lauantai 19. syyskuuta 2015

Suuria tunteita, musiikin taikaa - Tamara -musiikkinäytelmä Logomo-teatterissa

Kun viime keväänä sain käydä tutustumassa Turun kaupunginteatterin Logomo-teatteriin ja näin teatterin lämpiössä julisteen tulevasta musiikkinäytelmästä Tamara, päätin jo silloin, että tuon näytelmän menen katsomaan.

Tamara Lund, musiikkinäytelmä, Logomo-teatteri

Näytelmä pohjautuu Tamara Lundin omaelämänkertaan Lohikäärmeen pahvikulissit ja minähän olen sitä ikäpolvea, joka muistaa Tamaran sekä lehtien palstoilta että TV:stä - olihan hän oman aikansa superjulkkis.

Tamaran ura alkoi jo 1959, kun hän voitti Ponnahdus pinnalle -kilpailun ja jatkui hänen kuolemaansa saakka vuoteen 2005.
Ja mitä kaikkea tuohon elämään ja uraan sisältyikään!
Opiskelua, työtä, uraa Suomessa ja ulkomailla, juiskelmiä, oopperaa ja operettia, näytelmiä ja elokuvia.
Juhlaa, loistoa ja rahavaikeuksia.

Suuria käänteitä - ja intohimoista rakkautta.

Ja tottakai Tamarassa kiehtoi myös se, että hän oli lähtöisin Turusta - ja että kaksi hänen suurista rakkauksistaan, nimittäin Rami Sarmasto, joka traagisesti menehtyi auto-onnettomuudessa juuri ennen häitä ja Aatos Tapala, jonka kanssa Tamara oli naimisissakin,  olivat kotoisin Sauvosta - ja Sauvostahan on kotoisin myös minun mieheni. 
Punatukkainen Tamara-julkkis oli ollut sellainen näky Sauvon tanssilavalla ja kyläraitilla, että hänet kyllä muistetaan.

Niinpä kun minulle tarjoutui blogiyhteistyön merkeissä mahdollisuus päästä katsomaan näytelmän ennakkonäytös torstaina,
 ei minun kauaa tarvinnut miettiä, lähdenkö.

Tamara musiikkinäytelmä
kuva: Otto-Ville Väätäinen

Näytelmän pääosissa loistavat kolme vahvaa naisnäyttelijää, jotka esittävät eri-ikäisiä Tamaroita.
Nuorta Tamaraa esittää Sofia Arasola, Angelika Klas aktiiviuraansa luovaa ooppera- ja operettitähteä ja diivaa ja elämäänsä muistelevaa ja jo syöpään sairastunutta vanhenevaa Tamaraa Kirsi Tarvainen.

Kolme hyvin erilaista näyttelijää ja laulajaa: Sofia Arasolan olen aiemmin tiennyt vain tanssijana, Angelika Klasin oopperalaulajana ja Kirsi Tarvaisen näyttelijänä.
Voisi kuvitella, että kun näin erilaiset taiteilijat esittävät samaa henkilöä,
 on vaikea saada kuva yhdestä henkilöstä, yhdestä Tamarasta. 

Silti - estraadilla oli vain yksi Tamara. 
Nainen, joka oli saanut paljon - ja menettänyt paljon.
Rakastanut, tehnyt suuria ratkaisuja ja ollut välillä tunteidensa ja intohimon vietävinä.
Elänyt täydesti ja täysillä.

Tamara musiikkinäytelmä
kuva: Otto-Ville Väätäinen

Se, että vanheneva Tamara oli oikeastaan mukana koko näytelmän ajan -
milloin kommentoimassa jotain nuoremman Tamaran valintaa - tai milloin vain muistelemassa,
 oli varmasti yksi niistä keinoista, joilla onnistuttiin kytkemään eri-ikäisistä Tamaroista yksi.

Ja tottakai sen saivat aikaan upeat, upeat Tamarat. 
Sillä vaikka näytelmässä on hienoja mieslaulajia ja -nayttelijöitä, 
on tämä musiikkinäytelmä ennen kaikkea vahvojen naistaiteilijoiden näytelmä. 
Kaikilla kolmella on taito täyttää näyttämö - ja sen he todellakin tekivät.
Ja niin kuuluikin - niin teki itse Tamarakin aikoinaan.

