keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Hyvän mielen arvonta - blogin 2-vuotissyntymäpäivä

Tänään blogini täyttää 2 vuotta.

Kun aikoinaan julkaisin vuorotteluvapaalla ollessani ensimmäisen postaukseni, ajattelin, 
että saan varmasti yksin täällä kirjoitella eikä näitä sepustuksiani kukaan viitsi lukea.
Ja kun ensimmäiset lukijat ilmestyivät tuonne Googlen lukijapaneeliin, olin suunnattoman yllättynyt ja ilahtunut.

Sitä olen edelleenkin, kun uusi lukija jotain seurantatapaa käyttäen kirjautuu. 
Tai kun te vanhat lukijani jaksatte mukanani pysyä.

Ja millaisia lukijoita teissä onkaan - eri ikäisiä, eri aloilla toimivia, fiksuja ja viisaita, avarasydämisiä, 
tyylikkäitä ja taitavia - osa teistä bloggaa itsekin.
Osaan teistä olen myös saanut tutustua lähemminkin ja osasta on jopa tullut ystäviä.

Alusta lähtien blogini sisältö on ollut sillisalaattia.
Kuvat olivat alussa onnettomia - eikä niihin parannusta ole vieläkään tullut.
Kirjoittelen ja höpöttelen vähän sitä sun tätä.
Ja niin aion tehdä vastakin. 
Höpöttäjä on aina höpöttäjä.

Blogin alkuperäinen tarkoitushan oli, että sen avulla tämä Lady saa kotiinsa ja vaatekaappiinsa järjestystä.
Ja päänsä sekasotkut selviksi.
No - koti on edelleen kaaoksen vallassa, vaatekaappi pursuaa ja päästä on viisainta olla sanomatta mitään;)

Punaisena lankana täällä on ollut hyvän mielen ja olon etsintä.
Hyvästä olosta - sekä fyysisestä että henkisestä - olen postaillut silloin tällöin ja hyvää mieltä olen yrittänyt näillä höpötyksilläni tuottaa sekä lukijoille että itselleni.

Ja hyvää mieltä olen saanut blogini kautta enemmän kuin osasin koskaan alkutaipaleella kuvitellakaan.
Olen saanut upeita kommentteja, vertaistukea, tsemppausta, neuvoja ja ideoita - vaikka mitä.
Olen itse saanut kommentoida toisten kirjoituksia heidän blogeihinsa.
Olen saanut ystäviä ja tuttavia ympäri Suomen.

Blogissani olen yrittänyt myös tuoda esiin kiitoksen ja kiitollisuuden merkitystä. 
Olen kertonut omasta kiitosvihostani ja välillä myös kirjoitellut, mistä asioista itse olen kiitollinen.

Ja niinpä on nytkin kiitoksen aika.

Kiitos, että olette jaksaneet kanssani - osa sieltä alkutaipaleelta lähtien 2 vuoden takaa, osa myöhemmin mukaan liittyneinä.

Kiitoksena haluan jakaa teille edes osan siitä hyvästä mielestä, millä olette minua näiden kahden vuoden aikana ilahduttaneet ja järjestän blogini kiitosarvonnan 2-vuotissyntymäpäivän kunniaksi.

Arvonnan teema on tietysti mikäs muu kuin Hyvä mieli.

Samalla teemallahan olen arvonnat järjestänyt jo aiemminkin: ensimmäisen nimellä Hyvä olo hakusessa ja toinen otsikolla Jaossa hyvää oloa ja mieltä.

Ja koska olen vahvasti sitä mieltä, että parhaiten hyvää mieltä saa  tuottamalla sitä toisille ja jakamalla omasta hyvästään, olen tälläkin kertaa ostanut ja valinnut palkinnot tätä periaatetta noudattaen.

