torstai 8. tammikuuta 2015

Tukkakriisi

Yli 2 kuukauden sairausloman jälkeen aloitin työt viime maanantaina.
Yksi päivä ja sitten jo loppiainen vapaata.
Pehmeä lasku. Niinhän sitä luulisi.

Vaan maanantaina olikin päivälle sijoitettu eräs onnitteluvastaanotolla käynti.

Eli päälle piti etsiä jotain asiallista ja muutenkin oli syytä katsastaa peiliin tarkemmin kuin viime aikoina on ollut tapana.

Vaan eipä olisi kannattanut.

Peilistä katseli hapsottavahiuksinen kalpeanaama.
Tukka oli auttamatta kasvanut ulos mallistaan ja sitä ei kesytetty siinä kiireessä millään tököteillä.
Naamalle sentään pystyi jotain väriä sutimaan.
No, niillä mentiin kun ei muutakaan voitu.

Minun hiusteni pituus on vaihdellut puolipitkästä lyhyeen melkein koko aikuisikäni ajan.
Malli on pysynyt polkkana jo tovin - ja jos jotain muuta olen välillä yrittänyt leikkauttaa, on polkan kasvatus alkanut saman tien.


Minulla oli lapsena aina lyhyt tukka ja  teini-iässä aloin kasvattaa pitkiä hiuksia.

Pitkinä ne sitten saivat ollakin, kunnes Turussa opiskellessani silloinen poikaystäväni erehtyi sanomaan, 
että "älä sitten koskaan leikkauta hiuksiasi".

Sepäs oli kuin punainen vaate - minuahan ei määräillä!

Samana iltana ylioppilaskylän asunnon pikkuvessan peilistä tihraten leikkasin itselleni polkan.
Jonka latvoja oli sitten kihartimella käherrettävä alaspäin, 
jottei leikkauksen epätasaisuus näkyisi.
No, poikaystäväni tykkäsi polkastani sen verran, että myöhemmin mentiin kihloihinkin.
Naimisiin asti ei sitten päästykään - ja siihen ei syynä muistaakseni ollut hiusten pituus;)

Suurimman osan aikaa ovat hiukseni olleet tasapitkät - pituus vain on vaihdellut.
Kerran ne ovat tosin olleet aivan lyhyet - sellaiset Annie Lennox -hiukset.
Ja niistä tykkäsin kovasti - laiskan Ladyn toivehiukset: pesu ja kuivaus parissa minuutissa.
Eikä tarvinnut käherrellä.
Mutta minun hiustenkasvullani olisin saanut juosta parturilla joka kolmas viikko
 niitä leikkauttamassa ja sehän kävi liikaa kukkarolle.

Kiharatkin olen pari kertaa teettänyt - ja samantien olen niitä alkanut kasvattaa pois.
Minun hiuksiini kihara ottaa kiinni sen verran voimakkaasti, että ei lähde pois kuin leikkaamalla.
Vaikka omissa hiuksissani onkin hieman luonnonkiharaa, eivät kiharat  ole minun juttuni.
Liian monimutkaiset minun suoralle luonteelleni.
En tunne olevani ollenkaan oma itseni niissä.
Sen verran olen viisastunut, että kiharoita tuskin enää kokeilen.

Vaan entäs väri?

Lapsena hiukseni olivat aivan vaaleat ja teini-iässä kullanpunaiset. 
Upea väri, jota en ajatellutkaan värjäillä.
Vasta lähes kolmikymppisenä otin ensimmäiset vaaleat raidat - ja siitä lähtikin sitten vaalennuskierre.
Jokainen vaalennuksia harrastanut tietää, mitä on taistelu juurikasvua vastaan.
Siinä ei voi kuin hävitä.

Kerran hermostuksissani kokeilin jopa värjätä hiukseni kastanjanpunaisiksi.
Mitä vielä - niistä tuli violetinkukertavat.
Ei auttanut muu kuin vaalentaa ne.
Niistä tuli oranssit.
Sitten olikin jo marssittava kampaajalle pelastusoperaatioon.

Ja jossain vaiheessa, kun hiukseni jatkuvista vaalennuksista johtuen alkoivat näyttää elottomilta
ja juurikasvua taas pukkasi, päätin turvautua värinpoistoon.

Eräänä sunnuntai-iltana sekoittelin värinpoistoaineet ja levittelin päähäni.
Kun ne vihdoin huuhdoin pois, oli järkytys aikamoinen.
Vitivalkoinen takkukuontalo.
Mistäs minä onneton olisin tajunnut, että värinpoisto vie myös sen oman värin eikä vain väriainetta.
.
Seuraavana päivänä oli työpäivä, kaupat eivät enää olleet auki eikä kotona yhtään väriputelia.
Paitsi yksi sävytuubi, jonka olin joskus ostanut isännälle hiusten kirkastamiseen.
Ajattelin, että parempi sekin kuin se vitivalkea kauhistus.

Piti tulla beige.
Vaan eipä tullutkaan - jäi se valkea pehko, jossa oli siellä täällä vihreitä, sinisiä ja liiloja laikkuja.
Saattoi siinä päästä itkun tirauskin.

