tiistai 19. toukokuuta 2015

Streets of London

Olin viime viikon lopulla muutaman päivän matkalla Lontoossa.
Kyseessä oli työmatka ja lähdimme koko työpaikkani voimin Helsingistä aikaisin torstaiaamuna.
 Takaisin Suomeen palasimme sunnuntaina.

Omalla Facebook -seinälläni jo valittelinkin, että joskus harvoin on tilanteita,
 jolloin toivoisin olevani mies. Keskiviikkoillalla pakatessani matkalaukkuani oli yksi näistä tilanteista.
Mitä vaatteita ottaa mukaan matkalle, jossa osa tilaisuuksista oli virallisia, osa vapaampia
 ja itselläni sekä parilla muulla joukostamme vielä edessä lauantai-illalla dinner
 erään Lontoossa asuvan intialaismiehen ja hänen suomalaisen vaimonsa kanssa?
Asukoodi smart casual.

Kun vielä riesana oli Lontoon sää - ainakin torstaiksi oli luvattu sadetta koko päiväksi
 - ja juuri torstai oli se päivä, jolloin ohjelma alkoi jo aamusta ja jatkui iltaan saakka. 
Samoilla vaatteilla oli pärjättävä koko päivä
 - ja kävelyäkin oli paikasta toiseen siirryttäessä tiedossa ihan riittämiin.

Lisäksi juuri ennen kotoa lähtöä onnistuin telomaan leikatun jalkani - 
kiireessä pakatessani se osui vauhdilla matkalaukun pyörään. 
Keskiviikkoiltana Vantaalla lentokenttähotellilla luulin jo, että seuraavana aamuna joudun suuntaamaan 
takaisin kotiin - keskimmäinen varvas oli sinisenpunainen ja turvoksissa - ja särky oli aika mojova. 
Onneksi ei sentään ollut se leikattu varvas!

Mutta niin vain aamulla kenkä meni jalkaan, särkykin pysyi jotenkuten
siedettävänä ja Lontooseen suuntasin.

Lontoo,London, matka, travelling

Torstain sateen jälkeen sää onneksi selkeni ja välillä aurinkokin hellitteli oikein kunnolla.
Matkaan mahtui niiden virallisten osuuksien lisäksi myös vapaa-aikaa.
Ehdimme hieman shoppailla, käydä tutustumassa nähtävyyksiin ja vaellella pitkin Lontoon katuja.
Minä keskityin etupäässä tuohon kävelyyn - nähtävyyksiä on tullut katsastettua aiemmilla
Lontoon reissuilla ja ostoslakkoni jatkuu edelleenkin. 
Toki jotain ostin minäkin - esimerkiksi uudet tennarit oli pakko ostaa, kun kipeät
 jalkani eivät kumpiakaan mukaan ottamiani kenkiä enää suostuneet sietämään.

Lontoo jätti tällä kertaa toisenlaiset muistot kuin aiemmat matkani sinne.

Tutustuimme mm. seuraavaan projektiin: Together we will find Peace: Salaam!

rauha, peace, salaam, faith

Hieno projekti - ja samantapaisia on syntynyt  muuallekin Englantiin - niin myös Suomeen.

Lontoo on ristiriitaisuuksien kaupunki. 
Se on rotujen, uskontojen ja erilaisten kulttuurien kohtaamispaikka - ja kaikkien pitäisi sinne mahtua. 
Ja pystyä elämään keskenään sovussa.

Lontoosta löytyvät rikkaista rikkaimmat ja köyhistä köyhimmät.
Ja nykyisin he myös saattavat asua naapureina - rikkaat siellä aidattujen kortteliensa suojissa.

London, Lontoo, matka, travelling

Hotellimme oli lähellä Oxford Streetiä ja siellä paseerailin useampaankin otteeseen.
Selfridgekin oli entisensä - kello pääoviaukon päällä raksutteli, kun luxustuotteet houkuttelivat ostajia.

