torstai 26. marraskuuta 2015

Hidas bloggaaminen - Slow Blogger Manifesto

Olen viime aikoina pohdiskellut aika hartaasti tätä bloggaamistani
 - sitä, että mikä on blogini linja ja mihin suuntaan haluan sitä kehittää.

Kun lueskelen muiden blogeja ja katson, miten paljon toiset bloggaajat postauksiinsa panostavat,
olen tuntenut monesti olevani outolintu - minä postailen hitaanlaisesti - enkä edes tiettyinä viikonpäivinä.

olen hidas bloggaaja - I am a slow blogger

Käyn blogitapaamisissa silloin tällöin, pressitilaisuuksissa harvemmin - yksi syy on tietenkin se,
 että ne yleensä ovat Helsingissä, keskellä viikkoa ja monesti jopa päiväsaikaan
 - eihän tavallinen työtä tekevä virkanainen sellaisiin pääse.

Vaan kun tuntuvat muut bloggaajat - myös ne muualta kuin bloggaamisesta elantonsa ansaitsevat - pääsevän.

Meitä bloggaajia on monenlaisia - on ammatikseen bloggaajia, on heitä, jotka palkkatyönsä ohella
 tekevät pitkää päivää blogiyhteistöiden ja verkostoitumisen merkeissä
 ja joiden tavoitteena on saada työlleen myös rahallista vastinetta
 - ja on meitä, jotka bloggailevat harrastuksekseen.

Bloggaaminen on ammattilaiselle kovaa työtä - esim. vastikään Zalando Nordic Blog Awardsien
 People's Choise -kategorian voittanut Vilma P. toteaa, että vaikka "parasta blogin pitämisessä on vapaus",
 niin "Haasteellisinta on taas se, ettei blogista ole oikein koskaan vapaalla.  Peltonen kirjoittaa myös
 jouluaattona ja lomillaan. Voittoisan gaalaillan jälkeen Peltonen käy ensin tanssimassa kavereiden kanssa ulkona,
 ja jatkaa sitten yhteistyöpostauksen kirjoittamista aamukolmeen. 
Aamulla kirjoitetaan heti kiitos-postaus lukijoille. - Tässä työssä ollaan 24/7." (Iltalehti)

Vaikuttaa siltä, että samaan tahtiin ovat päätyneet myös monet sivutyönään bloggaavatkin
 - jopa harrastelijabloggaajat.

Minä en vain halua. En halua elää elämääni blogin kautta. 
Hieman tätä toivettani jo sivusinkin postauksessani "Blogini tarina - ja hieman uutisiakinja 
vapaampaan bloggaamiseen  tähtäsi myös tuossa postauksessa kertomani Indiedays -portaalista irtautumiseni. 

Pari viikkoa sitten törmäsin JOOJOO ACADin upeaan blogiin ja siellä postaukseen
 "Why I`ve joined the Slow Blogging Movement" ja tuo teksti vei minut 
mielenkiintoiselle tutkimusmatkalle hitaampaan bloggaamiseen.

Hidas bloggaaminen ei ole mikään uusi termi - sen on lanseerannut jo vuonna 2008
kanadalainen teknologiainsinööri Todd Sieling julistuksessaan Slow Blog Manifesto
(valitettavasti itse julistusta en enää mistään löytänyt), jossa Sieling on todennut mm.:
"Slow blogging is a rejection of immediacy. It is an affirmation that not all things worth reading are written quickly,
 and that many thoughts are best served after being fully baked and worded in an even temperament.
 (Slow blogging Manifesto, item 1. 2008)" - lainaus  Book Word -blogista:

Sielingin toive oli, että vaikka tuo julistus on hänen, voi itsekukin muokata sitä omien tarpeidensa mukaan. 

Julistuksesta innostuivat monet ammattilaisbloggaajatkin etenkin sen jälkeen,
 kun The New York Times siitä kirjoitti: "Haste, Scorned: Blogging at a Snail’s Pace".
Aluksi hitaiden bloggaajien joukko koostui etupäässä asiantuntijabloggaajista:
 poliitiikan alan, kirjallisuuden ja lähinnä akateemisten ammattilaisten blogeista. 
Mutta ajan myötä siihen sitoutui myös lifestyle- ja muotiblogejakin.

Hitaasta bloggaamisesta ovat innostuneet esim. seuraavat hienot blogit - kukin omalla tavallaan:

Ja moni muu - mutta suomeksi en hitaasta bloggaamisesta löytänyt yhtään kirjoitusta. 
Todennäköisesti niitäkin on - en vain onnistunut löytämään.

Minä innostuin näistä teksteistä tosissani.
Niin paljon ajatuksia, joista osaan yhdyn täysin - ja osaan osittain.
Onhan tuolla profiilini esittelytekstissäkin mainittu: hitaasti kiiruhtaen.