Aamulla ei auttanut muu kuin laittaa silloiset pitkät hiukseni tiukalle ponnarille.
Vasta iltapäiväkahvilla uskalsi eräs työtoverini kysäistä, olinko tehnyt hiuksilleni jotain.

Taas marssittiin kampaajalle pelastusoperaatioon.

Sen jälkeen ei hiuksiani ole kokonaan värjätty - raitoja on kyllä laitettu silloin tällöin.
Minun hiukseni eivät ole harmaantuneet - eivätkä todennäköisesti harmaannukaan, sillä äidilläni on samanlaiset hiukset.
Mutta iän myötä ne ovat alkaneet talvisin tummua
 ja kullanpuna on vaihtunut pissankeltaiseksi
  - niinpä välillä laitatan raidat niitä kirkastamaan.

Kuvassa hiukset tänään: ylikasvaneet ja harottavat miten sattuu.

Ja se malli - polkkana on pysytty - eri pituisina.
Lasteni antamat nimet hiuspituuksilleni ovat nupi, potta ja vaasi.

Tällä hetkellä ollaan ylipitkässä vaasissa - ja nyt en osaa päättää, 
leikataanko vaasi vai potta.
Vai peräti nupi.
Sillä leikata näitä todellakin pitää - hiukset sojottavat minne sattuu ja malli on sanonut heipat jo ajat sitten.

Tilasin ajan kampaajalle lauantaiksi.
Ehkä se siihen mennessä ajatus selkiytyy siitä pituudesta.
Väriäkin vielä mietin.
Otanko raidat nyt vai vasta keväällä.

Ja vaikka olenkin hevileidi henkeen ja vereen, en sittenkään taida blondiudestani luopua.

Nimittäin kun poikani cosplayasuun kuuluvan peruukin pari 
vuotta sitten päähäni laitoin, oli näky tämä:

Isäntä kauhistui.
 Lapset nauroivat katketakseen.
Ja minä hupakko laitoin kuvan Facebook -sivulleni kavereidenikin iloksi.
Ja nyt sitten teille - olkaapa hyvä. Saa nauraa;)

Keikoille en sentään peruukki päässä ole mennyt.

Kyllä se niin on, että blondi on blondi, vaikka millä blondin logiikalla muuta yrittäisi itselleen selittää.

Se logiikka vaan ei ole vieläkään selventänyt, leikataanko lauantaina potta vai vaasi.
No - sittenpä sen kampaajalta kotiin lähtiessä näkee.
Jotta onko tukka hyvin.
Ja kaikki hyvin.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata

SHARE:

94 kommenttia

  1. Hihhih... me naiset, ainainen tukkakriisi :D Niin samoilla linjoilla ollaan menty... välillä on tosiaan pitänyt mennä kampaajalta hakemaan "pelastusta" ;)
    - Ja tänä päivänä mulla on edelleen kriisiä... mun hiukset ei kasva, ei ainakaan tarpeeksi nopeaan!!!
    Sinä onnellinen pääset ihan kohta parturiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kriisiä se aina välillä pukkaa - ja joskus jopa suoraan kampaajalta tullessa, kun heti pitää mennä hiukset kastamaan, että saisi sen tönkkötukan pois;)
      Minä olen kyllä tosi tyytyväinen, että sain sen ajan - jo tätä on katseltukin;)

      Poista
  2. Ihana postaus tukkakriisistä :) mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  3. No ei oo paha tuo viimeinenkään;) mutta kivalta näytti melko lyhyt, jossa oli punainen kukkamekko päällä! Mä en ole kyllä ikinä uskaltautunut itse mitään värikokeiluja tekemään, väri kyllä on vaihtunut punaisesta vaaleaan mutta aina kampaajan toimesta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä kun olen pihi luonteeltani, niin itse olen värjäillyt - vaan en enää. Joskus se blondikin viisastuu;)

      Poista
  4. BUAAAAH, kyllä oli hauskaa luettavaa ja samalla anteeksi tästä, koska varmastikin nuo muutamat kerrat lopputuloksen kanssa ovat olleet lähes kauhunhetkiä. Jäin miettimään, että tämä voisi käydä kampaajaliiton sponsorointipostauksesta, koska tämän luettuani en ainakaan kokeilisi yhtäkään näistä kotikonsteista! :)

    Minulla on ollut tuon mallin ja pituuden kanssa aika samanlainen historia: eripituista tasapolkkaa niin kauan kuin muistan. Nyt repäisin hieman muunnellun polkkatukkamallin (edestä pidempi ja takaa lyhyt) joulukuussa ja otin vaalennuksen sijaan selvästi hopeanharmaan sävyn. Ai että kun tykkään! Tuli persoonallisuutta, mutta kun vielä siirsin jakauksen sivulta keskelle (ei otsatukkaa), kuten nuoruuden hippivuosina, niin sain kaupan päälle ulkonäöstä kolme vuotta pois harmaasta sävystä huolimatta ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on myös ollut välillä tuollainen takaa lyhyempi ja edestä pitempi malli - ja itse asiassa tämä nykyinenkin on, mutta vain hieman - minulla ei voi takaa vetää kauhean lyhyeksi - muuten ne takahiukset kihartuvat liikaa. Mutta ohennettava tätä on kauttaaltaan - muuten päässä olisi vielä leveämpi vaasi;)

      Poista
  5. Tukka hyvin, kaikki hyvin ja kääntäen tukka huonosti, kaikki huonosti? Mutta minkä ihanan mahdollisuuden hiukset antavatkaan muuttaa ulkonäköään!