Lontoon kaduilla näkee elämän kirjoa laidasta laitaan. 
Hienommilla ostoskaduilla päiväsaikaan liikkuvat ne hyväosaiset, joilla on varaa ostaa - 
ja tietenkin he, jotka näitä shoppailijoita palvelevat.

Mutta illan tullen alkaa varjojen kansa kömpiä loukuistaan ihmisten ilmoille ja
 eksyypä jokunen tuonne siistimmillekin kaduille.

London, Lontoo, matka, travelling

Lontoon bussit ovat edelleen punaiset, olut hyvää - ja katukahviloissa ja -ravintoloissa riitti istujia.

Niin mekin istuskelimme kävelyn lomassa ja nautimme auringosta, ihmisistä 
ja vain pällistelimme suurkaupungin meininkiä.

Yksi näistä pysähdyksistä jäi mieleeni oikein kunnolla.

Eräällä Oxford Streetin sivukadulla oli 10 metrin päässä kaikesta hulinasta viehättävä katukahvila
 ja istuimmekin sinne nauttimaan capuccinojamme auringon paisteeseen.

Vastapäätä tuota kahvilaa oli jokin rakennustyömaa ja siihen työmaan keskelle 
oli jäänyt vanha puhelinkioski pieneen syvennykseen törröttämään.
Sieltä puhelinkioskin ja lautakasojen takaa ilmestyi kadulle nuori nainen. 
Hän itki ja valitti - ja puhui jollekin, jonka vain hän näki. 
Me emme nähneet ketään.

Hänen kasvonsa olivat vääristyneet ja välillä hän yritti riisua farkkujaan, 
välillä hän otti toisen Ugginsa pois jalastaan ja näytti ja selitti tuolle näkymättömälle, 
kuinka paljon häneen sattuu.
Tuon tuosta hän käväisi siellä puhelinkopin takana, missä hänen kotinsa ilmeisesti oli
 - hän heitteli sieltä takkia ja täkkejä ja etsi jotain. 
Koppinsa takaa hän siihen kadulle poikkoili haroen pitkiä, kiharia hiuksiaan, 
jotka joskus olivat olleet kauniit. Niinkuin oli ollut tämä nuori nainenkin. 

Vieroitusoireet ovat kauheita - se tuska, jonka hänen kasvoiltaan näin,
 jäi kummittelemaan mieleeni pitkäksi aikaa.

Nuori nainen. Elämä jo elettynä. Jonkun lapsi.

Vähän matkan päässä nuori mies tuli kaupasta äitinsä kanssa ja kantoi Diorin pukupussia.

Lontoon kadut - täynnä elämää. Kaikenlaista.

Maanantaiaamuna  Suomessa eräs Lady myöhästyi töihin lähtiessä bussista,
 sillä matkalta linjuripysäkille oli pakko palata kotiin vaihtamaan kengät.
Lontoon kadut olivat tehneet tehtävänsä - jalat sietivät vain niitä Lontoosta ostettuja Vanseja;)

Vans, kengät, tennarit

Onneksi oli bussipysäkillä penkki, johon raihnainen könkkäeukko sai istahtaa. 
Tulihan se linjurikin ajallaan ja  pääsin kuin pääsinkin työpaiväni tekemään.

Kiitos kaikille kommenteista edelliseen postaukseeni - iloitsen ihan jokaisesta.
 Itse en valitettavasti matkalla blogeja päässyt lueskelemaan - mukana reissussa ei 
ollut kuin kännykkä ja tabletti - ja hotellissa vain maksullinen Wifi. 
Muutaman Instagram -kuvan sentään lähetin.

Ja kuvat ovat taas mitä ovat: kännykkäkuvia, sillä järkkäriä en mukaan pakannut 
ja pokkarikamera on nuorison mukana Japanissa. 
Mutta palaa kotiin tänään. Ja niin palaa kuulemma nuorisokin. 
Ja eräs äiti huokaa helpotuksesta.