Vaikka kukin hitaaseen bloggaamiseen sitoutunut onkin listaillut asioita hieman eri painotuksin, 
on pääpaino kaikissa kuitenkin sama:
vähemmän on enemmän ja
laatu ennen määrää.

Ja vaikka yleensä kaikissa blogioppaissa painotetaan, että mitä enemmän ja useammin postaat, 
sitä  enemmän saat lukijoita ja lukukertoja, onkin hitaan bloggaamisen kannattajien sanoma se, 
että kun julkaisee harvemmin, jää lukijoille aikaa löytää postauksesi - ne eivät jää heti uuden postauksen jalkoihin.
Ja etteivät lukijamäärät tästä kärsi.

Tässä minun Hitaan Bloggaajan julistukseni - osa on kopsattu suoraan muilta,
 osa sovellettu minun omiin ajatuksiini bloggaamisesta:

1. Hidas bloggaaja kirjoittaa tai kuvaa ihmisille - ei hakukoneille eikä rankinglistoille.

2. Hidas bloggaaja bloggaa siitä mitä tekee tai ajattelee
 - mutta hän ei muuta tekemisiään eikä ajatuksiaan blogin vuoksi. 
Hänen bloginsa ei ole hänen elämänsä - ja elämää eletään täysillä.
Hidas bloggaja ei anna bloginsa vaikuttaa perhe- tai työelämäänsä eikä se 
estä hänen harrastuksiaan eikä sosiaalista elämäänsä.

3. Hidas bloggaaja ei sitoudu postailemaan joka päivä - ei edes joka viikko. 
Hän postailee silloin kun häntä huvittaa eikä hän tunne huonoa omaatuntoa siitä,
 että postausvälit venyvät.

4. Hidas bloggaaja syö ruokansa lämpimänä, hän viettää lomansa ilman ajastettuja postauksia
 ja jos hänen perhejuhlissaan kamera laulaa, päätyvät sen kuvat perhealbumiin eivätkä blogiin. 
Hidas bloggaaja nukkuu yönsä ja näkee unia muusta kuin bloggaamisesta.

5. Hitaan bloggaajan elämässä on aina aikaa puhallella kukkasten lehtiä, katsella kynttilän liekkiä,
kuunnella musiikkia, hiljentyä - tai matkustella, kulkea kulttuuritapahtumissa, harrastaa liikuntaa
 - ilman että bloggaaminen on edes mielessä. Tai kamera mukana.

hiljaisuuden lauluja levynkansi

6. Hidas bloggaaja tekee yhteistyöpostauksia vain tuotteista, joista oikeasti pitää
 ja jotka hänen mielestään ovat sen arvoisia - ja hidas bloggaaja käy vain
 sellaisissa pr- ja verkostoitumistilaisuuksissa, jotka häntä itseään kiinnostavat.

7. Hidas bloggaaja yrittää tuottaa laadukkaita julkaisuja mottonaan "vähemmän on enemmän"
 - eikä määrä tässä tarkoita sitä, että postausten pitäisi olla lyhyitä.

8. Hidas bloggaaja ei tuomitse eikä arvostele toisten tapaa blogata vaan hän ymmärtää, 
että niin paljon kuin on erilaisia ihmisiä, on erilaisia blogejakin ja tapoja tehdä niitä.

9. Hidas bloggaaja ei ota mitään noista ylläolevista ukaaseista liian vakavasti.

Aika moni noista tekemistäni säännöistä on jo oman blogini kohdalla toteutunutkin
 - mutta onhan siellä sitä kehittämisen varaakin:
 esim. huono omatunto postaamattomuudesta vaivaa välillä minuakin ja silloin tällöin
 on bloggaaminen vienyt ihan liian suuren osan ajatuksista ja ajasta. 
Ja tuo laatu - siinä sitä kehittämistä vasta vaaditaankin.

Mutta parhaani yritän tullakseni oikeaksi Hitaaksi Bloggaajaksi
 - enkä ota siitä yrittämisestä mitään stressiä;)

Mitä sinä ajattelet hitaasta bloggaamisesta?
Pitäisikö blogin päivittyä joka päivä vai luetko myös meidän hitaammin bloggaavien blogeja?
Oletko itse hidas bloggaaja?

Tuolla minunkin lukulistallani on monta blogia, jotka täyttävät kaikki nuo hitaan bloggaajan kriteerit
 - ja jos olet tällainen, luultavasti tunnistat itsesi;)

Tein tuollaisen "Olen hidas bloggaaja" -bannerin ja aion sen tuonne sivupalkkiinkin ripustaa.
Ja samalla tuumin, että joku toinenkin voisi innostua näistä ajatuksista.

Jos sinä innostuit, kopsaapa tuo kuva ja pistä blogisi sivupalkkiin
 - ja voit halutessasi linkata sen tähän postaukseenkin - vaan en minä pahastu vaikket niin tekisikään.

Mielelläni kuitenkin kuulisin, jos lähdet mukaan, joten jätäthän kommentin.