Tamara musiikkinäytelmä
kuva: Otto-Ville Väätäinen

Tarinaa tuki hieno juonenkuljetus ja siirtymät eri aikakausien välillä olivat luontevia.
Orkesteri säesti hienosti, tanssijat olivat upeita, koreografia näyttävää ja muut näyttelijät olivat rooleissaan vakuuttavia.
Lavastusta ihmettelin ihaillen koko näytelmän ajan; miten voikaan pienillä elementeillä ja valaistuksella saada aikaan paljon!
Ja tottakai - kun kyseessä on suuren diivan ja taiteilijan elämä, oli puvustukseen panostettu - 
ja silmänruokaa riitti kyllä.

Ja itse musiikki - kun mukana on sekä kevyttä musiikkia, operettia ja oopperaa, voisi kuvitella, että syntyy sillisalaattia!
Vaan ei - näyttämöllä oli tunteiden paloa, elämän kirjoa ja intohimoa - juuri sitä, mitä oli Tamarankin elämä!

Tamara musiikkinäytelmä
kuva: Otto-Ville Väätäinen

Olin odottanut näytelmästä enemmänkin kevyttä musiikki-ilottelua, mutta yllätyksekseni koinkin sen voimakkaasti
 - ihokarvat nousivat pystyyn ensimmäisen kerran heti näytelmän alkupuolella, kun Kirsi Tarvainen
 alkoi matalalla äänellään laulaa "Tuoksuvat tuomien valkoiset kukkaset" -laulua.
Ne karvat nousivat pystyyn näytelmän edetessä useammankin kerran ja kädessäni olleelle,
 alkavaan nuhaan varaamalleni paperinenäliinalle löytyi aivan muuta käyttöä,
 kun jouduin silmäkulmiini pyrkineitä kyyneleitä pariin kertaan salaa pyyhkäisemään.

Hieno näytelmä! Kaunis musiikki! Upeat näyttelijät!

Ja vielä pisteenä iin päälle saimme ihastella Logomo-teatterin lämpiössä esillä olevaa Tamaran  pukujen näyttelyä. 
Esillä on sekä Tamaran omia vaatteita että esiintymispukuja. 
Jo tuo näyttely on katsomisen arvoinen.

Seuranani ollut kälyni totesi pukuja katsellessaan, että puvuista näkee, miten lyhyt Tamara oli - ja miten hoikka. 
No, kälyni on 180 cm pitkä - ja hänelle nuo Tamaran puvut olisivat ulottuneet polveen;)
Totta - Tamara oli lyhyt nainen - muttei suinkaan pieni nainen vaan Suuri Nainen!  

kuva: Turun kaupunginteatteri

Tamaran ensi-ilta oli eilen ja toinen tänään - ja esityksiä on pitkin syyskautta.
Myynnissä ovat jo myös ensi kevätkauden 11 ensimmäistä näytöstä.

Koska sinä olet viimeksi ollut teatterissa?
Pidätkö teatterista?

Hyvää viikonloppua kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös







SHARE:

keskiviikko 16. syyskuuta 2015

I love me -messulippujen arvonta

Pohjois-Euroopan suurin terveys- ja kauneusalan messutapahtuma I love me -messut järjestetään
16. - 18.10. Helsingissä Messukeskuksessa.

Tapahtumaan sisältyvät samanaikaisesti Muoti-, Kauneus-, Terveys-, Koru & kello- ja Luonnollisesti -messut.
Hurja määrä näytteilleasettajia, näytöksiä, ammattilaisia ja asiantuntijoita!

Olen itse menossa tapahtumaan bloggaajapassilla ja kun katselin I love me -messulehteä ja ohjelmaa, 
iski runsauden pula; taitaa alun perin aikomani yhden päivän matka venyä;)

Aion ainakin suunnistaa katsastamaan silmälasikehysten uusimmat trendit,  ihonhoidon lupaukset vanhemmalle naiselle 
ja ehkäpä löydän myös eväitä parempaan uneen - siellä on esim. Aikuisten unikoulu;)

Ja tottakai yritän löytää vinkkejä terveellisempään elämään, jaksamiseen ja hyvään oloon.

Minun suunnistustaitoni tuntien saatan kyllä löytää itseni ihan jostain muualta
 - onneksi messuilla on nähtävää päätyipä minne tahansa!