Pitkään aikaan en olekaan teille mitään musiikkikappaletta tänne laittanut, mutta nyt laitan, olkaapa hyvät:




Mukavaa viikkoa kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös









SHARE:

49 kommenttia

  1. Monista blogeista ja ystävien facesta olen viime aikoina lueskellut heidän kaupunkireissuistaan ympäri Eurooppaa. Olen aivan vakuuttunut että kunhan tästä lopultakin pääsen jalankulkijoiden joukkoon niin kaupunkilomille haluan ehdottomasti. Kiireetöntä istuskelua katukahviloissa ja mukavia nähtävyyksiä väliin. Jokin täsmäisku shoppailua mutta ei mitään maratoonia sillä saralla.
    Monissa käymissäni kaupungeissa kuvaamasi kaltainen vastakohtaisuus on helposti havaittavissa. Sen vaistoaminen on yhtäaikaa raastavaa että mielenkiintoista. Usein tuntuu myös että asiat meillä Suomessa on aika hyvin.
    Vanseilla kyllä passaa Suomessakin tallustella!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä tykkään myös kaupunkilomista - yleensä käymme pari kertaa vuodessa jossain päin Eurooppaa (inhoan liian pitkiä lentoja ja ne syövät lomasta päiviä), mutta viime vuosi oli poikkeus, kun ensin kesällä olivat chicagolaiset ystävämme täällä ja syksyn reissu peruuntui jalkaleikkauksen takia.

      Poista
  2. Lontoo on niin kaunis kaupunki. Mulla on loppuelämäkseni kanssa viime reissulta muisto, jonka varmaan muistan aina. Itselläni keliakia antoi ensioireet juuri tuolla. Koko matkan olin Tosi kipeä, mutta silti meillä oli hyvä reissu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lontoo on kaunis - mutta mahtuuhan sinne rumuuttakin - niin kuin kaikkialla. Onpas sinulla ainakin muisto, joka ei pyyhkiydy unohduksiin! Itsekin olen ollut sairaana reissuilla, mutta hyviä matkoja ne ovat silti olleeet - on vaan menty vähän eri tahtiin kuin normaalisti;)

      Poista
  3. Sitä mietinkin, miten jalka kestää ja hieman vielä epäonneakin oli matkassa. Kuvailit hyvin, rikkaat ja köyhät, tämä sama korostuu niin monessa maassa, meillä Suomessa vähemmän.

    Latviassa asuessa oli katulapsia, kerjäläisiä kaikkea mahdollista, aluksi se järkytti kovasti.

    Lontoo on ihana paikka ja on niitä ainoita Latvian, Ruotsin ja Viron kanssa, etten enää pysy laskuissa kuinka monta kertaa on Lontoon katuja tullut talsittua. On tullut nuorena asuttua ystävien Pubissakin kolmisen viikkoa. Sinne on aina kivaa päästä.

    Kivaa tiistaita ihanainen Ladu <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jalka oli kyllä hemmetin kipeä koko ajan, mutta en antanut sen vaivata enää sen jälkeen, kun nuo tennarit sain jalkaani. Nyt se sitten kostaa;)
      Lontoo on aina käymisen väärti - yksi lemppareistani ja jos Luoja suo, palaan vielä sinne <3
      Kiitos - ihanaa tiistaita myös sinulle ihaNainen <3

      Poista
  4. Vaiherikas on reissusi ollut. Onneksi sentään jalkasi joten kuten kesti rasitukset. Lontoossa en ole vielä ollut ja nyt vanhemmiten kun kaupunkilomat ovat alkaneet kiehtoa yhä enemmän, niin voisi sinnekin joku kerta matkata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä vaiherikas ja jalka kesti, mutta kostaa nyt! Itse tykkään kaupunkilomista - matkoihin ei mene niin paljon aikaa kuin kaukolomilla - ja lomaksi riittää muutama päiväkin;)