Hyvän mielen arvonnan palkintoon kuuluvat:


Positiivareiden Hyvän Mielen seinäkalenteri 2015.
Positiivarit on tuonut ainakin tälle Ladylle hyvää mieltä joka aamu, kun sähköpostistani heidän uutiskirjeensä löydän. 
Positiivarit on myös suomalainen yritys ja suomalaista pienyrittäjyyttä olen ennenkin täällä tuonut esille.
Ja vielä bonuksena: tämänkin vuotisen kalenterin on kuvittanut Anita Polkutie, joka on vuosien takainen koulukaverini Lahdesta.


Turvaa liikenteeseen: Roosa nauha heijastin - tuki Roosa nauhalle ja rintasyövän vastaiseen työhön.
Hoivaa huulille: Hyvän mielen huulivoi The Body Shopista - tuki Animalialle, Hope ry:lle ja Suomen Luonnonsuojeluliitolle.


Lohduketta mielelle ja vyötärölle: Luomu tumma suklaa - tuki Reilulle kaupalle.
Mielenrauhaan ja kehon lämmitykseen: Vihreä tee -lajitelma - tuki Reilulle kaupalle.

Ja vielä haluan tukea Pohjois-Karjalaista yritystoimintaa - Vuoluset on valmistanut seuraavat kivet Tulikiven louhimasta vuolukivestä:


Voittaja saa valita oheisista vuolukivestä tehdyistä kivistä toisen - joko Hyvän olon hierontakiven tai Mökö-kiven. 
Nämä kivet ostin Kolilta jo kesän mökkilomallamme ja itselläni on samanlaiset toissa kesältä.
Näistä kivistä ja esim. siitä, miksi minulle on tärkeää tuoda juukalaisia tuotteita esille, voi lukea vaikkapa postauksesta Reissunaista laulattaa.

Joku ehkä ihmettelee, miksi Mökö-kivi on tuossa Hyvän mielen palkinnossa mukana, mutta minusta mököttäminen silloin tällöin kuuluu jokaNaisen perusoikeuksiin - ja siis lisää hyvää mieltä. 
No - tulipas taas väännettyä aasinsilta rautalangasta;)

Ja tässä koko helahoito yhdessä kuvassa:


Koska arvonta on kiitos lukijoilleni, rajaan sen tällä kertaa koskemaan vain blogini kirjautuneita lukijoita - voit liittyä lukijaksi joko tuon sivupalkissa olevan Googlen lukijapaneelin, Bloglovinin,  Blogilistan  tai Facebookin kautta  vielä arvonnan aikanakin.


Arvonnan säännöt:
* 1 arpa kirjautuneelle lukijalle kommentista - kerro myös, mitä kautta luet blogiani sekä kumman kivistä haluaisit voiton osuessa kohdallesi
* 2 arpaa olemalla lukija ja linkittämällä arvonta omassa blogissa
* 3 arpaa olemalla lukija, tykkäämällä blogistani Facebookissa ja jakamalla arvontapostaus siellä

Linkitykseen voi käyttää alinta kuvaa.
Anonyymit osallistujat, jätättehän selvän nimimerkin sekä sähköpostiosoitteen.

Ja koska minulle tuottaa hyvää mieltä myös luottamus, en aio alkaa tarkistelemaan, oletko lukija vai et, vaan luotan sanaasi;)

Arvonta päättyy sunnuntaina 23.11.14.

Ja niinhän siinä kävi, että arvonnan järjestäjä arpoi tämän voiton viikkoa liian aikaisin - olen kyllä hurjan pahoillani, että näin hömelö voin olla!
Arvonta on siis suoritettu - enää ei voi osallistua!

Onnea arvontaan kaikille!

Lady of The Messiä voi seurata myös FacebookinBlogilistanBloglovininInstagramin ja Twitterin kautta.


SHARE:

maanantai 3. marraskuuta 2014

Elämäni aakkoset - viimeinen osa:)

Kuten aiemmin postauksessani Elämäni aakkoset, osa 4, lupailin, säästin kirjaimen V viimeiseksi ja tein siitä oman postauksensa. 
Nämä minun aakkosenihan ovat rönsyilleet ja olen höpötellyt täällä vaikka mitä neljän osan verran. 
Ja höpötellä aion tässä viimeisessäkin osassa.