Mitäs, jos tehtäisiin tästä oikein ristiretki ja oltaisiin yhdessä ylpeinä Hitaita Bloggaajia?

Leppoisaa torstaipäivää kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös 








SHARE:

lauantai 21. marraskuuta 2015

Vain valkeata joulua - vai sittenkinkö kultaa ja hopeaa?

Olin toissa viikolla åblogilaisten ja aikamoisen kutsuvierasjoukon kanssa tutustumassa Loviisan Aitan jouluun.

loviisan aitan joulutunnelmia

Hieman häpeillen on tunnustettava, että itse en tässä Ruskolla sijaitsevassa kaupassa aiemmin ollut käynyt
 ja pidinkin sitä lähinnä sisustustavarakauppana.
Vaan sainkin yllättyä, sillä Loviisan Aitasta löytyy paljon muutakin - vaatteita, koruja, astioita, herkkuja ja lahjatavaroita. 
Kuvailisinkin sitä enemmäkin lifestylemyymäläksi, jossa on tarjolla laadukkaita ja korkeatasoisia tuotteita, 
tunnettuja brändejä ja kauppias Helena Ahon pettämätöntä tyylitajua. 
Eikä kauppa ole vain yhdessä rakennuksessa vaan peräti kolmessa, joista yksi on outletmyymälä.
Päämyymälässä on myös kahvila ja lisäksi kaupan palveluihin kuuluvat ompelimo ja sisustussuunnittelu.
 Loviisan Aitalla on nykyisin myös verkkokauppa.

Vanhaan navettaan perustetusta myymälästä on Helena Ahon käsissä kasvanut Ruskolle hieno vetonaula,
 jonne osataan suunnistaa kauempaakin hakemaan paitsi hienoja tuotteita myös elämyksiä.

Myymälään on avattu hiljattain Balmuirin shop-in-shop ja paikalle oli saapunut  yrityksen perustajista toinen, Juha Jaara.

balmuirin vaaleanruskea villashaali ja ruskea lierihattu

Saimme kuulla liikuttavan tarinan siitä, miten hän vaimonsa Heidi Jaaran kanssa aikoinaan päätyi perustamaan Balmuirin, 
miten yritys on kasvanut ja miten he yhdessä ovat toteuttaneet unelmansa suomalaisesta luksusbrändistä.

balmuirin beige villahuivi

Balmuirhan tunnetaan korkealaatuisista vaatteistaan, asusteistaan ja sisustustuotteistaan, 
jotka valmistetaan pienissä tuotantoerissä huippumateriaaleista kuten hienoimmista pellavista, cashmirista, 
kidmohairista, alpakasta ja vesipuhvelinnahasta.

balmuirin kidmohairhuivit

Nuokin kidmohairiset huivit olivat ihanan pehmeitä ja värisävyt hivelivät silmää.

balmuirin harmaanruskeat pyyhkeet ja kynttilä

Tämä perheyritys on kasvanut koko ajan ja suuri osa sen tuotteista meneekin vientiin.
Hieno suomalainen brändi!

Loviisan Aittaan Balmuir sopiikin hyvin muiden laatubrändien joukkoon - niinkuin sopivat nuo
kynttilätkin tähän syksyn tummuuteen ja joulunalusaikaan.
Tuollaisen kynttilän saimme myös kotiin tuomisiksi.

Joulunaikaa ja jouluntuntua oli kauppaan tuotukin runsain mitoin.

Loviisan Aitan joulu on valkoinen.

valkoinen koristepingviini joulupöydässä


valkoinen lintujoulukoriste

Ripauksella rustiikkia ruskeaa.

On kultaa ja hopeaa.

lasipalloja, lasinauhaa, joulukoristeita


valkoisia, kullanvärisiä ja hopeanvärisiä joulupalloja

Kimallusta ja kristallin hohdetta.

kristallikruunu ja valkoisia joulupalloja

Lumen huurretta ja lasia, käpyjä ja kauniita asetelmia.

ruskea kynttilä ja käpyjä lasimaljassa

Upeita joulukattauksia.

joulukattaus loviisan aitassa

Löytyypä sieltä ripaus sitä joulunpunaistakin.

joulumuori sohvannurkalla

Tuohon sohvan nurkalle olisin voinut tuon joulumuorin tilalle istahtaa
 ja vain antaa katseeni vaellella ympäri myymälää.

Niin paljon kaikkea kaunista ja kauniisti esille laitettua.

Joulun tunnelmaa.

Myös sitä joulun henkeä.

jouluseimi loviisan aitassa

Sillä olihan siellä kristallikruunujen alla myös jouluseimi.

Minä luulen, että tänä vuonna meidänkin jouluumme lisätään ainakin tuota valkoista - ehkä jopa kimallusta.
Mutta ei ihan vielä - vasta lähempänä joulua.
Sitä ennen ihastellaan näitä muiden taikomia joulun tunnelmia ja haaveillaan siitä omasta.