      Poista
  5. Ihanan eläväinen matkakertomus, hyvin pääsi nojatuolimatkalle mukaan :)
    Minä olen ollut Lontoossa muutaman kerran, mutta ne ovat olleet työreissuja joissa ei ollut ollenkaan vapaa-aikaa. Joten sinne on pakko päästä ihan omalla ajalla ihmettelemään Lontoon menoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos - ja kannattaa kyllä Lontooseen matkata ihan lomareissullekin - on siellä sen verran nähtävää;)

      Poista
  6. Kivan kuuloinen reissu. Kylläpä on paljon mahtunut tekemistä ja kokemista muutaman päivään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kiva reissu - ja paljon merkitsi myös se, että meidän työporukan kanssa on tosi kiva matkata - kukaan ei ärvellä ja kaikki osaavat käyttäytyä. Ovat vielä hauskaa sakkiakin;)

      Poista
  7. Kerran Lontoossa käyneenä, sinne kyllä haluan vielä toistekin mennä. Ihania kauppoja ja se tunnelma myös. Katukuvassa näkyy todella tuo ero köyhien ja rikkaiden välillä. Kuvailit tätä kauniisti, tuli sellainen tunne, että haluaa mennä tätä kuvailemaasi naista auttamaan.
    Hyvä, että löysit Vansit pelastamaan reissun :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aion itsekin vielä palata, jos Luoja suo - Lontoo on yksi lemppareitani. Ostokset eivät minua niin kiinnosta vaan se tunnelmien ja kulttuurin aistiminen. Ja tuon naiset kasvot eivät heti haihdu mielestäni - jos olisi ollut Suomessa, olisin varmasti yrittänyt auttaa ja niin olisi moni muukin, mutta suurkaupungissa eivät edes poliisit välitä.
      Ja Vansit todella pelastivat matkani!

      Poista
  8. Hyvä tarina<3 Suurkaupungeissa minä en kovasti viihdy, vaan tulee angstia, mutta sen sijaan rrrrakastan pikkukaupunkeja. Dublin on minulle pieni, siedettävä, helppo, ei-pelottava. Hyvä että kerroit kadun aurinkoisen ja vähemmän aurinkoisen puolen, Koin tuon kerran Pariisin huhtikuussa aika rajusti ja se jätti jälkensä. Suurkaupungit ovat montaa niin hyvässä kuin pahassa.

    Onneksi jalkasi kesti!!! Minä sisäänajan jo vaaleanpunaisia tennareitani, joita omistan kahdet, syysmatkaa varten. Varuilta otan korkkarit mukaan, mutta voipi olla, että selviän ilmankin.

    Kiitos jutustasi, joka ei ollut sitä tavallista 'ihanaaihanaaihanaa'<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lontoo kuuluu kyllä minun lemppareihini - tykkään kaupunkilomista, joilla kävellään paljon;) Lontoo on kuitenkin sellainen, että siellä on helppo liikkua ja kaupunki pysyy jotenkin näpeissä;)
      Ja onneksi jalka kesti - mutta nyt se pirulainen kostaa senkin edestä! Tennarit ovat kyllä kivat lomakengät - kunhan pohja on kunnollinen - korkkareista en uskalla vähään aikaan edes haaveilla sen Helsingin gaalareissun jälkeen;)
      Eikä ollut juttu pelkkää ihanaaihanaa - eihän se elämäkään koskaan pelkkää sitä ole:)

      Poista
  9. Kivat kengäthän nuo Lontoosta korvikkeeksi ostetutkin on. Minullakin on jaloissa kaikenlaista kremppaa ja niitten ehdoilla on pakko mennä, varsinkin kenkävalinnoissa. Toivottavasti varpaasi alkaa jo helpottaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivat kengät löytyivätkin - ja minun jalkani ovat kyllä sellaiset ongelmakoivet, että koskaan ei voi olla varma, sopivatko jotkut edellisenä päivänä tai kesänä loistavasti pelittäneet jalkineet seuraavalla kerralla. Kokemusta on!
      Ja valitettavasti varvas kostaa nyt sen, että joutui Lontoossa taipumaan;)