    Kaikkia on tullut kokeiltua; lyhyttä ja pitkää, kiharaa ja suoraa, mustaa, punaista ja super-blondia :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se vähän on tuon tukan kanssa - ainakin, jos se ei ole hyvin;)
      Mustaa en ole kokeillut ja tuon alimman kuvan perusteella taidan jättää kokeilemattakin;)

      Poista
  6. Kiitos sinulle Lady tästä tämän illan piristysruiskeesta, vatsaan sattuu paljosta nauramisesta ja kotiväki luulee minun lopullisesti seonneen :))) Muistan kun siskolleni kävi samalla tavoin tuon värinpoiston kanssa, siinä oli itkussa pitelemistä : P

    Kuvia katsellessa minulle jäivät mieleen sen 'potta' kuvan lisäksi sen ylä- ja alapuolella olevat hiustyylit, ne mielstäni sopivat sinulle hyvin <3
    Minä menen aina luottavaisin mielin luottokampaajani luo, hän tietää jo pikkusormen asennosta, mitä minä haluan ja mikä minulle sopii :)))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jos piristi;)
      Itsekin tykkäsin kovasti noista mainitsemistasi tyyleistä, mutta kampaaja, joka ne on leikannut, ei asustele enää näillä seuduilla ja minun hiuksiini nuo mallit vaativat tosi taitavan leikkaajan - kun päässä on pyörteitä ja osa hiuksista kihartuu, niin se suoraankaan leikkaaminen ei ole vain suoraan leikkaamista. Ja ihan yhtä taitavaa kampaajaa en vielä ole löytänyt - etsinnässä on;)

      Poista
  7. Toinen rivi, eka kuva vasemmalta: siinä on upea tukka sulla! Onko se potta, vaasi vai nupi? (Sen tidän ettei se Annie Lennox ainakaan oo ;D)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin tykkäsin mallista - ja se on nupi;)

      Poista
  8. Heh, hieno tukka, tulisit kyllä huomatuksi tuossa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös olekin - veikkaan, että töissä ohjaisivat suoraan työterveyteen;)

      Poista
  9. Itsellä oli tukkakriisi silloin, kun ne olivat lyhyet. Tällaista ei taipuvaa hiuslaatua on ihan järkku saada lyhyessä mallissa oikeaan asentoon. Taisin saada tenniskyynerpäänkin siitä föönauksesta. :D Pitkän tukan kanssa ei ole ollut ongelmaa, sillä on oma tahto ja se tahtoo olla suora. Tyydyn siihen. :D Mut toi lilahan on tosi cool. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on sama homma oikein lyhyiden hiusten kanssa, vaikka hiukset ovat paksut ja karheat - ne kun tykkäävät kihartua aina väärään suuntaan ja joudun käyttämään voimia, aikaa ja muotoilutuotteita ihan liikaa näin laiskaksi naiseksi;)

      Poista
  10. Hih,hauska tuo violetti tukka;D
    Hauska postaus ja oli kiva nähdä /lukea hiushistoriaasi.Minulla on ollut lähes aina pitkät hiukset,nyt tosin vähemmä'n pitkät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin nauroin, että nythän minulla olisi vielä kerran mahdollisuus kasvattaa pitkät hiukset, kun jo saan ne ponnarillekin.
      Mutta sitten muistan onneksi sen, millaisiksi ne tulisivat menemään siinä vaiheessa, kun niitä raitoja kuitenkin haluaisin;)

      Poista
  11. On sulla ollut vaikka minkälaisia kokeiluja, harvalla ihan noin radikaaleja väriylläreitä on tullut. Mä tykkään noista lyhyistä polkkatukkamalleista, onko ne sitten potta-versioita. Toi vika kuva on kyllä ihan huippu, nauratti ihan vedet silmissä. Kiitokset päivän piristyksestä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pottamalli on kyllä ollut varmaan se suosituin mallini - siitä on helppo kasvattaa se vaasikin, jos ei ehdi välillä kampaajalle;)
      Ja kiva jos kuva piristi - sille on aika moni nauranut jo aiemminkin;)

      Poista
  12. Kiva postaus. Minäkin jossain vaiheessa ajattelin, että ilahdutan lukijoitani hiuspostauksella... mutta en ole vielä ehtinyt kaivella kaikkea oranssin värisiä hiuskuviani, joilla ilahduttaa, että mitä kaikkea mä olenkaan keksinyt "aikuisiällä".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos - sinä olet kyllä ilahduttanut jo aika monella muulla asialla.
      Mutta kyllä minä odotan mielenkiinnolla niitä aikuisiän kuvia - ne nuoruuden permanentit olivat sen verran huikeita;)

      Poista
  13. Hehheh tää oli mainio postaus! Kyllä sulle vaalea oma väri sopii parhaiten, ja polkkamalli kaiken pituisena ihan kivasti. Mutta älä liiku Ozzy Osbournena julkisesti! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos - en liiku; tuossa aiemmin kommentoidessa sanoinkin jo, että jos töihin tuon näköisenä menisin, ohjaisivat kyllä suoraan työterveyteen;)

