Sain taannoin Minäkö keski-ikäinen? -blogin Tiialta viestin, jossa hän kertoi antaneensa minulle blogissaan haasteen.
Haasteessa tuli valita 3 inspiroivaa blogia ja toivoa, että ne jatkaisivat haastetta eteenpäin.
Tiia oli valinnut minun blogini yhdeksi omista inspiraation lähteistään.
Ja se, miten kauniisti Tiia blogiani ja minua kuvaili, sai kyllä tälle tättähääräladylle kyyneleet silmiin.
Kiitos, Tiia, kauniista sanoistasi. Olen hirveän otettu. Ja hämilläni. Ja onnellinen.
Tiian kuvauksen voi halutessaan käydä lukemassa hänen postauksestaan - nuo sanat lämmittävät mieltäni vielä pitkään.
Jos Tiian blogi ei ole teille vielä tuttu, käväiskääpä lukaisemassa
- tulette jäämään koukkuun tämän ihanan, värikkään ja räväkän rouvan blogiin.
Tiian blogihan on vasta vähän yli puolivuotias, mutta jo tässä ajassa on tämä upea nainen jo ehtinyt kerätä sankan joukon lukijoita.
Eikä ihme, sillä hänen blogissaan aiheet vaihtelevat laidasta laitaan;
hän kirjoittaa rehellisesti ja pistää itsensä likoon tavalla, johon minulla ei koskaan olisi rohkeutta.
Sydän mukana ja paikallaan.
Perhe-elämää, keski-ikäisen naisen kriisejä ja ilonaiheita - elämää kaikin maustein.
Tätä blogia lukiessa joutuu pyyhkimään silmänurkistaan kyyneliä - naurunkyyneliä.
Ja varautumaan sillä Tiian mainostamalla Tenalla;)
Tiia on nainen, jonka aion sitten joskus, kun tapaamme - ja se päivä tulee vielä - ensin halata kunnolla ja sitten istuttaa kahvikupposen ja ison leivoksen äärelle - ja voitte uskoa, että juttua riittää. Ja naurua.
Haasteessa tuli valita 3 inspiroivaa blogia - eipä mitenkään helppo tehtävä tällaiselle sekameteliblogia kirjoittavalle,
joka lukee blogeja laidasta laitaan.
Minun lukulistallanihan on sitä ja tätä - ja siltä väliltä.
Ja inspiraatiota tulee kaikista - ja kaikista hieman erilaista.
Hartaasti valintojani ja valintakriteereitäni mietin ja päätin, että haasteet lähtevät blogeille,
joita olen jo pitkään seurannut ja joiden päivityksiä en taatusti missaa.
Lisäksi blogien kirjoittajat ovat aikuisia naisia - tosin ei yksikään ihan minun vuosiluvuilleni yllä
- ja genre on kaikissa lifestyle - ja jokaisessa löytyy myös sitä sekametelisoppaa - eri tavoin painottuen;)
Eli tässä minun 3 inspiraatioblogiani - eivät paremmuus- vaan aakkosjärjestyksessä;)
Tässä blogissa olen päässyt Afrikan taivaan alle, haistamaan savannien tuulia ja tuoksuja, aistimaan värien huumaa.
Blogia kirjoittaa Jaana, joka perheineen asui Keniassa, Nairobissa ja joka siellä työskenteli kansainvälisissä tehtävissä.
Jaanan blogista löytyy upeita kuvia, rehevää kerrontaa ja elämänmakua.
Joka solulla.
Tämä avarasydäminen nainen osaa elää - ja osaa myös kertoa.
Jaanan mukana olen saanut myös tutustua Asante -yhdistykseen,
jonka kolmesta perustajajäsenestä Jaana on yksi.
Ihana, upea Jaana ja hänen hurmaava perheensä.
Ja hänen värikäs ja kaunis kotinsa.
Jonka hän nyt syksyllä muutti sieltä Afrikan sykkeestä Turkuun.
Jaana palasi synnyinsijoilleen - mutta toi mukanaan ne loistavat Afrikan värit.
Ja sama elämänmeno jatkuu täälläkin - perhe ja ystävät - ja koko avara maailma.
Siinä kannattaa välillä poksauttaa kuohupullo!
Nimensä mukaisesti Johannan blogissa käsitellään ruokaa - mutta myös paljon muuta.
Johanna viljelee ja kasvattaa yrttejä ja juureksia omakotitontillaan ja marjastaa talonsa pakastimet täpötäyteen.
Luomu ja ekologisuus kulkevat hänen blogissaan käsi kädessä terveen järjen kanssa.
Hän ei saarnaa eikä paasaa, mutta hänen blogistaan löytyy tietoa esimerkiksi ruuan puhtaudesta ja siitä, miten lisäaineet saattavat vaikuttaa terveyteemme.
Johannan blogissa vilahtavat myös hänen ihastuttavat tyttärensä, kotinsa ja välillä matkatkin.
Tämä kuvankaunis, upea nainen osaa lisäksi taloudellisen elämän taidon - blogissa kierrätetään kaikki mahdollinen - ja jos joku, niin Johanna, löytää kirppareilta vaikka mitä.
Johannassa viehättää paitsi itse tämä ihana tehopakkaus, myös se, että sieltä voi tällainen tavallinenkin - eikä aina niin eettinenkään - kuluttaja saada vinkkejä ja innoitusta ilman, että tulee heti huono omatunto omasta kulutuksesta tai syömisistä;)
Blogissa kunnostetaan Ytterön saarella vanhaa saaristotilaa, Villa Iduria, joka on nimetty sinne sata vuotta sitten muuttaneen entisen emännän mukaan.
Pilvi perheineen osti tuon kalastajatilan pari vuotta sitten.
Tilaan kuuluu useita rakennuksia ja haastetta on riittänyt - ja riittää vielä vuosiksi eteenpäinkin.
Saaristotila harmaine, tuulen ja veden kuluttamine rakennuksineen, meri, aurinko ja säiden vaihtelut - kunnioitus luontoa kohtaan ja kaiken sen säilyttäminen ja kunnostaminen, minkä suinkin voi, on lumoavaa seurattavaa.
Ja kun Villa Idurin kesälampaista yksi ei kestänyt syksyyn saakka, pyyhki yksi jos toinenkin meistä lukijoista silmänurkkiaan.
Siinä vaiheessa, kun kesälampaat syksyllä teurastettiin, itkettiinkin sitten täysillä Pilvin kanssa yhdessä.
Pilvin blogissa poiketaan välillä myös mantereelle, perhe-elämäänkin - ja välillä purjehditaan avarammille vesille.
Kaunis blogi, kauniit maisemat ja kuvat - ja kerronnan taidon osaava Pilvi!
Toivottavasti Jaana, Johanna ja Pilvi otatte haasteen vastaan - te olette kaikki sellaisia naisia, joiden kanssa voisin hyvin kuvitella istuvani meren äärellä, kallionluodolla ja poksauttaa pullon kuohuvaa - Johannalle luomuna;)
Mitään kuohuvia ei tämä Lady tosin poksauttele vielä pitkään aikaan - kun muutenkin olen kompurajalka, niin nyt noiden kyynärsauvojen kanssa saattaisi askel horjua liian tehokkaasti.
Mutta tämän syksyn ensimmäiset glögit keittelen perinteisesti sunnuntaina, 1. adventtina.
Ja leivon ne ensimmäiset joulutortutkin.
Hyvää viikonloppua kaikille!
Lady of The Messiä voit seurata
