Elämäni aakkosia olen käynyt läpi jo kolmessa postauksessa.
Ensimmäisessä kävin läpi välin A-K, toisessa tarinoin välillä L-Q ja kolmannessa kirjoittelin vain kirjaimesta R.
Tuossa R:ssähän keskityin Rakkauteen ja se on sen verran tärkeä asia tässä maailmassa, että kyllä se ihan oman postauksensa väärti oli.
Ja koska en osaa lyhyesti kirjoittaa, en mene takuuseen, pääsenkö vieläkään loppuun saakka. Katsotaan.
Tässä jatkoa Ladyn elämän aakkosiin:
S - S on kirjain, jolla alkaa mieheni toinen nimi. Se nimi, joka on hänen kutsumanimensä.
Olen kertonut kohdassa L lapsistani ja P:hen listasin perheen.
Kyllä tähän kohtaan on pakko laittaa hänet, jonka kanssa olen lapseni saanut ja kasvattanut ja joka on tärkeä osa tätä meidän perhettämme.
S on minulle puoliso, tuki ja turva. Aviomies, elämänkumppani, rakastettu, perheemme isäntä.
Jonka kanssa on jaettu elämää liki 30 vuotta.
Yhdessä on koettu hyviä ja vaikeitakin asioita - mutta ei niin pahoja, ettei niistä selvitty olisi.
Olemme luottaneet toisiimme, jakaneet rakkauden lapsiimme ja meillä on monessa asiassa samanlaiset arvot.
Ei kaikissa, mutta tärkeimmissä.
Me jaamme yhdessä arjen ja juhlan.
Matkustamme yhdessä ja vietämme aikaa toistemme kanssa.
Harvoin reissaamme ilman toista. Harvoin juhlimme ilman toista.
Ja vaikka arki on kiireistä ja stressaavaa, otamme aina välillä yhteistä aikaa - lähdemme vaikka Helsinkiin konserttiin, yövymme hotellissa ja irrottaudumme arjesta.
Teemme lyhyen viikonloppumatkan jonnekin ulkomaille - ja ihmettelemme,
miten hauskaa meillä vielä on yhdessä kaikkien näiden vuosien jälkeen.
Joku joskus sanoo, että on löytänyt toisen puoliskonsa.
Minä en näin sano.
Minä olen ihan kokonainen itsenänikin. Ja niin on miehenikin.
Sitä paitsi joutuisin sanomaan, että olisin löytänyt elämäni 2 kolmannesta - ja minua jäisi vain 1 kolmannes.
Sillä minun mieheni, isäntä, on aika iso mies;)
Kuvaa hänestä ei täällä blogissa ole näkynyt kuin hääpäiväpostauksessa - ja siitä kuvasta ei häntä kukaan tunne.
Sen verran on elopainoa ja elämän jälkiä tullut hänellekin.
On hän kyllä vilahtanut kuvassa, josta kerroin muotokuva -postauksessani. Jos tarkkaan katsotte, kyllä hänet siitä löytää;)
 |
| kuva - Laura Pihl |
Yhdessä on tahdottu jatkaa - ja niin tehdään jatkossakin.
Uusi tilanne, jossa lapset ovat muuttaneet kotoa, tuo uusia tuulia ja jännityksellä odottelen, mitä meillä on edessä.
Siitä olen varma, että tuon oman isäntäni kanssa hymyä ja naurua tulee riittämään
- ja varmasti myös kompromisseja ja konsestusta.
T - Turku. Kaupunki, johon tulin opiskelemaan liki 40 vuotta sitten.
Kaupunki, jossa olen elänyt 5 eri osoitteessa ennen kuin muutimme Kaarinaan.
Kaupunki, jossa käyn töissä.
Kaupunki, jossa asuvat lapseni.
Ja jonne vielä muutan joku kaunis päivä takaisin.
Turussa olen kokenut rakkauksia, eronnut, löytänyt mieheni.
Olen vaellellut Turun katuja ja jokirantaa, olen kulkenut sen puistoissa aamukasteessa avojaloin tanssien ja laahustanut sen puiden varjossa sadetta pidellen ja kyyneliä pidätellen.