Messujen tarjontaa voi seurailla myös niiden FB-sivulta sekä ladata kännykkäänsä Messukeskuksen oman appsin, 
josta löytyvät kaikkien messujen tapahtumat.
I love me -messut

Sain myös teille lukijoille arvottavaksi 2 lippua messuille.
1 vapaalippu oikeuttaa yhteen kertakäyntiin.

Arvon kaksi voittajaa, jotka voittavat yhden lipun kumpainenkin.

Tällä kertaa arvontaan voivat osallistua vain blogini kirjautuneet lukijat - lukijaksi voit toki liittyä myös arvonnan aikana.

Arvonnan säännöt:

1 arpa - julkisesti blogini lukijaksi kirjautuneet
2 arpaa - blogini Facebook -sivusta tykkäävät ja siellä arvonnan jakavat tai omassa blogissaan arvonnan jakavat

Kerrothan kommentissasi, monellako arvalla olet mukana ja missä kanavissa blogiani seuraat.
Laita mukaan vielä sähköpostiosoitteesi, jotta tavoitan sinut, jos voitto kohdallesi osuu.

Arvonta-aika päättyy 25.9. klo 24. 

Arvonta tapahtuu 26.9. ja ilmoitan tulokset sekä täällä blogissani että sähköpostitse suoraan voittajille.
Toivon, että voittajat ottavat minuun yhteyttä 1.10. mennessä - muussa tapauksessa joudun arpomaan liput uudelleen.

Onnea arvontaan kaikille!

Toivottavasti nähdään messuilla!

Lady of The Messiä voit seurata myös



SHARE:

torstai 10. syyskuuta 2015

Värillä on väliä - Lady värianalyysissä


Koska olen töissä on viime viikot paininut raskaiden asioiden äärellä, ilahduin kovin, 
kun Friendtex Finlandin vetäjä Hanna Leino kutsui minut blogiyhteistyön merkeissä 
virkistymään ja tutustumaan Friendtexin syksyn vaatemallistoon.

Samalla sain mahdollisuuden teettää itselleni Beauty Colors -värianyylisin - ja tähän tarjoukseen tartuinkin innoissani, 
sillä minullahan on meneillään operaatio "vaatekaaoksen kesytys".

Olin utelias kuulemaan, onko värianalyysistä apua siihen, mitä vaatteita laitan kiertoon ja jääkö mitään säilytettävää.

värianalyysi, beauty colors, colour analysis

Analyysin minulle teki Fancy Dreamin Tarja Rantakangas, joka onkin varsinainen monitoiminainen 
- hän nimittäin tekee paitsi näitä värianalyyseja, järjestää myös Friendtex- ja Once-mallistojen muotikutsuja, 
on tyylivalmentaja,  aarrekarttaneuvoja ja ammattijärjestelijä. 
Lisäksi hän vielä vuokraa laukkuja ja koruja. 

Beauty Colors -värianalyysin avullahan löydetään ne värisävyt, jotka ovat sopusoinnussa asiakkaan ihon oman pohjasävyn kanssa.
 "Oikeat värisävyt korostavat kasvojen ja ihon parhaita puolia. Ne saavat aikaan raikkaan ja terveen vaikutelman. 
Väärät sävyt luovat varjoja, korostavat juonteita ja muuttavat ihon omaa sävyä, tekevät sinusta väsyneen näköisen."

No - niitä varjoja ja juonteita minun kasvoistani kyllä löytyy, joten tarpeeseen tuli tämä analyysi.

värianalyysi, colouranalysis

Analyysi tehdään tarkoin valituilla, eri sävyyisillä testikankailla ja ihon on oltava testissä meikitön, 
jotta voidaan nähdä, millainen vaikutus kullakin sävyllä on ihoon ja kasvoihin.

Olen itse yrittänyt aina silloin tällöin tehdä erilaisia värianalyysejä - minulta löytyy muutama kirjakin,
 joiden ohjeilla olen yrittänyt värityyppiäni selvittää. 

Ja oman arvioni mukaan kuvittelin olevani syksy, jolle sopivat lämpimään sävytetyt värit.

Mutta itse on kyllä todella vaikea arvioida edes sitä, mikä se ihon pohjasävy on
 - ja harvoin itseltä löytyy sellainen määrä testikankaita, että ne sävyerot oikeasti pystyy erottamaan.

Mutta oikeassa valaistuksessa, ammattitaitoisen Tarjan avustuksella ne sävyt löytyivät kuin löytyivätkin.