Sillä tämä osa on omistettu V:lle. Viirulle.

Kun olen kertonut aiemmin postaussarjassa aakkosen L kohdalla lapsistani, P:n kohdalla perheestä ja S:n kohdalla isännästä, puuttuu sarjasta perheemme ilopilleri ja huushollin naruja tassuillaan vetelevä Viiru.


Meillehän ei alun alkaen edes pitänyt tulla kissaa. Haaveilin aina koirasta.
Mutta anopillani oli 2 kissaa, jotka olivat tyttärelleni rakkaita.
Joskus hölmöyksissäni sitten lupasin tyttärelle, 
että kun joskus muutamme edellisestä kerrostalokodistamme  uuteen kotiin, saa hän kissan.
Ja unohdin lupauksen saman tien.
Mutta tytär ei.
Kun hän kuuli, että olemme muuttamassa, alkoi kysely ja arvuuttelu tulevasta kissasta: mistä, minkä värinen, tyttö vai poika...
Ja minä ajattelin, että nyt taidan olla pulassa.

Sillä lupaukset - etenkin lapselle annetut lupaukset - tulee pitää.

Kun olimme tähän kotiin 14 vuotta sitten heinäkuun alussa muuttaneet, kerroinkin hänelle, että kissa tulee, ennenkuin koulu elokuussa alkaa. 
Ja niin sitten haimme Viirun koulunalkua edeltävänä päivänä Piikkiöstä.
Siellä odotti 2 pientä kissanpoikasta perheessä, jossa jo ennestään oli 2 isoa kissaa ja 2 isoa koiraa. Ja lapsia ja pieni vauva.
Olimme sopineet, että kotiin tuodaan narttukissa. 
Ja niinpä sitten päädyimme vauvanvaunuihin piiloon menneeseen pieneen ja laihaan pikkuotukseen. 
Nimeksi se sai Viivi.

Kunnes anoppi 2 viikon kuluttua tajusi, että ei tämä taidakaan olla tyttökissa.
Nimi vaihtui Viiruksi.


Ja niitä nimiä on piisannut.
Viiru Hyrinä Luntti Tugan, viralliset tyttären antamat nimet.
Vilpertti, Huru-ukko, Viirukka, Äidin oma kultapoika, Äidin kaveri. Ja monta muuta.

Viiru kasvoi ja varttui. Ja varttuessaan se antoi jokaiselle perheemme jäsenelle omat tehtävät.

Minä olen se, jolta Viiru pyytää - ja tarvittaessa vaatii - ruokaa. 
Jos ei komento tehoa, tehoaa katse taatusti. 
Se tulee ja istahtaa eteeni ja tuijottaa niin kauan, että varmasti palveluskunta tottelee.

Minä olen myös se, jonka kanssa Viiru ottaa iltapäivänokoset. 
Ei tarvitse kuin kysyä: Missä äidin kaveri on? 
Samantien ollaan menossa alakertaan. 
Aiemmin Viiru nukkui aina puskemisen ja pusuttelun jälkeen isännän puolella yhtä pitkään kuin minäkin; 
nykyisin se käy vain nukuttamassa minut ja lähtee sitten omille teilleen.


Isäntä on se, joka on kelpuutettu ulkoiluttajaksi. 
Kun Viiru oli pienempi, kulki hän valjaissa isännän mukana tuolla takapihan takana olevalla pellolla, 
mutta nykyisin kuljetaan ilman valjaita. 
Vain kerran on Viiru karannut ja silloinkin pihapuuhun liian korkealle. 
Sieltä sitten koko perhe sitä maanittelimme alas - ei auttanut kuin isännän ketteränä poikana kiivetä hakemaan.