      Poista
  14. Tuttua kauraa :D
    Nytkin on tukkakriisi päällä!! Reilu viikko sitten meinasin pitkästä aikaa heityäytyä blondiksi. Paskat. Tuli oranssi! Mulla on se punainen pigmentti niin peevelin vahva. No, vaalennusainetta ei ollut enempää (ja usko pois, se värinpoistokin on tullut tutuksi!!) joten kaappien kätköistä väriloota esiin. Kas, violetti! Päähän vaan. Ja lopputulos tumma missä jossain valossa näkyy punertavaa. Ei violettia.
    Ja valitettavasti tulee harmaata - ja kasvu opeus ilmeisesti samaa luokkaa kuin sulla, nyt on jo nimittäin harmaa juurikasvu näkyvissä.

    Mallin kanssa sama juttu. Nyt kun on taas lyhyt, saan jatkuvasti olla sakset kourassa kun aina on ylikasvanut. Onneks ei käy kukkarolle kun itse sen teen, mutta olis kiva olla vaikka kuukaus ihan vaan mitään tekemättä...
    Saas nähdä mihin tästä on suunta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo punainen on sitten pirullinen pigmentti - sepä se minullakin ne värikokeilut aina on sekottanut. Kun vaalea ei ole vaalea vaan pissankeltainen ja kaikki muutkin värit se muokkaa miten tykkää. Ja sen punaisen pigmentin takia vaalennusraidatkin on pakko olla sitä kaikkein tujuinta sorttia - muut eivät tehoa.
      Itse en uskalla oikein enää leikata hiuksiani - paitsi etuhiuksia - niitä on pakko välillä vähän ohennella;)

      Poista
  15. Ihan parasta nää sun jutut! Saat hymyn huulille iloisella tavallasi kirjoittaa. Sujuvaa ja hauskaa tekstiäsi on mahtava lukea! Kiitos. Päivän piristys. Ehdottomasti! :). Niin ja hiuksiin - se keskimittainen polkka ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos - nyt sait kyllä hymyn yhden höpsön ladyn huulille;)
      Se saattaa hyvinkin olla se keskimittainen polkka;)

      Poista
  16. Ihana tukkapostaus. Tukka, tuo naisten ikuisuusongelma... :) Raju violetti tukka, uuh... Meillä on cosplay-peruukki, turkoosi sellainen, pitäiskö vetäistä päähänsä...?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos - ja tukka taitaa olla aika monelle naiselle se ikuisuusongelma!
      Pojalla on noita cosplay -peruukkeja enemmänkin - vielä on kokeilematta uusin - sellainen musta, lyhyt ja pystytukkainen;)

      Poista
  17. =) hauska postaus-jälleen.Vaasi näyttää mielestäni parhaimmalta,vaikka kyllä sinulle muutkin pituudet sopii.Jännä nähdä minkä valitset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos - ja jännä lukea, miten ristiin menevät teidän mielipiteet - niinkuin naisilla kuuluukin; toinen tykkää toisesta ja toinen sitten kolmannesta;)

      Poista
  18. Hihii, kyllä tuo alin kuva onkin mainio :D Tukkakriisiä on jatkuvasti, yleensä pulmia aiheuttaa mulle nää luonnonkikkurat , jotka on ihan liian kikkurat eikä mun mielikseni edes oikene kuin tuskalla. Ja silloinkin vain hetkeksi.
    Kivaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu - on se aika mainio kuva - kun ei julkisesti näytä;)
      Luonnonkiharat on kyllä viheliäiset - minulla ne onneksi vaivaavat vain lyhyissä hiuksissa eivätkä ole ollenkaan niin voimakkaat kuin sinulla. Mutta kyllä niissäkin väkertäminen on;)

      Poista
  19. Nojoo, ei ehkä sinistä. Sinulla on niin hauskannäköiset kasvot, että tuollainen yksinkertainen malli, kuten noissa kuvissa, sopii tosi hyvin, siksi kai malli on pysynytkin niin kauan samana. Lyhyempänä tai vähän pitempänä polkkana. Mulle ei sovi yhtään kiharat, niin monesti olen sen testannut ja nuorena pitkässä permanenttikiharassa kulkenut. Tosin toivoisin edes vähän taipuisaa, tuollaista kuin sinulla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yksinkertainen on minullekin se paras malli - mutta taipuisuus on kyllä harhaa - se on hyvän parturin taidonnäyte ja fööniharjan tuotos. Minun hiukseni kun tuppaavat kyllä taipumaan - mutta aina väärään suuntaan;)

      Poista
  20. Hiukset, ne vaan ovat tärkeät meille naisille. Itse oon ollut poikatukkaisena ja kirkkaanpunaisissa hiuksissa, mutta tää nykyinen on nyt minua itseäni :) Leppoisaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulle kyllä sopii tuo malli ja väri, joka sinulla tällä hetkellä on! En oikein edes osaisi ajatella sinua esim. polkkatukkaisena;)
      Rentoa viikonloppua myös sinulle <3

      Poista
  21. Hahah, hauska postaus! Polkkatukka sopii sulle kyl tosi hyvin :). Mulla on kriisi nyt koska hiukset ovat ohentuneet ihan hirveesti enkä oikein tiedä mistä se johtuu!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos - ja kyllä polkka on minun juttuni. Toivottavasti selviää, mistä sinun hiustesi oheneminen johtuu<3

