Arki - lankeemuksia ja voittoja - kuvahaaste 2/5

Kiitos kaikista kommenteista ja tsemppauksista edelliseen postaukseeni. Ihania olette. 

Flunssa alkaa jo olla voiton puolella ja töissäkin on tämä viikko ahkeroitu.

Aurinko on hellinyt säteillään ja luonto heräilee vauhdilla talviuniltaan. 

Tuntuu siltä, että itsekin heräilisi. Mieli vaeltelee ties missä. 

Luulisi, että virtaa riittäisi vaikka mihin. Vaikka niihin kaaoksen ja kasojen selvittelyihin.

Vaan kun ei riitä. Tämä lady vain haaveilee ja suunnittelee. 

No, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty - ja niitä puoliksi tehtyjä projekteja tässä huushollissa riittää;)

Kerroin taannoin postauksessani Kohtuullisemmin, yksinkertaisemmin, ympäristöä säästäen... aloittavani Ekopaaston. 

Listasin samaisessa postauksessa erilaisia tapoja, millä paastoon osallistun. Ja aika hyvin olen ruodussa pysynytkin.

Monen lupauksen pitäminen on onnistunut.

Mutta kun kerran julkisesti olen kehua retostellut, miten hyviä lupauksia olen tehnyt, on ihan rehellisyyden nimessä kohtuullista sitten tunnustaa, että on niitä repsahduksiakin tullut. 

Eilen viimeksi.

Niin vain sorruin kokouspainotteisen työpäivän jälkeen kaupassa ostamaan Gloria -lehden ja vielä - jotta varmasti saisin katumuksen aihetta - karkkipussin - ja ison sellaisen. 

Näin on heikko ihmisen - tai ainakin ladyn liha. Hyi minua. Häpeän kyllä. 

Mutta en sentään koko tuota karkkipussia kerralla vetänyt. Riittäisi sen lopuista vielä loppuviikon lankeemuksiksikin. 

Jotta tältä välttyisin, lahjoitin loppupussin Isännälle. 

Eipä tarvitse enää haikailla senkään - siis karkkipussin - perään. 

Isännän perään ehkä vähän. Se on se kevät;)

Mutta eihän tämä elämä ole pelkkää lankeemuksen murheessa ja sokerihumalassa rypemistä - sain nimittäin kivaa kirjepostia. 

Olin voittanut Pihin naisen elämää -blogin 3-vuotissynttäriarvonnassa postimerkkejä. Nämä Monikulttuurinen Suomi -merkit ilahduttivatkin kovasti ja niille on todella tarvettakin - tykkään lähetellä kortteja - ja teema on hieno; viittasin siihen hieman postauksessani Voi jospa tietäisivät maailmalla - olen suomalainen, kun linkitin siihen videon Kansalaiset feat. Medborgare - olen suomalainen. Jos ette silloin sitä katselleet ja kuunnelleet, käykääpäs vilkaisemassa. Upea.

Kirjekuoren taakse oli Pihi nainen vielä kirjoittanut toivotuksen "Aurinkoista kevättä". 

Siitä aion nauttia täysillä, imen valon ja lämmön voimaa - ja ehkä saan muutaman projektin valmiiksikin. Kiitos Pihi nainen. 

Pihin naisen elämää -blogissa pihistellään, aikapankkeillaan ja luetaan - ja myös arvostellaan kirjoja. Kannattaa tutustua!

Tämä postaus on osa 2/5 kuvahaastetta,  jonka sain Tässä ja Nyt - Unelmien kera -blogin Katjalta.  Haasteen ideana on postata viitenä päivänä kuva omasta arkielämästä ja haastaa jokaisen kuvan kohdalla joku toinen bloggaaja. Kiitokset vielä, Katja, tästä haasteesta.

Tällä kertaa haastan matkanvarrelta -blogin Marrun. Jos Marru ottaa haasteen vastaan, on tiedossa upeita kuvia; Marru on nimittäin yksi blogistanian taitavimmista valokuvaajista. Joten käykääpäs seurailemassa.

Kevään nostatukseen seuraava tuttuakin tutumpi biisi - tällä kertaa ei Tavaramarkkinoiden eikä edes Kotitalouden versiona, vaan 

Elisa Korjus  & Liisa Akimof - Kevät

Aurinkoisia päiviä, mukavaa loppuviikkoa!

