Herkkuja sekä suulle että silmälle - Herkku ja Lahja Murenan joulutunnelmia

*Postauksen lopussa alennuskoodi blogini lukijoille

Olen muutaman kerran saanut joulun alla kutsun salolaisen Herkku ja Lahja Murenan 
bloggaajien joulunavaukseen,  mutta aikataulut eivät ole sopineet enkä ole mukaan ehtinyt.

Ja kyllä on harmittanut, sillä kun kutsuun on painettu sana "herkku", 
on tämän ladyn vatsa jo puolimatkassa menossa;)

Mutta tänä vuonna päivämäärä sopi - ja kun vielä pääsin paikalle Tuula´s life -blogin Tuulan kyydillä, 

niin viime viikolla matkasimme kohti Saloa ja aivan sen sydämessä, torin laidalla sijaitsevaan kauppaan.

Perillä meitä odotti kuuma glögi ja upea herkkupöytä, jonka Salon Seurahuone oli Murenan väen 

kanssa meitä varten kattanut. 

Liikkeen omistaja Miina Laukkanen toivotti meidät tervetulleiksi ja herkuttelun lomassa saimme 
kuulla niin yrityksen synnystä kuin itse tuotteistakin.

"Murenoista mielihyvää arkeen ja juhlaan" periaate toteutuu liikkeessä hienosti, sillä valikoimissa
 on yli 4000 tuotetta, joista yli puolet on erilaisia ja erikoisia elintarvikkeita
 - lähellä ja puhtaasti tuotettuja.   

Se toinen puoli liikkeen tuotteista koostuu kauniista sisustustavaroista ja kivoista lastentuotteista.

Kun olimme nauttineet pöydän antimista, pääsimme kiertelemään liikkeessä ja voi mitä ihanuuksia

pöydiltä ja hyllyiltä löytyikään!

Erikoiskahveja, teetä - useilta valmistajilta ja useita makuja.

Saimme myös maistella kahvia suoraan Terhon kyläpaahtimosta, josta meille olivat
 kertomassa Anniina Kunnaton ja Mona Lahtinen. 

Paahtimo sijaitsee muuten samaisessa Mathildedalin kyläyhteisössä, 
josta jo edellisessä postauksessani hieman kerroinkin. 
Taas löytyi lisäsyy poiketa Mathildedahliin!

Erilaisia korppuja ja keksejä, joita myös oli tuossa herkkupöydässä maisteltavanamme.

Makeisia, tryffeliä, suklaata.

Suklaata jos jonkinlaista! Niin herkullisen näköisiä, että en tiennyt, minne päin olisin

katsonut - tuokin alimman kuvan ChocoMe -suklaa oli niin kaunis, että mahtaisiko sitä raskia edes syödä!

Ja tottakai saimme myös maistaa eri suklaalaatuja ja merkkejä.

Ihan vähän vaan maistoin;)

Elintarvikepuolelta Murenan valikoimista löytyy edellisten lisäksi mm. pastoja, riisejä, hilloja,
 hyytelöitä, öljyjä, pestoja, mehuja, mausteita - vaikka mitä!

Ja tottakai jouluisia makuja, glögejä, piparkakun ja kardemumman tuoksua.

Minun ostoskoriini päätyi mm. sitruunalla maustettua ruokaöljyä, pestoa, kahvia 
- suklaasta on parempi olla kertomatta;)

Liikkeessä oli myös kivoja, valmiiksi pakattuja lahjayhdistelmiä - helppo ja nopea jouluvieminen ja

voisin minä vaikka tuon tryffelipussin itsellenikin huolia.

Sisustustavaroiden valikoima oli laaja ja laadukas: tuotemerkkeinä esim. Skandinavisk, Tine K, 
House Doctor, Lot´s Living ja moni muu.

Ja tietenkin, kun kauppa oli jo joulutunnelmissa, löytyi tonttua jos jonkinlaista, joulukuusia ja poroja.