Kiitos Loviisan Aitta ja Balmuir illasta, johon myös meidät åblogilaiset kutsuitte.
Ja kiitos myös ihanasti tuoksuvasta kynttilästä, jota en ihan heti taida raskia polttaa;)

Mitkä ovat sinun joulun värisi?
Ja joko olet aloittanut jouluvalmistelusi?

Tunnelmallista viikonloppua kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös




SHARE:

tiistai 17. marraskuuta 2015

Onko mielessä remontti - tai kaipaatko sisustusvinkkejä?

Kun saimme Åblogeihin kutsun tulla lokakuussa tutustumaan K-Rauta Skanssiin, ajattelin ensin, 
että en taida mennä, sillä meillähän on remontoitu kolmena kesänä peräkkäin ja 
rautakaupat lähiseudulla on totisesti koluttu moneen kertaan.
Kaksi vuotta sitten rempattiin pojan asunto, toissa kesänä tyttären lukaali 
ja viime kesänä aloiteltiin tätä oman kodin remonttia.

Ja koska meidän remontit tekee isäntä, tämän talon Wannabe-Remonttireiska, 
eivät ne aina mene ihan niin kuin suunniteltiin.
Viime kesänäkin oli tarkoitus tehdä hieman enemmän kuin mihin sitten päädyttiin.
 Kun saimme portaikon paneelit valmiiksi, päätimme, että jatketaan sitten ensi kesänä.
Pojan entisen huoneen seinien ja portaikon maalaus siirrettiin sovinnolla sinne.
Ja minä olin aika lailla kypsä - sitä sähellystä, mitä meidän remontit ovat, 
ei kestä pitkäpinnaisinkaan lady - saatikka sitten minä!

Mutta kun kutsussa luvattiin, että saisimme tutustua myös syksyn sisustustrendeihin, päätin lähteä.

K-Rauta Skanssi
Kuvassa kauppias Juha Huunonen ja sisustusmyyjä Sini Raevaara

Kaupassa meitä olivat vastaanottamassa kauppias Juha Huunonen ja sisustusmyyjä Sini Raevaara.
Saimme kuulla mm. erilaisista palvelumuodoista, joita nykyaikainen rautakauppa tarjoaa
 - valikoimiin kuuluvat esim. suunnittelu-, asennus- ja remonttipalvelut.

Myöhemmin vielä talomyyjä/asennuspalveluvastaava Jari Luotonen kertoi, että remontitkin 
on mahdollista tilata avaimet käteen periaatteella ammattilaisen tekeminä.
Itse ei tarvitse kuin materiaalit valita - remonttipalvelun väki käy arvioimassa, 
miten paljon mitäkin tarviketta tarvitaan,  tuo tullessaan ja vie mennessään
 - ja valmista tulee.

Tuo palvelu olisi kyllä ollut todella tarpeellinen meillekin - etenkin, kun siinä olisivat säästyneet hermot
 eikä rahallisestikaan oltaisi hävitty, sillä kyllähän sitä euroja kului isännänkin tyyliin tehdessä.
Kun yhden huoneen seiniäkin maalattiin viikko. 
En edes kehtaa sanoa, montako kertaa käytiin hakemassa lisää maalia, 
kun kaikki ei ihan putkeen mennytkään.
Tai miten monta lisämetriä sitä portaikon paneelia tarvittiin,
 kun milloin sahattiin väärään mittaan, milloin asennettiin väärin.
Ja vaikka hartaasti tehtiinkin, jälki on sellaista, että parempi kun en silmälasit päässä katso.
Vaan kun talossa on isäntä, joka mielestään nuo remonttihommat osaa, niin eihän niitä nyt sentään ulkopuolisilla teetetä.

Esittelyn jälkeen pääsimme Juhan ja Sinin opastuksella kierrokselle katselemaan, mitä kaikkea kaupasta löytyy.

Kun Sini ammattitaitoisesti kertoi meille remontoinnin ja sisustusratkaisujen uutuuksista,
 sain kyllä ensi kesän remonttia varten kaikenlaista pohdittavaa.

harmaavalkoinen tapetti

Kuten esimerkiksi sen, että voisiko sinne pojan entiseen huoneeseen laittaa yhden seinän vaikka tehostetapetilla.

mustavalkoinen tapetti

K-Raudan tapettivalikoimat ovat todella kattavat -  saimme kuulla ja nähdä, mitkä ovat tämän hetken trendit.

Vallilan musta-siniset tapetit

Kaikkea löytyy - harmoniaa, värejä, kuvioita - erityisesti graafiset kuviot ovat in juuri nyt. 
Näissä kuvissa niitä ei ole, vaan olen poiminut vain muutamia malleja, jotka miellyttävät minun silmääni.