      Poista
  22. Ei vitsi näitä sun ihania postauksia! Nauroin silmät sikkurassa enkä vähiten siksi, että moni kokeilu kuulosti pelottavan tutulta =D
    Tukkakriisiä pukkaa aika ajoin, kuten tälläkin hetkellä. 46 vuotta olin brunette, nyttemmin on vaaleampi look, sillä harmaannun hämmästyttävän nopeaa vauhtia :O Vaaleammassa ei näy niin selvästi nuo hopeanharmaat kuin tummanruskeassa, Ja toisaalta sisäinen blondini hihkuu riemusta kun vihdoinkin on päässyt "tulemaan ulos kaapista" ;)
    Kivaa kampaajakäyntiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika moni meistä on noita kokeiluja tehnyt - ja onneksi kaikilla ei ihan yhtä karmeita lopputuloksia ole ollut;)
      Minä ihailen hirmuisesti harmaita hiuksia - sellaisia hieman siniseen vivahtavia. Ja harmittelen, että itse en sellaisia tule saamaan. Mutta sinulla on toivoa <3

      Poista
  23. Ihana kirjoitus! Jos minä saisin valita sinulle tukkapituuden niin se olisi toi potta. Se sopii sinulle tosi hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos - ja tällä hetkellä luulen, että pottaan päädyn - sen kanssa ei tarvitse heti juosta parturiin vaan sen voi antaa kasvaa vaasiksi ennenkuin tulee hoppu;)

      Poista
  24. Olalaa mikä lila letti! :) Hyvin sulle passaa pitkät ja lyhyet hiukset. Kaunis malli nytkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös vaan olekin aika huikea;)
      Kiitos - nykyinen malli vaan on kasvanut ulos leikkauksestaan - hiukset harottavat ties minne;)

      Poista
  25. Ne hiukset, ne hiukset. Sano jokin väri, minulla on ollut se tukassa :)
    En ole yli kymmeneen vuoteen käynyt kampaajalla (mieli tekisi kyllä), vaan leikkaan itse. Juuri sen polkan ja otsatukan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä - ne hiukset;)
      Ja minä en ole enää aikoihin rohjennut itse leikata muuta kuin otsista ohennella - minun takahiukseni kihartuvat sen verran, että niihin en uskalla itse koskea - ja muutenkin polkkaa on pakko ohennella joka puolelta - muuten hiukset leviävät todella isoksi vaasiksi;)

      Poista
  26. Hyvin sopii niin polkka kuin pitkä sinulle! Tuo violetti sen sijaan.... :D :D ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, huomenna sen sitten näkee, mihin päädyn - varma en ole vieläkään muusta kuin että violetti ei tule;)
      Ihanaa viikonloppua myös sinulle!

      Poista
  27. Täällä ihan sama kriisi menossa. Hiukset nyt pitkät (hiukan lapaluiden alle) ja polkkatukkaa tekisi mieli. Olen vuosien varrella käynyt tämän saman läpi useita kertoja; leikkautan lyhyen polkan, jota sitten kasvatan pitkäksi. Kun pituus on suunnilleen tämä nykyinen, leikkaan taas polkan =D

    Tuossa 'potta' kuvassa sinulla on aivan upeat hiukset <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainainen kriisihän tämä on;)
      Kiitos - potta saattaa olla valintani huomenna:)

      Poista
  28. Mulla on kans hiuskriisi käynnissä! :D Tiedän, että katuisin heti jos leikkauttaisin hiukset lyhyiksi ja tiedän, että katuisin heti myös sitä jos värjäyttäisin ne tummemmiksi, MUTTA.. Jotain vaihtelua olisi nyt tähän päähän saatava! :D

    Mukavaa viikonloppua! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinäpä se - joskus vaan haluaisi vaihtelua - vaikka tietää jo etukäteen, että tulisi kaduttamaan;)
      Kivaa viikonloppua myös sinulle <3

      Poista
  29. Ihana, ihana mikä postaus, jos tässä olisit nyt niin halata rutistaisin. Niin hauskasti ja kivasti kirjoitat joka naisen hiusongelmasta, lisäten mehukkaita tosielämän juttuja mukaan.

    Polkka lyhyempänä tai pidempänä sopii sinulle mielettömän hyvin eli tarkoittaisiko potta ja vaasi? ;)
    Ja niin hekotutti tuo peruukkikuva, hih voit mennä anonyymiteetin suojassa rock-bileisiin sillä, hihii.

    Olen jetsulleen samanlainen, jos ukko alkaisi määräilemään tekisin juuri päinvastoin vaikka se ei olisi välttämättä oman edun mukaista.

    Tein samat hiusmokat juuri ennen häitä. Menin Latviassa kampaajalle, normisti raidoitin itse ja pyysin vaaleanruskeita raitoja blondin sekaan, tulivihreänharmaita. Kampaajaneidit oli ihan shokissa ja sanoivat ettei veloita mitään. Onneksi oli kampaajaystävä, tosin oli reissussa, mutta meidän häihin oli tulossa. Joka kehotti palaneeseen tukkaan laittamaan hiusnaamioita ym.useammaksi tunniksi jne.