Eikä tarvinnut edes kiistellä - niin selkeästi huomasi, miten jotkut värisävyt toivat kasvojen joka uurteen esille
 ja näyttivät leuan ja kaulan seudun kaikessa karmeudessaan
 - kun taas toiset sävyt tuntuivat suorastaan valaisevan kasvot.
Sivusta seurannut Hannakin näki eron selkeästi.

Analyysin mukaan olinkin väreiltäni kesä! 

Yllätyin kyllä tuloksesta, sillä olin karttanut kylmiä sävyjä etenkin meikeissä.

Lady oikeansävyisissä meikeissä värianalyysin jälkeen
kuvassa Tarja, Hanna ja Lady

Mutta kun Tarja analyysin lopuksi vielä meikkasi minut, oli pakko myöntää, 
että meikkivalikoimistani menee vaihtoon aikamoinen arsenaali: 
vääränsävyiset meikkivoiteet ja poskipunat ensimmäisinä. 
Onneksi minun ei ihan kaikista huulipunistani tarvitse luopua, sillä huulieni luontainen sinipunainen väri 
kyllä häivyttää ne punieni keltaiset vivahteet aika tehokkaasti.

Mutta seuraavan kerran lohtuostoksilla haen huulipunani kylmempien värien osastolta;)

Analyysin jälkeen sain vielä selviytymispaketin ostosten tekoon.

beauty color värianalyysin mallikansio

Pienessä kansiossa kulkevat tästedes mukana  minulle sopivat värisävyt sekä pieni ohjekirjanen,
 jossa vielä sanallisesti kerrotaan, millaiset sävyt minulle sopivat.

Ja noiden värimallien avulla minun on myös helppo nyt sitä vaateröykkiötänikin selvitellä.
Tiedän jo, että eräskin vanha aarre, aivan vääränsävyinen punainen jakku joutaa kierrätykseen.
On helpompi luopua vuosiakin käyttämättä olleista aarteistaan, kun tietää, että ne eivät minua ainakaan kaunista;)

Illan päätteksi pääsin vielä ihastelemaan Friendtexin syksyn mallistoa, 
josta Hanna oli poiminut jo testin edetessä minulle sopivan sävyisiä vaatteita katseltaviksi.

Alla olevassa kuvassa hieman esimakua - "sävyt ovat kuulaita ja raikkaita, viileitä ja puuterisia värejä, jotka on sävytetty valkoisella. Kesän sävyjä ovat pastellit, roosat, vaaleanpunaiset ja hempeät lilat. Muita kesän sävyjä esimerkiksi kova valkoinen (t-paidanvalkoinen), nutrianruskea ja farkunsininen."


Hanna myös stailasi minut ja pääsin sovittelemaan näitä ihanuuksia.

Mutta siitä tarinoin sitten toisen kerran ihan omassa postauksessaan;)

Kiitos , Hanna ja Tarja - ilta virkisti todella paljon ja siitä tulee olemaan 
vielä paljon iloa ja hyötyä tulevaisuudessakin.

Ainakin vaatekaappini kaaoksen kesytykseen sain sellaiset eväät, että jopa minun pitäisi niillä pärjätä.
Tarjan apuun saatan tosin joutua turvautumaan vielä uudelleenkin
 - se tämän huushollin muu tavarakaaos ei taida ilman ammattijärjestelijää kesyyntyä;)

Kivaa loppuviikkoa kaikille
 - ja nautitaan syksyn upeista väreistä!

 Lady of The Messiä voit seurata myös







SHARE:

lauantai 5. syyskuuta 2015

#allthechildrenoftheworld

Pelkoa.
Hätää.
Voimattomuutta.
Häpeää.
Työtä.
Iloa.
Sydämen kyllyyttä.

Nuo sanat kuvaavat hieman niitä tuntoja, joita mennyt viikko on minussa herättänyt.

Se, mitä maailmassa tällä hetkellä tapahtuu, on vienyt ajatukset kauas näistä blogimaailman touhuista.
En ole jaksanut lukea, kommentoida enkä kirjoittaa.

Pakolaiskriisi on sitä todellisuutta, jonka keskellä viime viikko on vietetty
 - niin töissä kuin ajatuksissakin.

Asemille suljetut pakolaiset, junakuljetukset, piikkilangoin eristetyt pakolaisleirit.
Nuo tapahtumat ovat tuoneet mieleen sellaisia kuvia menneisyydestä, 
joiden uskoin jo olevan ohi.