Itse pystyin vielä vastustamaan sisustustuotteiden kutsun, sillä kodin raivausprojekti on edelleenkin

vaiheessa, vaikka kyllä minä hieman sillä silmällä muutamaa kynttilää katselin. Ihan vaan lahjoiksi.

En itselleni.

 Sisustustuotteiden sijaan ostin Le Pere Pelletierin pyykkietikkaa ja silitysvettä,
 joita olen muutaman tuttuni kuullut kehuvan.

Pyykkietikkahan on varsinainen tehoaine - sitä käytetään huuhteluaineen sijaan ja se poistaa hajut
, vähentää sähköisyyttä, poistaa pyykistä pesuainejäämät, desinfioi pyykin ja paljon muuta
 - se jopa raikastaa pesukoneen rungon ja estää pesuainesaostumien synnyn pyykkikoneeseen.

Silitysvesi taas helpottaa silittämistä - pellava ja muut vaikeasti siliävät kankaat 
siliävät tämän aineen avulla helposti. Ja esim. silkkiä ei tarvitse edes silittää - riittää kuulemma,
 että suihkauttaa silitysvettä vatteen ryppyihin ja ripustaa hengarille - vaate siliää siinä itsekseen.

Juuri niin sopiva tuote eräälle laiskalle ladylle;)

Sekä pyykkietikkaa ja silitysvettä löytyy useammalla tuoksulla - minä ostin puuterin tuoksuiset, 

sillä halusin mahdollisimman miedon tuoksun.

Kaupassa oli myös kiva lastennurkka - harmi vain, ettei tällä hetkellä ole perhe- eikä ystäväpiirissä

pieniä lapsia, joille noita olisi voinut lahjaksi hankkia. 

No - ehkä jokin päivä;)

Kun herkuista aloitettiin, on pakko vielä itseään - ja vähän teitäkin - kiusata lopuksi tällä herkkukuvalla. 

Arvatkaapas, mitä aion kaapista kaivaa esille?

Jos herkkuhammasta alkoi kolottamaan tai tarvitset kotiin tai lahjaksi jotain kaunista tai hyödyllistä

sisustustavaraa, ei sinun tarvitse Saloon asti lähteä, sillä Murenalla on myös verkkokauppa.

Ja kannattaa kurkata, sillä blogini lukijat saavat tutustumistarjouksena 10 % alennuksen
 tilauksen loppusummasta käyttämällä koodia LADYMESS16.
Koodi on voimassa 11.12.2016 asti.

Itse en taida uskalla ihan heti klikkailla, sillä suklaan suhteen taidan olla aseeton
 - ja varastot kotona pian syödyt. Viimeisiä viedään.

Onko Herkku ja Lahja Murena sinulle tuttu?

Ja mitkä ovat sinun suosikki suklaaherkkusi jouluksi?

Entä joko teillä alkaa nousta joulumieli?

Kiitos Herkku ja Murenan väelle mukavasta ja tunnelmallisesta illasta
ja kiitos Tuula kyydistä ja seurasta!

* Postaus on tehty blogiyhteistyössä Herkku ja Lahja Murenan kanssa

 - postauksen linkit eivät ole affiliatelinkkejä eli en hyödy niistä rahallisesti.

Mukavaa perjantaita kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös 

Facebookin, Bloglovinin, Instagramin, Twitterin, Tumblr`n ja Pinterestin kautta.

Mökötystä ja tuomisia reissulta

Meidän reissumme Pohjois-Karjalaan oli todella lyhyt niinkuin kerroinkin edellisessä postauksessani Siellä missä sielu lepää. 

Isännän töiden takia aikaa oli rajallisesti ja sehän tiesi sitten sitä, että matkat ajettiin suoran kaavan mukaan kuin tuli olisi poltellut Isännän takapuolen alla. Ensin Via Kareliaa menomatkalla ja tullessa Mikkelin kautta. Pysähdyksiä vain kahvi- ja ruokatauoilla. 

Ei shoppailtu eikä pysähdytty katselemaan uusia paikkoja. Saatikka että olisi poikettu reitiltä jonnekin. 

Niinkuin nyt esimerkiksi Punkaharjulle Retrettiin.