    Ja tämä ystävä sitten leikkasi isot pätkät hiuksia pois ja teki usean tunnin työn että sai hiukset häihin jotenkin kondikseen, vaikka pissanväriseksi ne jäi, mutta eipä se haittaa mitään, ainahan ne on pissanväriset.

    Halirutistus ja laita kuvaa miltä hiukset näyttää. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auts - minä olisin varmaan perunut häät - tai sitten etsinyt hunnun;)
      Ei kyllä niistä sinun hääkuvistasi huomannut ollenkaan kriiseilyä <3
      Ja tuo keltaisuus on kyllä merkillinen pigmentti, kun välillä siihen ei tehoa mitkään myrkyt!
      Kiitos - rutistus takaisin ja kuva tulee kyllä jossain muodossa <3

      Poista
  30. Hehhee. Tutulta kuulostaa tarinan käänteet :D. Ja mikähän siinä onkin, että justiin silloin kun on joku tärkeä tapahtuma tai meno tiedossa ja ajattelee, että käynpäs edellisenä päivänä kampaajalla, että olen sitten oikein nättinä, niin se on ihan sama kuin löisi kaikki rahansa vetoa sen puolesta, että pieleen menee. Ja rankasti. On meinaan kokemusta tuosta värinpoistosta :D. Ja siitä, miten voi kampaajan "tuhkanvaalea" ja oma "tuhkanvaalea" niin paljon erota toisistaan. Sama sana, mutta eri merkitys.. Eräälläkin reissulla kun kuvittelin, että tulee ikuiseen oljenkeltaiseen sävyyn (jota en haluaisi, mutta sellaiseksi hiukset aina tahtoo muuttua) muutos ja saadaan vähän kaunista tuhkansävyä tilalle, niin tulikin korppi :D. Niin synkkä ja mustanharmaa, että olisin voinut ihan hyvin lentää luudalla ulos sieltä kampaamosta. Mutta ei ollut paljon aikaa lennellä, kun seuraavana aamuna oli seiskalta lähtö laivalle. Oma kampaaja ei ehtinyt värinpoistoa tehdä, vaikka itkua tuhersin, mutta pääsin toisaalle ja sieltä sitten poistuin kirkuvan porkkananvärisen kuontalon kanssa. Ei paljon helpottanut. Eikä varsinkaan se, että mies kotona innostui kehumaan, kuinka on paras väri ikinä. Sai sitten siinä sivussa turpiinsa hänkin :D

    Muttta juu. 80-luvun alussa oli muotia sellaiset värivaahdot. Vähän niinkuin muotovaahto, mutta väri. Ja oma suosikkini niistä oli vaalean liila. Sellainen Pirkko Liinamaa - look :). Mahtiväri lukion ekaluokkalaiselle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin totta - tuhkanvaalealla ja tuhkanvaalealla on kyllä vissi ero - kokemusta on.
      Ja tuohon värinpoistoon minä en ikinä enää turvaudu - tuolloin kun niin kävi, oli sitten lopputulema myös pitkien hiusten leikkauttaminen lyhyiksi - se värinpoisto kun vei viimeisetkin elonmerkit tukasta;)
      Muistan ne värivaahdot - itse en koskaan niitä tullut kokeilleeksi, mutta tutuiksi ovat kyllä nyt myöhemmin kaikenmaailman sävytteet tulleet lasten cosplay -harrastuksen kanssa, kun välillä niitä peruukkeja on yhdessäkin tuunailtu!

      Poista
  31. Hihiihiii, päivän parhaat naurut sain tästä! Kiitos siitä! (itekkin olen kerran joutunut menemään kampaajalle korjauttamaan omaa värimokaa...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olepas hyvä - naurua ei koskaan ole maailmassa liikaa;)

      Poista
  32. On sinulla ollut tukkakokeiluja värien suhteen kerrakseen. Minä olen aina vähän pelännyt noita värinpoistoja tai rajuja vaalennuksia, kun ne ei kotitiloissa tahdo onnistua. Mutta leikkauta reippaasti lyhyt tyylikäs tukka, niin tulee vaihtelua, jos sitä haluat. Mutta aina se on yhtä hankalaa tukan kanssa. Hauska kuva tuo viimeinen, ehkä ei kuitenkaan tuota väriä....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu - ei viimeistä väriä - ja katsotaan nyt, mihin huomenna päädyn;)

      Poista
  33. ♥hee, mikä postaus! Sulla on kyllä kauniit ja paksut hiukset!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos - paksuudessakin on omat ongelmansa - joutuu aika paljon ohentelemaan latvoista jottei leviä liikaa;)

      Poista
  34. En voi mitään, mutta tätä oli hauska lukea. En ikinä ole uskaltanut itse värjätä hiuksia ja toisekseen ei niitä ole kokonaan värjättykään. Vain raitoja. Kaksi kertaa on minullakin ollut permanentti ja tukka meni aivan kamalaksi. Lyhyestä tukasta johtuen joudun käymään säännöllisesti kampaajalla, onneksi kotikaupungin hinnat eivät ole entisen asuinpaikkani Helsingin hintoja.