Poika on se, jota Viiru piti pojan pienenä ollessa leikkikalunaan. 
Milloin oli kiinni pojan housun lahkeessa tai persuksissa - ja poika pisteli karkuun. 
Kun poika kasvoi, tuli hänestä se, jota Viiru hellii. 
Pojan sylissä alkaa sellainen puskeminen ja hyrinä, että kuulostaa siltä kuin koko kissa halkeaisi. 
Vieläkin, kun poika tulee kotiin, alkaa heti sama touhu.

Ja tytär on sitten se, joka saa tehdä Viirulle, mitä huvittaa. 
Hän on ainoa, jonka sylissä Viiru viihtyy vaikka miten pitkään. 
Muiden sylissä se vain käväisee. 
Mutta tytär saa palluttaa ja jopa harjata Viirua. 
Ja kissa senkun retkottaa tyytyväisenä, pistää silmät viirulleen ja hyrisee.


Viirusta taiteilijatytär myös sai taiteilijatoverin. 
Tuolta vanhasta postauksesta voi käydä vilkaisemassa Viirun taidetta. 
Hyvin on lasikuitutapetit kuvioitu;)

Viiru on luonteeltaan seurallinen. 
Kun meille tulee vieraita, on Viiru heitä ensimmäiseksi vastaanottamassa. 
Ja isäntä on Viirua ulkoiluttaessaan tutustunut koko lähiseudun mummokuntaan - Viiru kun juoksee heti vieraiden ihmisten, varsinkin mummojen, luokse, kun heitä ulkona näkee. 
Ei sen puoleen, yrittäisi se tehdä tuttavuutta kaikkien muidenkin elävien olentojen, niin kuin nyt suurten koirien kanssa, mutta onneksi on isäntä vielä ollut valppaana.

Viiru on myös suuri metsästäjä. 
Kun se ei vapaasti saa ulkona metsästää - paitsi joskus takapihalla on yrittänyt hätyytellä linnunpoikasia - niin sitten metsästetään kotona ulkoa sisälle päässeitä yöperhosia. 
Ja jos se yöperhonen sattuu olemaan katossa ja tarvitaan apua sen sieltä alas saamiseksi, 
herätetään sitten koko muu porukka auttamaan. 
On eräänkin kerran herätty - meteli on aikamoinen, kun ensin kirjahyllyn päältä tipahtelee tavaraa, pöytäliinat ovat rytyssä pöydillä ja kattilankannet lennelleet lieden viereltä. 
Ja lopulta on pakko käyttää komentoääntä. 
Kyllä tulee palveluskunta ja äkkiä.

Paitsi että Viiru on taiteillut seinäpintoja, on se tuhonnut pari sohvaa ja kolmas on hyvää vauhtia menossa. 
Samoin nojatuoli, jonka ostin itselleni lukutuoliksi - ensin Viiru omi sen, nyt se on taiteillut tuolin selkänojaa jo ihan kunnolla. 
On matkan varrella tiputettu muutama maljakko, Oiva Toikan Fasaani ja mitä nyt muuta pientä.

Mutta ei haittaa! 
Sen minkä Viiru on tuhonnut, on tämä höppänä Lady moninkertaisesti säästänyt terapiamaksuissa.
Viiru on minun oma stressitohtorini, oma Dr. Philini, jota silitellessä unohtuvat monet maailman ja omankin elämän pikku murheet. 


Ja nyt, kun olen täällä kotona tämän leikatun jalkani kanssa nalkissa parisen kuukautta, 
on minulla sentään juttukaveri - ja maailman paras hoitaja.
 Isäntä kun tekee pitkää päivää ja lapset asuvat omillaan, on Viirusta minulle seuraa. 

Viiru nimittäin juttelee - tuolta se keittiön ikkunalaudalta kertoo:  Nyt olisi mukavannäköisiä oravia tuossa pihakoivussa ja noille linnuille tulisi kyllä lähtö, jos minä tuonne pihalle pääsisin. 

Ja vaikka Viiru onkin hyvä keskustelija, niin vielä parempi se on kuuntelijana.
Ja sellaista tällainen höperö Lady aina välillä - no itseasiassa aika useinkin - tarvitsee.