Vallilan talotapetit

K-rauta Skanssissa on mahdollisuus myös varata etukäteen netin kautta itselleen henkilökohtainen palveluaika.
Olisimme viime kesänäkin säästäneet aika monta turhaa rautakauppareissua, 
jos vain olisimme tämänkin hoksanneet.
Vaikka eihän meidän isäntä mitään apua tarvitse - ammattimies kun löytää tuosta vaan kaiken tarvitsemansa!
Ja seuraavana päivänä mennään sitten vaihtamaan ne ruuvit, pohjaväri tai maali uuteen.
Tai hakemaan se puuttuva tela.

Siis ei ehkä sittenkään tapetteja - niitä rullia kun kuluisi aikamoinen määrä.

Mutta meillähän on tarkoitus remontoida muutakin kuin niitä seinäpintoja.
Esimerkiksi keittiön lattia alkaa olla aikansa elänyt.
Muovilattia, joka oli tarkoitus vaihtaa heti muuttomme jälkeen, on keittiössä edelleenkin.
No - 15 vuottahan tässä on vasta asuttu, joten ei mitään kiirettä.
Emmekä ole isännän kanssa päässeet yhteisymmärrykseen siitä, mitä materiaalia lattian tulisi olla.
Isäntä on parketin tai laminaatin kannalla - parkettia kun on olohuoneessa ja eteisessä ja ne ovat keittiön vieressä. 
Minä taas haluaisin laattaa. Joka tapauksessa jotain helppohoitoista.

vinyylikorkkilaatta

Nyt ihastuin uutuuteen, vinyylikorkkiin. 
Ekologiseen, helppohoitoiseen ja kestävään materiaaliin, josta löytyi nyt niin muodikkaita 
marokkolaiskuvioita kuin perinteisempiä puuta jäjitteleviä kuosejakin.
Kaiken lisäksi vinyylikorkki on helppo asentaa
 - lukkopontillisen lattian voi vaikka muuttaessaan ottaa mukaansa.

harmaat ja kuviolliset lattialaatat

Samoja sävymaailmoja löytyy myös lattialaatoista - ja tuollainen kuviollinen lattia olisikin kaunis.
Sen voisi yhdistää vaikka noihin yksivärisiin, joita löytyi hienoissa  värisävyissä.

Vaan kun tiedän, että isäntä ei kylpyhuoneeseen tai vessoihin laattoja ala vaihtamaan, 
sillä kuulemma jossain isännän mielestä lähitulevaisuudessa - noin 5-20 vuoden sisällä - on tulossa putkiremontti.
Ei tietenkään kannata noin lyhyttä aikaa varten laattoja vaihdella.

lattiakaakelimaali

Vaan sitäpä ei isäntäkään ole hoksannut, että ne entiset laatat voi maalata.
Nyt on nimittäin markkinoille tullut kaakelimaali lattioille - ja tämä maali kuulemma kestääkin niissä lattioissa!
Järkevä vaihtoehto lattioiden raikastamiseen - sitä lähitulevaisuuden putkiremonttia odotellessa.

musta kohokuvioinen laatta

Seinälaatat meillä eivät kaipaa vaihtamista eivätkä maalaamistakaan, 
mutta olisihan se aika säväyttävää nämä meidän vaaleat laatat vaikka tuollaisiin mustiin, kohokuvioituihin laattoihin vaihtaa.
Muuttuisi kyllä ilme kertaheitolla!
Ja voisi muuttua isännänkin ilme, jos tuollaista ehdottaisin;)

Sen sijaan saunan remontti on edessä - ja se kuulemma joudutaan tekemään ennen sitä lähitulevaisuuden putkiremonttia.
Kiuas alkaa vedellä viimeisiään ja lauteet ovat jo pari kertaa tippuneet alas.

kiuas ja mustat helmipaneelit

Mitä jos vaihtaisikin seinäpaneelit vaikka tuollaiseen mustaan helmipaneeliin?

musta kiuas

Tai hankkisikin mustan kiukaan ja petsaisi seinäpaneelit ruskeiksi?

Ja saahan sitä haaveilla vaikka kunnon kylpuammeesta.
Mustasta upeudesta.

musta kylpyamme

Kuten kuvasta huomaatte, nykyajan rautakauppa on muös sisustustavaratalo.

K-Rauta Skanssistakin löytyy niiden perinteisten koneiden, ruuvien, muttereiden, lautojen
 ja remonttitarvikkeiden lisäksi vaikka kuinka paljon inspiraatiota sisustukseen.

k-raudan lamput

Esimerkiksi lamppuvalikoimaa voi moni perinteinen sisustustavaratalokin  kadehtia.

lasiset tuikkulyhdyt

valkoiset lasilinnut

Sisustusesineet olivat kauniisti esillä omissa osastoissaan ja asetelmissaan.

Tottakai myös joulu oli jo esillä. 

valkoisia joulukoristeita

Sisäänkäynnin jälkeen, kassojen edessä levittäytyivät jouluiset asetelmat ja joulukoristeet.

joulukoristeita

Perinteistä joulunpunaistakin löytyi, mutta itse ihastuin tähän valkoisen ja ruskean värimaailmaan - rouheaa ja harmoonista.