    Lyhyen tukan ja varsinkin niskahiusten leikkaus on ammattilaisen työtä. Onnekasta, kun sellaisen on löytänyt. Sinulle toivottelen virkistävää kampaajalla käyntiä ja muutoinkin mukavaa viikonloppua! Viimeinen kuva!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Raitoja minäkin nykyään enää laitatan - itse en uskalla kokeilla. Voisi käydä taas ohraisesti;)
      Ja kiitos - toivottavasti en nuku siihen kampaajan tuoliin - siihen pesutuoliin olen kyllä uinahtanutkin joskus;)

      Poista
  35. Minulla on hieman samanlaisia kokemuksia hiusteni kanssa. Kerran kauan sitten päätin ottaa permanentin ja se oli virhe. Kertakaikkiaan luulin, että pää oli vaihtunut. Piti sitä suoristaa ja tehdä jos mitä temppuja. No nyt hiukset ovat samassa lookissa ollett jo monta vuotta.
    Kampaaja on jo oppinut täälläkin, mitä hiuksille tehdään. Kaikki on kortilla kuin lääkärin potilaskortilla. Sävytyksen numerot sun muut.
    Leikkaukseni on vähän samaa settiä kuin sinulla, mutta olen brunette.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama juttu minun permanenttieni kanssa - ei enää ikinä sitä suoristusrumbaa aamuisin;)
      Minun luottokampaajani muutti muutama vuosi sitten ja ihan yhtä hyvää en ole vielä löytänyt - mutta eipä sitä tyyliään enää kauhena radikaalisti muuta - siitä kun ei ole kovin imartelevia kokemuksia;)

      Poista
  36. Voi sua hauskanainen:) samoja vääntöjä meillä kaikilla ja blondina on kiva olla! Odotan kuvia lauantain kampaamokäynnin jälkeen, hyvää vkl!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu - blondius on ja pysyy - eikä se ole vain tukanväri vaan mielentila ja asenne;)
      Kuva tulee kyllä jossain vaiheessa;)

      Poista
  37. Vitsi mua nauratti! Ensin nuo kommenttisi tukkakuvissa, potta ja vaasi, ja lopuksi tuo vika kuva! :) Kirjoitat kyllä niin hauskasti! Kiitos! :) Minä en ole käynyt vuoteen kampaajalla, koska se paras on äitiyslomalla, enkä haluaisi mennä jollekin randomille kokeilemaan.. Tai no yhdellä kävin, mutta se olikin hutireissu.. Hyvää ei haluaisi vaihtaa! Mutta latvat ovat jo ihan todella huonossa kunnossa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva jos nauratti - naurua tässä elämässä ei ole koskaan liikaa.
      Itse en aikoinaan lapsia odottaessa ja imettäessä laittanut mitään värejä päähän - pelkäsin, että vauvakin niistä saisi osansa. Leikkuuttaa oli kyllä välillä pakko;)
      Sinulla on kyllä upeat hiukset - leikkuuta latvoja vain sen verran kuin on pakko:)

      Poista
  38. Piti aivan ääneen nauraa kun näin tuon peruukkikuvan! Aika hauska. Pysy vaan blondina, se käy sinulle hyvin. Noissa pikkukuvissa oli parissa sellainen toispuoleinen kampaus, ne näytti kivoilta. En tiedä oliko ne kammattu vai leikattu malliinsa.
    Minulla näyttää hiukset nykyisin tummuvan talvea kohti ja vaalenevat kesää kohti. Nyt jo vähän vaaleita raitoja viimeksi laitettiin. Minulla on tapana varata valmiiksi seuraava aika kampaajalle. Ei ole vielä tarvinnut yhtään kertaa harmitella kun käynti kampaajalla lähenee. Nyt taitaa olla jopa pari seuraavaa jo varattuna. Kuka keksisi sellaisen kestokampauksen ettei joka aamu tarvitsisi väkertää....?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ne toispuoleiset oli ihan leikattu - mutta hankalia siinä vaiheessa kun tukka kasvaa - minun hiustenkasvutahdillani saisin juosta kampaajalla joka kolmas viikko;)
      Itsellänikin oli silloin luottokampaajan aikoihin tapana varata jo seuraava aika etukäteen - nyt olen sitten vaan tilaillut silloin kun siltä tuntuu - ja mieluusti pitäisi tietenkin päästä aina sen saman päivän aikana;)

      Poista
  39. Ai vitsit, tuo on niin tuttu ongelma... ja sekin on tuttua että lopulta päätyy aina jotenkin polkkaan!
    Tyvikasvu on kyllä viheliäinen ongelma. Pakottaa ravaamaan 4 viikon välein kampaajalle. Nooh, pidetään talouden rattaat pyörimässä :)
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla on nyt ihanasti leikatut hiukset - itse en taida olla enää yhtä rohkea - ja minä en enää jaksa juosta kampaajalla joka kolmas tai neljäs viikko. Raidat ovat siitä kivat, että niiden kanssa tuota juurikasvuongelmaa ei samalla lailla ole kuin kokovärjäyksessä. Mutta vaalennusraidoissa on sitten omat ongelmansa - ne tappavat hiuksen!
      Huokaus tätä naisen elämää - jota en kuitenkaan vaihtaisi mihinkään:)