Saturday Night Fever - lauantai-illan huumaa

Viikko meni taas flunssan kanssa taistellessa - töissä huonosti nukuttujen öiden jälkeen Buranan voimalla sitkeästi kuitenkin yritin ahertaa. Torstainen kokopäivän suunnittelukokous oli kyllä todellinen voimainkoitos! Mutta onneksi perjantai olikin jo lomapäivä - sain ihan rauhassa löhöillä sängyssä seuranani Cathy Kellyn hömppäromaani Onnen ainekset - ja iso kasa vanhoja sisustuslehtiä. Viiru lohdutti vähän väliä torkkuja ottavaa Ladya.

Loma - jota on vain muutama päivä - taitaa kulua yrittäessä toipua tästä flunssasta. Muutamaan kertaan olen jo luullut sen selättäneeni, mutta se vihulainen iskee aina takaisin. 

Olimme ajatelleet Isännän kanssa juhlistaa loman alkua Helsingin reissulla ja hotellikin oli jo varattu. Tänään kuitenkin kauppareissukin otti niin koville - ja molemmille - että peruimme koko matkan ja olemme täällä kotona vain torkutelleet ja raakkuneet kuin kaksi vanhaa varista - nuoret ovat lomareissulla Oulussa kavereitaan tapaamassa.

Päivän kauppamatkalta mukaan tarttui uusin Gloria, jota olen jo vähän ehtinyt selaillakin. Ihania musta-valkoisia vaatteita! Olen aina rakastanut musta-valko -yhdistelmää ja niitä on onneksi kaapissakin aikalailla - eri asia on sitten se, miten mahtunevat päälle, kun ei tämä vatsamakkaroiden sulatus -projekti tunnu edistyvän. Tuollaiseen kroppaan kuin noilla malleilla ei edes tähdätä, mutta vyötärön toivoisin vielä löytäväni.

kuvat valokuvattu maaliskuun 2013 Gloria -lehdestä

Tuossa ruutumekossa on kyllä ideaa tällaiselle vähän pyöreämmällekin - nuo mustat sivukaitaleet hämäävät aika kivasti;)

Tuonkin oikealla alhaalla olevan kuvan housut miellyttävät kovasti. Minun on alkanut tehdä mieli valkoisia housuja - lähinnä valkoisia farkkuja vajaamittaisella lahkeella olen haaveillut. 

Paitsi että vuosikymmeniin en ole enää valkoisia housuja käyttänyt. En sen saaristoon tehdyn kesäretken jälkeen, jolloin päälläni oli ihanat valkoiset leveälahkeiset housut ja huomasin perillä, että olin istunut koko menomatkan suklaapatukan päällä. Onneksi oli mukana neule, jota sitten kesäkuumalla koko loppumatkan pidin lanteillani.

Kun tämä olo nyt on ollut niin surkea ja mielialakin ihan maissa, niin päätinpä ilahduttaa itseäni ja ostaa vihdoinkin sen Statement-korun itselleni. Olen ihaillut muiden bloggaajien kuvissa kauniita, upeita ja näyttäviä koruja ja päätin, että nyt on sitten se päivä, kun minäkin sen hankin. Tuossa alakuvissa tulos Ladyn Statement-korun ostosta:

Jotta mä olen tylsä. Mutta kun ei vaan saanut itseään taipumaan niihin ihanuuksiin. Niin se vaan on, että muilla ovat kyllä kauniita - minä vaan en osaa käyttää. Mutta jotta ei ihan turha reissu tullut, oli sitten pakko tuo koru Lindexin rihkamahyllystä napata;)

Ja vielä oli lohdukkeeksi ostettava lohtuherkkuja. Tai eihän nuo oikeasti ole mitään herkkuja - ihan selvää terveysvaikutteista dieettiruokaahan ne ovat! 

Ennenkuin taas laahustan tuonne sohvalle ja yritän pitää silmäni vielä Komisario Frostin ajan auki, kiitän Heidiä ja Katjaa blogista Tässä ja nyt, unelmien kera siitä, että olette itsenne tuohon lukijajoukkoon laittaneet - olette ihan vallan mahdottomasti ilahduttaneet tätä vaivaiseukkoa!

Ihanaa viikonloppua ihan jokaiselle teistä!