Hieman minä asiasta taisin pari sanaa lausahtaa, sillä Isäntä yritti hyvitellä toisena mökkipäivänä käyttämällä minua kahvilla ja ostosreissulla Kolinportilla.  

Kolinportissahan sijaitsee kahvila, ravintola, parikin lahjatavara- ja matkamuistomyymälää, huoltoasema ja ruokakauppa. Paikalta voi myös ostaa paikallisten leipomoiden tuotteita, mm. ahvenkukkoja.

Kiertelin myymälät ja ihastelin tuotteita, jotka ovat suurimmaksi osaksi suomalaisia. Ja osa vieläpä sieltä Juuan ja Kolin seudulta. 

Tottahan minä vuolukiviteollisuuden tiedän, mutta sitä en ollut aiemmin tiennyt, että Juuassa on monta upeaa savikeraamiikkataiteilijaa.

Esimerkiksi Liisa Kokkosen, Sisko Sutisen, Maija Hiltusen ja Vieno Törrösen töitä löytyy Kolinportista. Samoin saattaa löytyä vielä joitain  Kermansaven astioita - Kermansaven astiatuotantohan lopetettiin vuonna 2011.

Keramiikan lisäksi tarjolla olisi ollut vaikka mita kaunista: tarjottimia, pyyhkeitä jos jonkinlaisia, kynttilöitä, nahkatuotteita, lasia. Oli Iittala-Arabian, Puttipajan ja monen muun suomalaisen valmistajan tuotteita. Hunajaa, riistatuotteita, teetä, marjaviinejä, taidekortteja, Melliksen mehiläistuotteita.

 Kaikkea kaunista ja hyödyllistä.

Niinkuin nyt nuokin alakuvassa olevat Hyvä olo - ja mökötyskivet. Sellaisethan ostin itselleni jo viime vuonna ja kerroinkin niistä tarkemmin postauksessani Reissunaista laulattaa.

Ja tuollaiset minä ostin myös tänä kesänä. 

Mökökivelle olisi ollut käyttöä jo paluumatkalla, kun Isännän kaasujalkaa painoi, 

mutta olin pakannut sen auton takaluukussa olevaan kapsäkkiin. Damn;)

On noilla kivillä toki käyttöä vastakin, sillä niillä saattaa olla osansa tai arpansa jossain tulevassa postauksessani;)

Huomenaamulla lähdemme Isännän kanssa parin päivän Tallinnan  matkalle. Ja nyt ei olla liikkeellä omalla autolla;)

Aurinkoa, lämpöä ja hyvää tahtoa kaikille!

Uppsala ja Tukholma kahdessa päivässä - ehtiikö työmatkalla nähdä mitään?

Tässä matkaraportti - jonkinlainen sellainen.

Kuvia oli todella vaikea tähän valita, sillä useimmissa esiintyi työkavereitani - ja kun kukaan heistä ei tiedä, että tällaista blogia raapustelen, en edes ajatellut kysellä julkaisulupia;)

Lähdimme siis muutaman työtoverini kanssa viime keskiviikkoillalla kohti Tukholmaa Tallink Siljan Baltic Princess -laivalla. Heti hytteihin majoittumisen jälkeen meillä oli pieni tervetulo- ja priifauspalaveri laivan kokoustiloissa. Kohotimme kuplivat ja suunnittelimme seuraavien päivien ohjelmaa. 

Sen jälkeen pieni iltapala ja kukin hävisi taholleen. Eli meidän ryhmämme tapauksessa hytteihinsä nukkumaan, sillä aamulla oli varhainen ylösnousu - aamiaisenkin söimme vasta Tukholmassa hotelli Ariadnessa, mihin majoituimme.