      Poista
  40. Olipa hauska ja tutunoloinen tukkajuttu! Minulla on ollut polkkatukka melkein koko ikäni. Pienenä tyttönä jo, ja rusetti päässä. Nuoruusvuodet ja melkein aikuisuudenkin vuodet ovat menneet "polkalla". No kerran oli minullakin hairahdus, otin permanentin, ja se myös tarttui niin hyvin, että sain kasvattaa sitä kauan pois - välillä toki latvoja leikattiin.
    Noin kymmenen vuotta sitten elämääni tuli veneily, ja silloin polkkatukka osoittautui hankalaksi... tuulet tuiversivat tukkaa silmiin ja suuhun. Leikkaisinko lyhyeksi? Vaan minulla on myös tuo nopean tukankasvun ongelma... leikkauttamassa saisi käydä usein. No minusta tuli poninhäntätyttö :)
    Ihanaa viikonloppua sinulle polkkatukkatyttö! Sopii sinulle niin hienosti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos - ponnari on varmaan purjehtiessa kätevä - samoin oli aikoinaan koripalloa pelatessa. Ja välillä ovat hiukset vieläkin tiellä - minä ratkaisen ongelman pannalla.
      Sinulle myös oikein ihanaa viikonloppua <3

      Poista
  41. No niin, täällä odotellaan kampaajakäynnin tulosta 😃

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvaa tulee jossain vaiheessa - ainakin instaan;)

      Poista
  42. Hyvät tukkakuvat, sinua pukee hyvin eri polkkamitat 😊 sama täällä ; mihin sitä sydämeltään blondi vaaleasta kuontalostaan pääsisi? Itse olen yrittänyt monesti muutakin, mutta vaaleaveriköksi olen aina takaisin löytänyt. :)

    Tuo viimeinen kuva - voi jestas, kun nauratti =D.rehellisyyden nimissä täytyy todeta, että ehkä tuo goottitukka ei kuitenkaan ole sinua varten! 😃

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Blondius istuu kyllä lujassa - ja kyllä tuo goottitukka on muitakin naurattanut - rehellisyyden nimissä sen tuohon laitoinkin - ei ne kuvat aina niin imartelevia ole;)

      Poista
  43. Huikee kuvakollaasi hiustyyleistä.Tää violetti on huikee ...mutta onneksi oli peruukki ;) Polkkatukka sopii kasvonpiirteisiisi hyvin.Siulle vois käydä sellanen ,että toiselta puolelta olis aika lyhyet ja toiselta pitkät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi tosiaan tuo violetti on peruukki;)
      Ja minulla on ollut muutaman kerran sellaiset, että toiselta puolelta lyhyet ja toiselta pitkät - ja tykkäsin kovasti, mutta jouduin käymään leikkauttamassa niitä vähän liian usein, jotta malli pysyi - ja se ei sovi tällaiselle laiskalle naiselle;)

      Poista
  44. Polkka on minunkin tyylini olut eri pituuksissa jo vuosikausia. Vaalean eri sävyissäkin olen pysytellyt, tuota violettia en ole kokeillut 😉

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olenkin katsellut, että sinulla on tutunoloiset hiukset;)
      Ja kyllä tuo taisi jäädä minullekin viimeiseksi violetin kokeiluksi;)

      Poista
  45. Tämä sinun postaus jäi mieleeni. Painiskelin samanlaisen ongelman kanssa. Ja sitten syntyi päätöksiä. Tukkani oli hieman pidempi polkka kuin sinulla ja vaalea. Sitten vain yksi päätös ja sitten seuraava. Sitten kävin kampaajalla eilen ja nyt sitten vain kohti päätöksestä seuraavia muutoksia. Olin kasvattanut otsatukan pois ja sanoin, että sitä ei tule enää. Kerroin, että tukkaa saa lyhentää latvoista, mutta polkkaa et tee enää. Olin kasvattanut syksystä. Kyselin, että saanko vielä pitkän. Näytin varmaan vihreältä, kun kampaaja avasi ponnarinsa, että katso 60 vuotta ja pitkä tukka. Tukkani on hyvässä kunnossa ja paksu. Ja mitä minä vielä ehdinkään. Ei laitettu edes raitoja vaan värjättiin hieman juurta. En ehkä halua enää niin blondia tukkaa kuin on ollut koko aikuisikäni. Mutta kamalan nopeaa muutosta en halua. Nyt mietin, miksi en heivannut otsista jo aikoja sitten pois. Nyt tukka saa kasvaa rauhassa ja voida hyvin. Ja pidän sävyn muutoksesta, jota ollaan tehty jo vuoden verran.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitkä tukka on kaunis - jos se on hyvinhoidettu ja kenelle se sopii - minun kasvoni vetävät jo alaspäin ja pitkä tukka vetää niitä lisää;) Ja jos on löytänyt mieleisensä mallin ja värisävyn, niin turha niitä on mennä vaihtamaan - vaikka aina sanotaan, että vaihtelu virkistää, niin ei se silloin virkistä, jos ei tunne olevansa oma itsensä.. Ja jos sinua pitkä tukka innostaa, niin tottakai kasvattelet - ja pitkästä tukasta saa vaikka millaisia kampauksia!

      Poista

Kiitos - kommenttisi ilahdutti suuresti!

BLOGGER TEMPLATE DESIGNED BY pipdig