Kiitos K-Rauta Skanssille ja sen henkilökunnalle kivasta ja inspiroivasta illasta ja kiitos Teijalle,
joka vastasi illan järjestelyistä ja toimi emäntänämme.

Kiitos myös siitä remonttitarvikepaketista, jonka saimme mukaamme.
Siellä mukana ollutta pakkelia tarvittiin nimittäin jo seuraavana iltana.
Sillä isäntä oli kuin olikin aloittanut vastustuksestani huolimatta sen portaikon maalauksen jo edellisellä viikolla.
Eikä nytkään mennyt ihan niin kuin piti - korjattavaa ja paklattavaa riitti.
Jos silmälaseilla katson, riittää edelleenkin.
Ja ei - kuvaa portaikosta en näytä;)

Olisi ollut tarpeen se K-raudan remonttipalvelu.
Mutta kun kotona asustaa Remonttireiska.
Ihan vaan ensi kesää odottelen - ja sitä pojan huoneen, saunan ja keittiön lattian remonttia.

Onko teillä remonttia suunnitteilla?
Ja asustaako teillä Remonttireiska tai -riitta - vai teetättekö ammattilaisilla?

Leppoisaa tiistaita kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös


SHARE:

lauantai 14. marraskuuta 2015

#prayforparis

Tänään ei löydy sanoja.
Vain huokauksia.
Ja pelkoa - pelkoa siitä, että annamme vihalle vallan.

Kuva: Good Housekeepingin Facebook

Mutta niinkuin Martin Luther Kingkin sen sanoitti:
"Viha ei karkota vihaa,
vain rakkaus voi sen tehdä."

Rauhaa sinulle tähän viikonloppuun!

Lady of The Messiä voit seurata myös

SHARE:

keskiviikko 11. marraskuuta 2015

Laatua vaatteissa ja asusteissa - Osaava Nainen messut yllättivät

Ihonhoidon tuotteisiin keskittyvässä Osaava Nainen -messut postauksessani lupailin,  että muihin siellä minua
ihastuttaneisiin tuotteisiin palailen myöhemmin. Kosmetiikan lisäksihän messuilta löytyi vaikka mitä
 - oli hyvinvoinnin tuotteita ja palveluita, oli muotia, asusteita, käsitöitä, kirjoja - tuotekirjo oli aikamoinen.

Tähän postaukseen olen koonnut muutamia tuotteita ja yrityksiä, jotka minusta ansaitsevat tulla esitellyiksi
 ja jotka sopivat aikuiselle naiselle - miksei myös laatutietoiselle nuoremmallekin.

Näitä tuotteita yhdistää myös se, että ne ovat kaikki kotimaisia - suomalaista suunnittelua ja Suomessa valmistettuja.

Muotia ja vaatteita messuilta löytyi laidasta laitaan - ja paljon myös sellaisia tuotteita,
 joita ei tavarataloista tai marketeista löydä.

Tässä muutama yritys ja tuotemerkki, jotka kannattaa muistaa - osa on jo tunnetumpia ja veikkaanpa,
 että osasta kuullaan vielä enemmänkin tulevaisuudessa. 


Ruukin Kehräämö ja Puoti Oy valmistaa alpakan villaisia tuotteita - luksusta niin arkeen kuin juhlaan. 

Nämä Salon lähellä Mathidedalin kyläyhteisössä sijaitsevassa kutomossa valmistetut tuotteet ihastuttavat laadullaan
 - tuokin neulemekko oli niin upea, että kävin sitä monta kertaa vilkuilemassa - ja hiplaamassa sen pehmeää pintaa.

Ja näiden kaulaliinojen värisävyt hivelivät silmää - tuollaiseen olisi mukava kietoutua
 ja antaa sen lämmittää sekä kehoa että silmää.
Puodista saa myös oman kehräämön alpakkalankoja ja mm. raakavillaa.
Tuo Mathildedahlin kyläyhteisö oli messuilla laajemminkin esillä ja jos Salon seudulla vierailet,
 kannattaa sinne poiketa, sillä sieltä löytyy tuotteita ja palveluita jos jonkinlaisia - siellä voi myös majoittua.

Nämä MIMIn pellavahuivit ovat monelle tuttu tuote - niin minullekin, sillä Mimin myymälä sijaitsee Turussa
 ja se on keskittynyt myymään paitsi näitä omia tuotteita, myös muita laadukkaita vaatteita ja asusteita.
MIMIllä on myös 15.11. saakka pop-up -kauppa Turun Skanssin kauppakeskuksessa.