Laivalla oli todella hiljaista - muutama liikematkailija ja jonkin verran eläkeläisiä. Esiintyjiinkin oli satsattu: Markku Aro bändeineen. Minun musiikkimakuni tuntien ei tarvinnut kahta kertaa miettiä, lähteäkö yökerhoon vai nukkumaan;)

Matkailijoiden määrästä kertoo jotain myös se, että Ariadnessa saimme huoneemme jo aamulla. Mikä oli kyllä kiva yllätys! Hotelli oli minulle tuttu - olin siellä aiemmin kerran käynyt - tosin meillä oli silloin vain päivähuone paluumatkalla New Yorkista ja iltalaivaa odotellessa. 

Ariadne on kiva hotelli - mutta vain yöpymistä varten, sillä se sijaitsee aivan terminaalin vieressä ja keskustaan joutuu menemään julkisilla kulkuvälineillä tai taksilla. Mutta näin työmatkalla, kun siellä vain yövyttiin, se oli ihan toimiva.

Aamiaisen jälkeen lähdimme omalla pikkubussilla kohti Uppsalaa, jossa tapasimme yhteistyökumppaneitamme - suomalaisia, jotka tekivät työtään Ruotsissa sekä muutamia svenssoneitakin. 

Päivä menikin kokoustaessa - välillä toki lounastimme isäntiemme työpaikkaruokalassa. Ja kahvittelimme.

Meille jäi aikaa vajaa tunti tutkia Uppsalaa ennen kuin bussimme lähti takaisin kohti Tukholmaa.

Itse ehdin käväistä parin työkaverini kanssa kokouspaikkamme lähellä sijaitsevassa Uppsalan tuomiokirkossa. Upea, tunnelmallinen kirkko, jossa olisi ollut paljonkin nähtävää - jos aikaa olisi ollut enemmän.

 Uppsalan tuomiokirkko - Maria tuossa edessä ei ole elävä;)

Uppsalasta vielä isäntiemme kertomana sellainenkin tieto, että kun aikoinaan 60-luvulla sinne tulivat Suomesta duunarit (kaikki kunnia heille), niin tämän päivän tulijat tulevat joko opiskelemaan Uppsalan yliopistoon tai töihin tutkijoiksi ja opettajiksi tuohon samaiseen laitokseen - sekä sairaaloihin - ja sinne tulijat eivät ole siivoajia vaan lääkäreitä. Ja näitä akateemisesti koulutettuja suomalaisia duunareita on Uppsalassa kuulemma paljon - osa viipyy vain muutaman vuoden, osa pitempään.

Ehdimme myös pikaisesti käväistä Tuomiokirkon läheisyydessä olevassa pienessä sisustuskaupassa, 

Mamsell K:ssa. Kauppa oli viihtyisä; siellä oli kaikenlaista tilpehööriä ja sellaiselle, joka tykkää tuollaisesta, varmaankin aikamoinen aarreaitta. Itse pidän hieman pelkistetymmästä tyylistä, joten tyydyin vain kuvaamaan.

Palattuamme Ariadneen käväisin erään työkaverini kanssa lyhyellä kävelylenkillä - hotellin ympäristössä ei juurikaan ollut nähtävää. Suihkun jälkeen siirryimme bussillamme illalliselle kivaan, pieneen Östermalmilla sijaitsevaan italialaisravintolaan, Lo Scudettoon. 

Yhteistyökumppaneitamme oli myös mukana ja ruoka oli etukäteen varattu. Ravintolassa oli loistava palvelu, ruoka - 3 ruokalajia, taivaalliset viinit - oli kerrassaan hyvää. Enpä ihan heti muista, koska olisin niin maittavaa illallista syönyt - ja aikamoisissa paikoissa olen niitä sentään nauttinut. 

Jos tuollapäin liikutte, voin suositella lämpimästi. Todella hyvä ravintola!

Ravintolassa vierähti aikamoinen tovi ja kävelimme matkan takaisin hotellille. Mikä olikin muutamille tarpeen - viinilasilliset olivat tehneet tehtävänsä ja nauru raikui ja puhe luisti. Itse kullakin. Hotellilla vielä pienet yömyssyt alabaarissa - itse tyydyin siinä vaiheessa jo kahviin - ja untenmaille.

