettämässä kylpylässä 50-vuotisjuhliaan ja heidän kanssaan päädyimme vielä kylpylän Salakapakkaan. Karaoke raikui - minä en todellakaan laulanut - ja tutustuin perheen ihastuttavaan rouvaan, jonka kanssa juttu luisti ja luulenpa, että tähän perheeseen pidämme jatkossakin yhteyttä. Kiva löytää uusia ystäviä! 

Uni maittoi illan rientojen jälkeen ja aamulla kömmimme ylös kuin kaksi karhua talviuniltaan. Kyllä valvominen näin vanhemmalla iällä ottaa koville. Mutta kannattaa. Niin mukavaa oli. Suihkun jälkeen runsaalle aamiaiselle ja pikkuhiljaa kotia kohti.

Kotona odotti kaksi tyytyväistä nuorta, siivottu koti - astiatkin oli pesty - ja kissa, joka esitti vallan villit tervetulohepulit! Olen kyllä niin ylpeä meidän nuoristamme, sillä heidän kanssaan ei ole koskaan tarvinnut pelätä, että koti olisi säpäleinä juhlien jälkeen tai että olisi pitänyt pelätä, että missä kunnossa he kotiin reissuiltansa palailevat; molemmat ovat tiukkoja alkoholin vastustajia ja kavereiksi on valikoitunut 

samanlaista porukkaa. 

Miten sinun viikonloppusi sujui? Saitko levättyä ja ladattua akkuja tulevalle viikolle? Vai menikö viikonloppusi töitä tehden. Minä tiedän, että joudun ensi viikolla parin aika haastavan jutun töissä hoitamaan ja lisäksi jokavuotiset toimintakertomukset olisi saatava alulle ja mielellään valmiiksi. Saattaa mennä jopa kotitöiksi. Joten akkujen lataaminen kylpylässä tuli kyllä ihan tarpeeseen.

Ja vielä - tervetuloa lukijajoukkoon Heidi Y, Caelia caelia´s cup of tea -blogista, Mamma M Naukulan kerho -blogista, Pike merimatka maalla -blogista ja Mirstaakkeli Sinisen talon Mirstaakkeli -blogista. Olette vaan niin tervetulleita; toivottavasti viihdytte!

Mukavaa sunnuntai-iltaa kaikille! Minä lähden saunaan. Luulenpa, että uni sen jälkeen tulee silmään aika helposti;)