Anneli Keinosen vaatteissa ihastuttavat laadukkuus ja upeat painokuviot.  Yrityksen sivuillta todetaankin: 
"Yli kolmenkymmenen vuoden ajan olemme kulkeneet omaa tietä omalla tyylillämme.
 Näin ovat syntyneet lukuisat jo klassikoiksi muodostuneet hyvin tunnistettavat painokuvamme ja mallimme.
 Suunnitellessamme uusia malleja ajattelemme aina ajattomuutta, monikäyttöisyyttä ja kotimaisuutta
 joka takaa vuosia kestävät tuotteet." 
Esimerkiksi näissä vaatteissa musta on mustaa - ja pysyy pesuissakin sellaisena.
Näitä vaatteita ja asusteita saa sekä verkkopuodista että Ateljeemyymälästä, joka sijaitsee Keikyän entisessä meijerissä.
 Itse myymäläkin on jo nähtävyys ja siellä on mahdollisuus mm. kuunnella esitys yrityksestä ja sen historiasta
 sekä tutustua mallisuunnitteluun ja painotekniikkaan.

MyOlsson Oy on design-mekkoyritys, joka sijaitsee Paraisilla. Sen uniikit tuotteet ovat ateljeetyönä valmistettuja.
 "MyOlsson-mekot on suunniteltu naisille jotka haluavat pukeutua yksilöllisesti ylipukeutumatta, 
arvostavat laatua ja pitävät kohteliaisuuksista.
 MyOlssonin design on naisellinen, iätön, tyylikkäästi uniikki ja juuri sopivan rento toimiakseen monissa erilaisissa tilanteissa.
 Yksilöllisen designin lisäksi MyOlsson-mekkojen kulmakivi on todella tarkkaan hiottu istuvuus. 
Suunnittelussa on erityisesti huomioitu naisvartalon luonnolliset kaaret korostaen ja häivyttäen juuri oikeista kohdista."

Kuvassa onTurku-mekko, josta on turkulaisten naisten keskuudessa tullut jo pienoinen villitys. 
Tuolta yrityksen sivuilta löytyy kuvia muista upeista mekkomalleista - itse ihastuin suuresti Kahvi-mekkoon.

Koruja messuilta löytyi rihkamasta arvokkaampaan.
 Minun silmääni miellyttivät nämä Pekka Piekäisen PlatinOrolle suunnittelemat hopeakorut. 
Osaan näistä käsintehdyistä koruista on yhdistelty myös aitoa korkeapolttoista emalia. 
Näitä koruja huolisin korulippaaseeni useammankin.
PlatinOrolta löytyvät myös nämä Marja Aalto-Setälän suunnittelemat Kokoa -malliston sormukset, 
joissa hopean rinnalle voi liittää akryyliä useissa eri väreissä. 
Näitä sormuksia olisi kiva olla useampi ja voisi luoda vaikka oman yhdistelmänsä jokaiselle viikon päivälle;)

Ihastuin täysin myös Reetta Hartikaisen Poppa-mallistoon, johon kuuluu korujen lisäksi asusteita, esim. pipoja ja laukkuja.
 Näiden tuotteiden juju oli paitsi muotoilussa myös voimaeläimissä;)
 Hienoja tuotteita vasta designtekstiilialan opinnot aloittaneelta nuorelta naiselta.

Tässä Taitokartanon Sarvet -mallistossa vangitsi upea kuosi. 
Vaikka sarvia on nyt sisustuselementteinä ja kuoseissa näkynyt tiuhaan, oli tässä kuosissa jotain tuoretta. 
Sarvet -mallistosta sanotaan: "Pohjoinen luonto on inspiraatiomme lähde. 
Johtoajatuksenamme on luoda kauniita ja käytännöllisiä tuotteita arjen iloksi, kotiin ja asustamiseen.
Meille ekologisuus ja eettisyys ovat tärkeitä arvoja. 
Siksi panostamme lähituotantoon, laadukkaisiin luonnonmateriaaleihin ja ajattomaan muotoiluun. 
Näyttäville ja persoonallisille tuotteillemme on leimallista kotimainen käsityö ja käsityövaltainen piensarjatuotanto
. Ompelemme ja nikkaroimme pienessä yrityksessämme sekä itse että yhteistyössä muiden suomalaisten käsityöyritysten kanssa.
 Upean Sarvet-kuviomme suunnitellut Marjo Viinamäki ja kankaamme kutoo Lapuan Kankurit."




Eliisa Marjaanan nahkalaukut, -lompakot ja -hansikkaat on alusta loppuun tehty käsityönä. 

Hyvä nahkatuote on ajaton, se kestää ja elää.

Yrityksen liikeidea on tehdä tarpeeseen ja käyttöön kaunista ja käytännöllistä. 

Tuotteissa panostetaan laatuun sekä hyvään ja aitoon käsityöhön.

Ihastuin noihin ruskeansävyisiin laukkuihin ja luulenpa, että ensi kevääksi hankin tuollaisen vaaleanruskean itsellenikin.
 Myös nuo punaiset laukut näyttivät herkullisilta - samoin kuin moniväriset hansikkaat.

Olen näissä molemmissa Osaava Nainen -messupostauksessani halunnut tuoda esille kotimaisia, Suomessa valmistettuja tuotteita.