Meidän työporukkamme on siitäkin hyvä, että siinä kukaan ei kännännyt, sikaillut tai muuten käyttäytynyt niin, että seuraavana aamuna olisi nolottanut. Näin on yleensäkin meidän matkoillamme ja illanvietoissamme. On kiva juhlia, kun tietää, ettei tarvitse katsella örvellystä - eikä tarvitse pelätä, että jossain vaiheessa iltaa joku on käymässä liian tunkeilevaksi.

Perjantaina heti aamiaisen jälkeen bussimme vei meidät Tukholman keskustaan, missä tapasimme taas yhteistyökumppaneitamme. Ja lounaan jälkeen olikin sitten iltapäivä vapaata. Hurraa!

Lähdimme erään työkaverini kanssa omille teillemme Gamla Staniin, missä kahvittelimme ja aikamme kierreltyämme suuntasimme Åhlensille, NK:hon ja Gallerianiin (suuri tavaratalo, missä lukuisia butiikkeja). Taas kiertelyä ja kahvittelua - ja kas, saimme kuningasidean kävellä takaisin hotellille. 

Ei muuta kuin tuumasta toimeen - karttaa sentään aika ajoin tarkastelimme, että suunta olisi edes sinne päin - sillä emme tietenkään valinneet sitä suorinta reittiä - se kun loppuosastaan kulki läpi laajojen nurmikkoalueiden - ja Tukholmassa tuuli kuten aina - ja tällä kertaa vielä vastatuuleen. Siispä teimme pienen kierroksen katuja pitkin.

Hotellille olikin jo pari työkaveria ehtinyt ennen meitä - olivat tulleet metrolla. Petturit. Yksi oli sentään kävellyt ja sitä suorinta reittiä. Askelmittariin oli kertynyt 10,2 kilometriä. Arvailla vaan sopii, kuinka monta kilometriä minä tulin talsineeksi kaikkine koukkauksineen. Ja kyllä - tuntui jaloissa. En sano miltä. Omilla tolpillani sentään vielä Silja Galaxyyn pääsin.

Laivalla illastimme vielä a´la Cartessa pitkän kaavan mukaan. Ruokamme oli tilattu etukäteen ja meille erityisesti räätälöiden. Paha vain, että lampaan kanssa tarjottu risottu lähetettiin takaisin keittiöön - se oli lähinnä riisikastiketta. No, korvaukset olivat aika mukavat - mm. jääviiniä. Ja hieman muutakin. 

Ravintolasta siirryimme vielä viskibaariin, jossa meikäläinen taas kerran turvautui kahviinsa;) Ja sen jälkeen Nukkumatti olikin erittäin tervetullut. Vaan ei näkynyt - en osaa nukkua laivalla. Aina sama juttu - heräilen vähän väliä. Samoin oli jo menomatkalla. Onneksi oli matkalla se yksi hotelliyö, jolloin nukuin kuin tukki. Muuten olisi tullut noutaja.

Aamulla Isäntä olikin jo vastassa ja pääsin kotiin nopeasti. Ja yhtä nopeasti takaisin nukkumaan. 

Omaan sänkyyn.

Tukholmassa olisi ollut tilaisuus ostoksiinkin, mutta enpä vain löytänyt mitään. Minähän yritän olla jonkinlaisessa ostoslakossa ja rima oli siksi korkealla. Matkan tuomiset olivatkin vähäiset: viskiputeli laivalta Isännälle, itselleni Cliniquen dödöä, pari CD-levyä ja nuorille pari kirjaa.

Ja vaikka Uppsalan Mamsell K:n valikoimat eivät minun makuuni olleetkaan, löytyi sieltä sentään kaksi keramiikkakylttiä, jotka oli ihan pakko napata mukaan. Eivätkös kuvaakin aika hyvin ladyä?

Ja vielä lopuksi toivottelen tervetulleeksi uudet lukijat. Teitä on jo hurja määrä. En kuuna päivänä olisi osannut odottaa, että nämä raapustelut kiinnostaisivat yhtään ketään. Olette ihan hurjan tervetulleita, jokaikinen.

Oikein hyvää viikkoa kaikille!