Näitä aakkosia on ollut kiva tehdä - ottakaapa koppi ja tehkää perässä. Eikä ole pakko tehdä ihan yhtä pitkällä kaavalla kuin minä;)

Kiitos kaikille hurjan paljon tsemppauksista edelliseen postaukseeni, samoin Instagramissa ja Facebookissa. 
Kaikki ilahduttivat kovin.
Ja todellakin, täällä kotona olen ja opettelen seuraavat 6 viikkoa kävelemään reseptiokengän ja 4 jalan kanssa.  
Saas nähdä kuinka eukon käy;)

Oikein hyvää uutta viikkoa ja marraskuuta kaikille!

Lady of The Messiä voi seurata myös FacebookinBlogilistanBloglovininInstagramin ja Twitterin kautta.

SHARE:

torstai 30. lokakuuta 2014

Sydämiä syksylle

Upea oman tiensä kulkija, persoonallinen Misorella haastoi minut antamaan sydämiä syksylle.
Kiitos, Misorella, haasteesta - ja taidan jopa ehtiä omat sydämeni luetella, ennenkuin ensilumet peittävät Turun seudun.

Muistelen joskus todenneeni blogissanikin, että rakastan syksyä. 
Se on minun vuodenaikani, vaikka en syksyllä syntynyt olekaan.

Rakastan sekä alkusyksyä upeine väreineen ja tätä harmaata, karua loppusyksyä. 

Syksy on se aika, kun mielen valtaa rauha ja lepo. 
Syksyn säässä on helppo hengittää.
Syksyn aurinkoiset päivät♥

Syksyyn kuuluvat sadonkorjuu, luopuminen ja haikeus. 
Suomalainen mollisointu - se on syksy.
Niinkuin suomalainen vanheneva nainenkin.

Aika, jolloin jätetään jäähyväiset kesälle ja annetaan luonnon laskeutua lepoon. 
Aika, jolloin on helppo muistaa, että elämä on hauras ja kallis.

Alkusyksyn upeat värit♥
Pimenevät illat♥
Pihavalot ja kynttilänliekki♥


Loppusyksyn harmaus ja hyvästijätöt, kun villiviinitkin laskeutuvat talveen♥


Ne harmaat päivät, kun tuuli ujeltaa ja sade piiskaa vasten kasvoja♥
Kun tuulet ovat lakaisseet kotikoivun lehdet, mutta pihapensaassa vielä viimeiset väriläiskät sinnittelevät♥


Ja vanha pihakoivu antaa jäkälän kasvaa ja näyttää, että tässä seison - tuulkoon ja tuiskutkoon♥

Kun saa vetää viltin hartioilleen♥
Kuunnella sateen ropinaa katolla♥
On aikaa kirjalle - tai vaikka kahdelle♥

Kun saa miettiä syntyjä syviä♥
Ja maailman kiirettä, johon itsellä ei ole mikään hoppu mukaan♥


Kun vaahtera on pudottanut lehtensä♥
Ja maassa antavat ravintoa seuraavalle keväälle♥
Kun kuolleesta tulee elävää♥


Kun saa päivät, illat pitkät lepuuttaa jalkojaan villasukissa♥
Nostaa jalat pöydälle♥
Juoda kupillisen höyryävää kahvia♥
Silitellä vieressä kehräävää kissaa♥
Kuunnella toisella sohvalla kuorsaavaa isäntää♥
Kun lapset soittavat ja kysyvät, että mitä kuuluu♥

Ja todeta, että tässä on hyvä olla♥

Hyvä on olla vielä, mutta mitenkähän lienee tänä iltana, kun jalkaleikkauksen jälkeen isäntä on Ladynsä kotiin roudannut?
Se on ainakin varmaa, että villasukka on silloin vain toisessa jalassa;)

Tällä kertaa en haastetta eteenpäin laita - ottakoon sen tästä hän, joka vielä tänä syksynä sen ehtii tehdä;)

Tähän lokakuun loppuun annan teille taas lokakuusta kertovan kappaleen - hieman erilaisen kuin se, joka oli Amoralin keikasta kertovassa postauksessani. 