Yksi kuva.
Pieni poika rannalle ajautuneena.

"you have to understand,
that no one puts their children in a boat
unless the water is safer than the land"

Tuhansia kuolleita. Lapsia ja aikuisia.
Satojatuhansia, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa ja kotimaansa.
Ja lähtemään matkalle, josta ei tiedä, viekö se elämään vai kuolemaan.

"no one leaves home until home is a sweaty voice in your ear 
saying-
leave,
run away from me now
i dont know what i’ve become
but i know that anywhere
is safer than here"

Telttamajoitukset Turun Pansion vastaanottokeskuksessa. Suomessa.
Pakolaiset ovat täällä. Ja heitä tulee lisää koko ajan.

Ihmisiä, joilla ei ole mitään.
Ja sitä, mitä kaikkea he ovat kotimaissaan ja pakomatkansa aikana joutuneet
 näkemään ja kokemaan, en pysty edes kuvittelemaan.
Eikä sitä pysty käsittämäänkään, ellei ole sitä itse kokenut.

Sen kokemuksen on jakanut mm. Keniassa syntynyt somalirunoilija Warsan Shire, 
jonka runosta "Home" ovat nuo lihavoiduilla korostetut katkelmat.

Tuota runoa lueskelin viime viikolla monta kertaa.
Ja itkin joka kerta.

Se, millaisia me ihmiset voimme olla toinen toisillemme, on järkyttävää ja kauheaa.

Se, millaisia me suomalaiset olemme näille luotamme turvaa hakeville, on toivottavasti jotain muuta.

Tahdon uskoa, että me avaamme sydämemme kuulemaan, kätemme auttamaan ja jaamme omastamme.

Nämä ihmiset ansaitsevat sen, että osoitamme vieraanvaraisuutta, annamme apua ja suojaa.

suomalainen maisema - finnish  landscape

Heitämme sen pelastusköyden, vedämme veneen rantaan, tarjoamme ruuan ja katon pään päälle.
Paikan, johon saavuttuaan he voivat edes hetken hengähtää, lopettaa pakonsa ja tuntea olevansa turvassa.

Niinkuin saimme esimerkiksi täällä Turun seudulla kokea, kun Liedon seurakunta yhdessä päivässä pystyi järjestämään hätämajoituksen monelle kymmenelle pakolaiselle, jotka muuten olisivat joutuneet majoittumaan telttoihin. 
Seurasin seurakunnan Facebook -sivuilta, miten siellä selvittiin.
Aluksi tarvittiin kaikkea: vuodevaatteita, vaatteita, ruokaa, vettä - vapaaehtoisia ihmisiä paikalle auttamaan ja esim. yövalvojiksi.
Illan lopuksi tuli päivitys: Kiitos, tänään emme tarvitse enää mitään - meillä on jo kaikkea.

Ihmiset avasivat sydämensä, penkoivat kaappinsa ja lähtivät liikkeelle.

Liikkeelle ovat lähteneet jo monet muut seurakunnat, järjestöt ja kunnat.

Nyt tarvitaan pika-apua, tarvitaan hätämajoitustiloja, tarvitaan vaatteita, tarvitaan vapaaehtoisia ihmisiä auttamaan.

Miten voimme itse auttaa?
Paikalliselta SPR:n piiriltä saa tietoa siitä, mitä ja mihin voi lahjoittaa tavaraa
 - myös monet seurakunnat ja vapaaehtoisjärjestöt järjestävät vaatekeräyksiä.
SPR:n,  Kirkon Ulkomaanavun,  Pelastakaa Lapset ry:n ja monen muun järjestön kautta voi lahjoittaa rahaa. 

Tämä kriisi on nyt täällä.  Ja se tulee kestämään pitkään.

Myös meiltä Suomesta on aikoinaan lähdetty merten taakse sotaa pakoon - ja meitä on autettu monin tavoin.
Me olemme saaneet paljon ja meillä on paljon.

Jaetaan hyvää - osoitetaan vieraanvaraisuutta, avataan sydämemme ja ollaan ihmisiä toisillemme.
Sille sisarellemme, veljellemme tai lapsellemme, joka turvaa luotamme hakee.
Meille kaikille maailman lapsille.

Hyvää viikonloppua sinulle!

Lady of The Messiä voit seurata myös















SHARE:

keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Hei, hei kesä 2015

On syyskuu ja on aika sanoa hyvästit menneelle kesälle.