      Poista
  10. Mukava ja mielenkiintoinen työmatka sinulla Lontoossa ja paljon ehdit nähdä myös työn ulkopuolella.Huh,minun Lontoon -reissustani on jo niin pitkä matka...muuten,vanhempani tapasivat Lontoossa joten voin kai kiittää kaupunkia olemassaolostani;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli hyvä matka - ja paljon ehdin nähdäkin - jopa uuttakin! Sinullahan on Lontooseen sellaiset siteet, että niitä pitää käydä paikan päällä varmistamassa;)

      Poista
  11. Noihin todellisiin suurkaupunkeihin mahtuu monenlaista kohtaloa. Hyvin järjestetty työmatka kun oli vapaata aikaakin :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä - kohtaloita mahtuu jos jonkinlaisia - niin kuin mahtuu pieneen Suomeemmekin. Ja tämä työmatka sisälsi tuota vapaa-aikaakin, mutta söihän se sitten vastavuoroisesti pyhäpäivän ja viikonlopun;)

      Poista
  12. Varmasti avartava ja uskomattoman hieno kokemus matkata Lontooseen. Se on niin erilaista.
    toivottavasti jalkasi toipuvat rasituksesta nopeasti. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli ihan hyvä kokemus - ja onhan siellä erilaista. Toisaalta - ihmiset ovat samanlaisia kaikkialla, kun vähän pintaa rapsuttaa;)
      Ja jalat kyllä kostavat nyt kaiken kärsimänsä mutta periksi ei anneta!

      Poista
  13. Hieno postaus. Havainnot upeasti ympäristöäsi ja rivien välissä puhuu aito, välittävä elämänkokemus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos - elämä opettaa olemaan nöyrä ja kiitollinen <3

      Poista
  14. Mieleenpainuva reissu varmasti kaikinpuolin! Isoissa kaupungeissa on puolensa, myös se nurja. En ole koskaan Lontoossa käynyt, nuorempana (=ennen lapsia) reissasi aina lämpöisissä ja rannallissa kohteissa, vasta nyt ovat alkaneet kiinnostaa muunlaisetkin paikat. Ehkäpä aika on sitten, kun nuo poikaset ovat saaneet siivet selkäänsä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama juttu meillä - nuorempana reissattiin niitä rantakohteita. Mutta vaikka lämpöä rakastankin, tykkään noista kaupunkilomista todella paljon - ja niitä me olemme jo vuosia harrastaneetkin. Jalat ovat aina rakoilla - mutta eivät ne menoa haittaa;)

      Poista
  15. Lontoo on ihana - olen ollut myös melkoisen useasti siellä. Lontoolla on monet kasvot, kuten muillakin suurkaupungeilla ja elävästi toit näitä puolia esiin. Tällaiset surulliset kohtaamiset koskettavat ja jäävät parhaiten mieleen.

    Harmi, että sinulla oli jalkaongelmia, mutta ostamasi kengäthän ovat hyvännäköiset. Tästä aasinsilta: muistan lukeneeni edesmenneen Erkki Toivasen vertailun Lontoosta ja Pariisista, joissa molemmissa hän asui. Hän mainitsi Lontoon olevan kuin kulunut, kotoisa ja mukava aamutossu. Pariisin hän kuvasi olevan kaunis, turhamainen ja jalkaa kolottava korkokenkä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuon nuoren naisen tuska oli niin suuri, että väkisinkin se kosketti - ja kyllä, Lontoolla on monet kasvot.
      Kengät ovat kivat ja niille tulee kyllä käyttöä muutenkin:)
      Tuo vertaus Lontoosta ja Pariisista on tosi osuva - juuri noin se on - silti, molemmat ovat ihania; sekä aamutossut että korkokengät;)