Kappale on edesmenneen Machine Men -bändin October - ja laulusolistina bändillä on upeaääninen pieni suuri mies, Antony Parviainen, jota muutama teistä on aiemmin saattanut kuulla Raskasta Joulua -konserteissa.




Upeaa lokakuun loppua kaikille!

Lady of The Messiä voi seurata myös FacebookinBlogilistanBloglovininInstagramin ja Twitterin kautta.

SHARE:

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Rolser citykärryarvonta suoritettu

*Edit: 27.10.2014 *

Sunnuntaina klo 18 päättyi osallistumisaika Rolser citykärryarvontaani.

Osallistujia oli sekä anonyymeinä, kirjautuneina lukijoina että Facebookin kautta - kiitos kaikille hurjan paljon!

Kommenteista huomasi kyllä, että meitä kärryjen tarvitsijoita on monta!

Arpanumeroita kertyi 202 ja voittajaksi arpoi lahjomaton kalkulaattori numeron 101.

Numeron takaa löytyi PirjoW blogista Kassulan tarinoita.

Onnea hurjasti Pirjo - kärryillä onkin kätevä kuskata kissanhiekkaa ja -muonaa Kassulle ja Kekelle;)
Olen lähettänyt sinulle sähköpostia, jotta saamme kärryt kotiutettua Kassulaan.


Kiitos vielä Finnartmenille mielenkiintoisesta yhteistyöstä. 

Omat kärryni ovat olleet käytössä ahkerasti.
Ja vielä niiden kanssa olisi tarkoitus tehdä ainakin yksi kirjastoreissu ennen torstain jalkaleikkausta.
Nimittäin noilla minä saan aikamoisen määrän kirjoja kuskattua sairaslomani ratoksi;)

* Jos  kuitenkin haluat tällaisia citykärryjä, tarjoaa Finnartmen  blogini lukijoille 20 % alennuksen - alennuskoodilla Rolsermess saat sen verkkokaupan kassalta. Tarjous on voimassa marraskuun loppuun saakka.*


Kiitos kaikille edelliseen postaukseeni kommentoineille ja minua tsempanneille
 - kyllä tämä Lady vielä joku päivä pistää jalalla koreasti;)

Oikein hyvää uutta viikkoa kaikille!

Lady of The Messiä voi seurata myös FacebookinBlogilistanBloglovininInstagramin ja Twitterin kautta.
SHARE:

lauantai 25. lokakuuta 2014

Asukriisi - ja useampi!

Kiire viikko takana.
Olen töissä yrittänyt tehdä kaikkea mahdollista ennakkoon tulevaa sairaslomaani varten.
Ensi viikon torstaina on edessä se jalkaleikkaukseni - jos kaikki menee niin kuin on suunniteltu.
Nimittäin terveenä on oltava leikkauspäivänä.
Ei saa olla flunssaa - ei ainakaan kuumetta, ei haavoja tai naarmuja missään.
Viirunkaan kanssa en uskalla edes leikkiä, etten vahingossa saa raapaisuja.


Ja flunssan pelossa olen skipannut monta hauskaa ja mielenkiintoista tapahtumaa.
Käymättä jää sunnuntaina oleva Åblogien valokuvauskurssi. 
Arvatkaa vain harmittaako - kurssi nimittäin pidetään Projekti Verkaranta -blogin Jutan ja Pekan kotona, jota juuri viime viikolla saimme ihastella Suomen kaunein koti -ohjelmassa. 
Ja kurssin vetää yksi omista åbloggaajistamme, Aaltoja -blogin Sonja.
Minä niin olisin tuota kurssia tarvinnut. 

Samoin skippasin Turun Osaava nainen -messut
Eipä tässä oikein ihmisvilinään uskalla lähteä. 
Harmitus - siellä olisi ollut vaikka mitä mielenkiintoista nähtävää. 