Turkuun tulin vain opiskelemaan, käväisemään muutamaksi vuodeksi.
Mutta sille tielle jäin.
Turkulainen en vielä kaikkien näiden vuosienkaan jälkeen ole - mutta joku päivä aion olla.
U - Unelma. Enemmän kuin haave.
Haaveilla voin vaikka uusista kengistä, mutta unelmoida isommin.
Voin unelmoida onnesta, rauhasta ja rakkaudesta.
Unelmoida siitä, että lapsillani olisi hyvä tulevaisuus.
Että he saisivat elää rauhan maailmassa.
Että heillä olisi onni myötä. Ja työtä.
Voin unelmoida tasa-arvosta.
Siitä, että me ihmiset osaisimme elää niin, että kaikilla olisi hyvä olla.
Voin unelmoida siitä, että kaikilla ihmisillä olisi toivo - ja mahdollisuus unelmoida.
Unelmoida isosti.
"I have a dream" - näin sanoi Martin Luther King - ja näin lausuu myös yksi höppänä unelmoijalady.
Sillä kaikilla, myös höppänöillä, pitää ja saa olla unelmansa.
V - tämän jätän tällä kertaa väliin, sillä V tulee saamaan ihan oman postauksensa.
Ja te, jotka blogiani olette kauemmin lukeneet, tiedätte vallan hyvin, mistä siinä kirjoitan;)
X - XX - naisen kromosomipari.
Ja tässä olen laiska ja turvaudun toistoon: N -kirjaimen kohdalla tämä tuli jo käsiteltyä;)
Y - Ystävä. Ystävä, hän johon luotan, jolle voin kertoa kaiken ja joka luottaa minuun.
Hän, joka tietää kertomattakin.
Hän, joka osaa kuunnella, puhua, lohduttaa, itkeä yhdessä.
Hän, joka osaa olla hiljaa.
Hänen kanssaan nauretaan parhaat naurut.
Hän on kulkenut mukanani pitkän tai lyhyemmän matkaa.
Minulla on paljon kavereita, mutta vain muutama ystävä.
Ilman ystävää olisi elämä tyhjää ja yksinäistä.
Sinä Ystäväni, joka luet tätä, tiedät, että olet minulle tärkeä.
Z - Zeit, aika. Aika, joka kuluu nuorena liian hitaasti ja nyt vanhempana liian nopeasti.
Eilistä ei ole, huomisesta emme tiedä.
Aika on tänään.
On vain tämä hetki ja se on kallis.
Å - Åbo. Turku. Taas toistan: ks. kohta T;)
Ä - Äiti. Äidin rakkaus, äidin onni, äidin huoli.
Suurin elämäni lahja on saada olla äiti. Aina.
Tätä sivusin jos kohdassa L, kun kerroin lapsistani.
Enpä siihen juurikaan enempää pysty lisäämään.
Ö - Ö-mappi. Se, minne pistetään kaikki tarpeeton.
Se, jonne loppupeleissä joutavat nämä ladynkin höpinät;)
Näin sitä vaan sinniteltiin - aakkoset V:tä lukuunottamatta on lueteltu.
Toivottavasti jaksoitte edes jonkin osan. Tai jonkin kirjaimen.
Ja toivonpa, että joku muukin tämän haasteen selättää.
Tätä on ollut hauskaa tehdä. Ja haastavaa.
Ja heti, kun tämänkin julkaisen, tulisi mieleen kymmeniä sanoja, joita olisin voinut voinut kunkin kirjaimen kohdalle laittaa.
Niinkuin tuli jo tätä kirjoittaessa, sillä alunperin oli tarkoitus T:n kohdalla riimitellä Toivosta ja Turku piti tulla vasta kirjaimessa Å.
Vaan enhän minä sitä muistanut tänään, kun tätä kirjoittelin.
Ja sitten en enää jaksanut korjata.
On tämä tarpeeksi pitkä sepustus taas näinkin.
Toivosta nimittäin olisi ollut paljonkin sanottavaa.
Ja ehkä joku päivä sanonkin;)
Hyvää uutta viikkoa kaikille!
Lady of The Messiä voi seurata myös Facebookin, Blogilistan, Bloglovinin, Instagramin ja Twitterin kautta.