Kesälle, jolloin ei tapahtunut mitään kummempia - mutta joka kuitenkin jätti jälkeensä
 monia muistoja, joita vaalia ja joista olla kiitollinen.

Viime kesä oli ensimmäinen, jonka vietimme täällä kotona Kaarinassa isännän ja Viirun kanssa ilman lapsia.
Hieman etukäteen pelkäsin, miten ollenkaan osaan kesästä nauttia.
Onneksi nuoret sentään aina välillä kävivät meitä katsomassa, viettivät muutaman viikonlopunkin kanssamme
 ja välillä kävimme yhdessä Turussa syömässä tai kahvilla.

Kesällä tehtiin töitä, lomailtiin, remontoitiin, matkustettiin
 - mutta ennen kaikkea yritettiin nauttia jokaisesta hetkestä.

päivänkakkara, kukka

Kesäkuu tehtiin vielä töitä ja loma alkoi vasta heinäkuun toisella viikolla.

Kesästä kuitenkin nautittiin sekä kotona että Sauvon farmilla.
Ihasteltiin kukkaloistoa ja ihmeteltiin sitä, miten monta vihreän eri sävyä suomalainen kesäkuinen maisema voikaan sisältää.
Jouduimme myös olemaan huolissamme Viirun terveydestä ja pelkäsin, 
että mahtaako Viiru enää koko kesää saada kokeakaan. 
Vaan onneksi löytyi lopulta lääkitys, joka näyttää ainakin tällä hetkellä tehoavan. 
Ja niin sai Viirukin kesänsä. Kesän, josta se on ottanut kaiken irti.
 Isäntää on komennettu ulos vähän väliä ja tutkittu lähiseudut huolella.
Ja minun kanssani Viiru on ottanut monet suloiset päivätorkut pihakeinussa.

auringonlasku, järvimaisema Pohjois-Karjalassa

Loman alussa kävimme isännän kanssa muutaman päivän matkalla Pohjois-Karjalan mökillämme, 
siellä minun sielunmaisemissani.
Siellä, missä sielu lepää. Siellä, missä olen kotona.
Noista maisemista imin taas voimaa, muistelin monet muistot ja keräsin uusia.
Ikävä jäi - se ihmisen ikuinen ikävä sinne jonnekin. 

suomalainen järvimaisema

Reissusta palattua alkoi remontti täällä kotona.
Meidän tyylillämme: isäntä tekee, minä komennan ja Viiru tarkistaa.
Hitaasti ja hartaasti.
Sillä jos meillä maalataan, maalataankin sitten kunnolla - jos rapatessa vähän roiskuu, ei haittaa.
Tehdään uudestaan ja tuunataan päälle.
Muutamankin manasanan siivittämänä.
Onneksi ei koskaan ryhdytty sitä omakotitaloa itse rakentamaan.
Ero olisi tullut aika äkkiä;)
Valmista saatiin yksi huone ja puoli portaikkoa.
Vielä jäi hommia ensi kesäksikin.

Remontin keskeltä pakenimme muutaman päivän reissulle Riiaan.
Ja hyvää teki - sekä hermoille että parisuhteelle!

Elokuun puolella alkoivat jälleen työt - ja tulivat aurinko ja lämpö.
Koko alkukesän kaapeissa piilotelleet kesämekot ja sandaalit saivat käyttöä.
Jätettiin kotityöt ja vain nautittiin kesän viime säteistä ja pimenevistä illoista.
Voi mikä elokuu!

Kesä 2015 - kiitos hetkistä rakkaiden ja ystävien kanssa, 
kiitos paljosta puheesta, paljosta naurusta - ja muutamasta kyyneleestäkin.
Kiitos siitä, että sain sinut kokea, sillä tänä kesänä olen havahtunut siihen, että näitä kesiä
minun ikälukemillani väkisinkin on edessäpäin vähemmän kuin takana.
villasukat, woolstocks


On taas aika vetää jalkaan villasukat - joita tosin alkukesäkin ahkerasti käytettiin - 
ja antaa syksyn tulla.

Tervetuloa syksy - ole meille lempeä ja hellä.

Hyvää syksyä kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös Facebookin, Bloglovinin, Instagramin, Twitterin, Tumblr`n ja Pinterestin kautta.










SHARE:
BLOGGER TEMPLATE DESIGNED BY pipdig