Ja tietenkin vielä se iso harmituksen harmitus - päätin jättää väliin myös lauantaiset Bloggers' Inspiration Day & Indiedays Blog Awards -tapahtumat, jonne ensimmäistä kertaa sain kutsut. 

Pitkään menoa harkitsin ja mieli vaihtui päivittäin.
Mutta pakko on jättää väliin - flunssaa on nyt ihan liian paljon liikkeellä ja edellinenkin muistuttelee vielä olemassaolostaan.
Lisäksi kun illalla olisi ollut korkkarikekkerit, 
olisi se minulle tietänyt taatusti vähintään hankaumia ja rakkoja jalkoihin - ja niitä ei nyt saa tulla. 
Ei edes varpaiden väleissä saa olla haavaumia.

Joten näihin juhliin ei asukriisiä ole tarvinnut kehittää - minulla oli illan asu mietittynä. Vaan käyttämättä jää tällä kertaa.

Mutta kyllä tässä asukriisi iskee ilman juhliakin!

Kävin nimittäin perjantaiaamuna hakemassaa kyynärsauvat - ne pitää olla torstaina mukana sairaalassa.
Ja katsokaa nyt, minkä väriset sauvat sain!
Eihän tuo väri sovi ollenkaan minun vaatteisiini.
Vaan kun sain sauvat jo pienellä erityisjärjestelyllä - Kaarinan Apuvälinelainaamo on avoinna klo 12-14 ja minulle järjestettiin nuo sauvat odottamaan heidän toimistoonsa perjantaiaamuksi klo 8, en ihan kehdannut alkaa marisemaan sauvojen väristä;)
Vaan marisenpa nyt.

Ja vielä lisää: sairaalan ohjeistus oli, että leikkauspäivänä jalkaan olisi hyvä laittaa leveälahkeiset housut.
Mistä minä leveälahkeiset housut tähän hätään kehitän?
No, onhan niitä tuolla kaapissa, mutta kun se leveys lahkeissa ei tarkoita sitä, että sitä väljyyttä olisi muuallakin.
Kaikki auttamatta pieniä. 
Paitsi yhdet vanhat jumppahousut - ja ne ovat maalissa tytön asunnon remontin jäljiltä.
Ehkä lainaan isännän housuja. Huokaus.


Noiden keppien kanssa tulen köpöttelemään 6-7 viikkoa - jos hyvin käy.
Leikattava jalka tulee olemaan paketissa sen aikaa - mikä tietää sitä, että aika monta kivaa, joulun alle sijoittuvaa tilaisuutta joudun jättämään väliin.

 Olisi tiedossa kivoja bloggaajien tapaamisia, yhteistyökuvioita ja ihan töihinkin liittyviä kekkereitä. 
Ja saa nähdä - jos sen jalkapakkauksen kanssa ei pysty säädyllisiä vaatteita käyttämään, niin kaikki nuo tilaisuudet skippaillaan.

Eivätkä lopu asukriisit vielä tähänkään.
Viikolla oli eräs entinen työkaverini julkaissut Facebook -seinällään kuvan omista kyynärsauvoistaan.
Hänellä oli 7 viikkoa sitten samantyyppinen leikkaus kuin omani ja hän sai nyt sanoa sauvoilleen hyvästit.
Mutta samalla hän myös kertoi, että oli joutunut ostamaan uudet kengät.
Maailman rumimmat kengät!

Vielä sekin pitää kokea sitten, kun vihdoin joskus kepeistäni eroon pääsen.
Joudun ostamaan maailman rumimmat kengät. 
Ja kulkemaan niissä ties kuinka pitkään.
Se jos mikä on kenkähullulle kauhistus.

Jotta suuria ovat Ladyn murheet. 
Ja asukriisit.

Kivaa viikonloppua kaikille 
- sekä juhlijoille että meille kotihiirille!

Lady of The Messiä voi seurata myös FacebookinBlogilistanBloglovininInstagramin ja Twitterin kautta.
SHARE:
BLOGGER TEMPLATE DESIGNED BY pipdig