Kun ostamme suomalaisia tuotteita, tuemme samalla suomalaista työtä ja työllistämme. 
Tällaisessa taloustilanteessa, missä Suomessa nyt elämme, on meidän, joilla on työtä ja säännöllinen palkka, 
muistettava, että kotimaisia tuotteita ostamalla voimme olla tukemassa kehitystä parempaan.

Ja kotimaista suosimalla emme pelkästään tue työllisyyttä vaan myös ekologisuutta
 - paikallisuus ja tuotteiden laadukkuus takaavat niille pitkän elinkaaren. Tällaiset tuotteet eivät ole mitään kertakäyttökamaa - niitä käytetään pitkään ja niitä kierrätetään.


Minun olkapäälläni messuilla roikkui kuvan suuri, musta nahkalaukku. 
Näin tuon laukun prototyypin viime keväänä eräässä blogitapaamisessa Kotilaiturin Katilla ja ihastuin siihen. 
Tilasin samantien laukun, kunhan se tuotantoon tulee. Ja syksyllä sen sitten kävin ostamassa. 
Oma laukkuni on mattanahkaa ja metalliosat ovat messingin värisiä - valinnanvaikeushan siinä yllätti, sillä laukkua saa myös kiiltäväpintaisella nahalla ja hopean värisillä metalliosilla. 
Myös ruskean eri sävyiset laukut olivat kauniita.

Laukku on oikea tilaihme - sinne mahtuu tarvittaessa vaikka läppäri ja paljon muuta sen lisäksi. 
Nyt minulla on myös laukku, jonne kamera mahtuu hyvin.
 Nahkalaukuksi tämä laukku on myös yllättävän kevyt. 
Siis tyhjänä - kyllähän sille painoa tulee, kun tämä lady kuljettaa puolta omaisuutta mukanaan, 
mutta onneksi tässä laukussa on tarpeeksi pitkä, säädettävää olkahihna, j
oten sen saa myös yliolan laukuksi ja säästää vähän olkapäitään.

Laukun kaveriksi ostin vielä myöhemmin tuollaisen pienemmän Kotilaiturin Olga-laukun
Se on kätevä pitää laukussa mukana - esim. työpäivisin kun ei lounaalle viitsi koko omaisuuttaan raahata mukanaan, 
on helppo sujauttaa lompakko ja kännykkä tuohon pikkulaukkuun ja kantamus on keveämpi.

Laukut on suunnitellut Kati Laituri ja ne ovat Kotilaiturin omaa tuotantoa. Hienoa suomalaista työtä ja yrittäjyyttä!

Minulle tämä laukku on arjen luksusta.
 Laukku, joka on arvokas esineenä - ja silti sitä raskii käyttää.
 Sen muotokieli miellyttää minun silmääni. 
Ja työnjälki, materiaalit ja laatu ovat huippuluokkaa. 

Välillä ihmettelen, miksi monet meistä haikailevat ulkomaisten merkkilaukkujen perään?
 Kiinassa valmistettujen - eikä ihan aina niin laadukkaidenkaan laukkujen perään.
Laukkujen, joiden kyljessä tai kuosissa loistaa merkin tunnus.
Ja joiden hinnalla saa kymmenen suomalaista laatulaukkua!

Vaikka olin päättänyt, että en messuilla shoppaile, niin sorruinhan minä sittenkin.
Ostin nimittäin kotimaisen Hene´s Lumiajan hatun. Kukkahatun.
Sillä pitäähän se kukkahattutädillä ainakin yksi kukkahattu olla!
Ja kun vielä mustassa hatussa somisteena ollut punainen kukka oli tismalleen samaa sävyä kuin ladyn huulipuna;)
Hattu on villaa - se on puoliksi vuorattu fleecellä eikä siten kutita.
Juuri tätä ostamaani hattua ei tuolta yrityksen sivuilta löydy 
- mutta ehkä se joku päivä vielä tänne blogiin eksyy;)

Onko sinulle tärkeää se, että tuote on kotimainen?
Tarkistatko, missä tuote on valmistettu?

Itse ostan kotimaista silloin, kun tuote on sellainen, mistä pidän.
 Kaikkea ei kotimaisena saa - ja kaikkeen kotimaiseen ei ole varaa tavallisella virkanaisella.

En ole fanaatikko tuotteen kotimaisuuden suhteen - itsekin kuljin messuilla tämän postauksen takkijakussa, vahakangashousuissa ja maihareissa. 
Ja vaikka tuotteet eivät olekaan Suomessa valmistettuja, työllistää jo niiden myynti suomalaisia.

Tärkeää on vain muistaa se mainoksissakin todettu väittämä, että jos kaikki suomaiset ostaisivat
 edes sen 10 euron verran kuussa kotimaisia tuotteita, työllistäisi se 10000 henkilöä.
Vähän yhdeltä ihmiseltä - mutta suuri vaikutus!

Oikein hyvää keskiviikkoa kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös


SHARE:
BLOGGER TEMPLATE DESIGNED BY pipdig