      Poista
  16. Monipuolinen matka sulla:) Oon ollut kerran myös Lontoossa ja aika pian suuntasin ostamaan H&M:ltä halvat kangastennarit kun jalat olivat rakoilla ja kengät puristivat... Siellä sitä kävelyä kertyy väkisinkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olihan se monipuolinen, tämä matka! Ja vaikka en olisi tuota jalkaani edes telonut, olisi kenkien osto ollut edessä - kyllä niitä rakkoja tuossa toisessakin jalassa on;)

      Poista
  17. Kiva postaus! Nyt tuli ikävä Lontooseen, oon viimeksi käynyt teini-iässä. :)

    VastaaPoista
  18. Voihan surku kaunista kiharatukkaa :(.

    Mulla on joka Lontoon reissulla ollut mukana sateenvarjo, mutta koskaan ei vielä ole tarvittu. Aurinko on paistanut aina. Vähän niinkuin Turussa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Surku tosiaan:(
      Ja minulla oli kyllä ekana päivänä reissulla sateenvarjolle käyttöä - ja alkuviikosta Turussa myös! Jospa onkin niin, että sinä tuot auringon tullessasi <3

      Poista
  19. Suurkaupungeissa näkee tosiaan elämää laidasta laitaan.

    Mikähän sinä onkin, että juuri ennen matkaa teloo itseään. Olen kaksi kertaa lyönyt jalkani matkaa edeltävänää iltana pöydän jalkaan niin, että olen onnistunut saamaan kaksi varvasta mustaksi kerralla. Ja päivä ennen häitämme lensin pahasti leikatulle polvelleni. Jalkapallon kokoisen polven kanssa kuitenkin konkkasin häämatkalla ylös alas San Franciscon mäkiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin näkee! Tuo onkyllä niin monesti koettu tuo itsensä telominen ennen matkaa; ihme juttu;)

      Poista
  20. ♥tahtoisin jälleen Lontooseen.....

    VastaaPoista
  21. Lontoo on kyllä upea ja monipuolinen! Voi miten surkeaa on nähdä nuoria ihmisiä huonossa jamassa. :( Ihanaa keskiviikkoiltaa Ladylle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lontoo on juuri tuotakin - yksi lempparini!
      Kiitos - sinulle myös upeaa itaa <3

      Poista
  22. Lontoo on jäänyt minulta käymättä. Olemme usein suunnitelleet matkaa sinne, mutta jostain syystä se ei vain ole toteutunut.
    Kiitos kuvistakin, aina saa pienen tuulahduksen Lontoosta kuvien kautta. Otan osaa jalkojesi suhteen, minulla ovat jalat myös se heikoin lenkki. Aina jotain pientä kompurointia ja sen seurauksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lontoo on kyllä käymisen väärti ja jo muutamassa päivässä ehtii paljon:) ja nämä jalat ovat kyllä ongelmapesäke, kun välillä tuntuu, että mikään kenkä ei ole hyvä. Mutta sitten vaan mennään hiljempaa;)

      Poista
  23. Kiva oli lukea matkakertomuksesi ja kuvista.Kaikenlaista elämää mahtuu suureen maailmaan.Harmi vaan nuoria ihmisiä.Mukavaa viikonloppua!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoitin KIITOS myös kuvista =)

      Poista
    2. Totta - kaikenlaista mahtuu ja tuolla suuressa maailmassa onnettomat ovat kaikkein onnettomimpia.
      Kivaa viikonloppua myös sinulle <3

      Poista
  24. Lontoo on kiehtova, kaunis, kova....kaikkea sitä. Monesti sitä jääkin pohtimaan ihmiskohtaloita ja osa niistä jää ihan mieleen kummittelemaan.
    Hieno matkakertomus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri nuo sanat kuvaavat Lontoota hyvin - ja tuo nuori nainen on edelleenkin mielessäni ja uskon, että pysyykin.
      Matkat ovat kivoja muisteltavia:)

      Poista

Kiitos - kommenttisi ilahdutti suuresti!

BLOGGER TEMPLATE DESIGNED BY pipdig