Sain Go 4 it vol.2 -blogin Mintulta pari päivää sitten haasteen, jossa tulee vastata itseään koskeviin kysymyksiin.
Olen hieman paininut näiden kysymysten kanssa, sillä tällä kertaa ne eivät mitään helppoja vastattavia olleetkaan
- joskus kun haasteetkin voivat olla melkoisen haastavia;)
Kiitos, Minttu, haasteesta - yritän parhaani!
Tässä siis minä vs. minä:
1. Kerro jotain, mitä emme tiedä sinusta?
Minähän höpöttelen täällä blogissani vaikka mitä, joten aika paljon te lukijat minusta jo tiedättekin.
Olen hieman paininut näiden kysymysten kanssa, sillä tällä kertaa ne eivät mitään helppoja vastattavia olleetkaan
- joskus kun haasteetkin voivat olla melkoisen haastavia;)
Kiitos, Minttu, haasteesta - yritän parhaani!
Tässä siis minä vs. minä:
1. Kerro jotain, mitä emme tiedä sinusta?
Minähän höpöttelen täällä blogissani vaikka mitä, joten aika paljon te lukijat minusta jo tiedättekin.
Mutta seuraavaa juttua en muista aiemmin kertoneeni:
Olen lukioikäisenä ollut jakamassa hengellisiä traktaatteja ja taskukokoisia
Uusia Testamentteja Salpausselän kisoissa entisen Neuvostoliiton urheilijoille.
Yritimme löytää kisamontusta Galina Kulakovan vaan häntä emme tavoittaneet;)
Muita naapurimaan urheilijoita kyllä löytyi - ja lukemisetkin he uskalsivat ottaa, jos olivat yksin
- jos seurana oli joku muu, eivät lehtisemme kelvanneet.
Enpä taitaisi enää tänä päivänä moiseen puuhaan ryhtyä - nuoruuden ehdoton ja mustavalkoinen usko
on avartunut armollisemmaksi niin muita kuin itseä kohtaan.
Voi perheparkaani - kyllä se sai kaikenlaista kuulla, kun minä lauoin totuuksia siitä,
miten kunkin pitäisi uskoa ja elää.
Onneksi sietivät senkin vaiheen - mutta tiedän, että huolissaan vanhempani olivat,
kun tytär oli milloin lähdössä USA:ahan raamattuyliopistoon tai jonnekin maailman ääriin lähetyssaarnaajaksi.
Sitä he eivät sentään tienneet, että suunnitelin jopa salakuljettavani Raamattuja Neuvostoliittoon;)
2. Onko sillä väliä, mitä lukijat ajattelevat blogistasi? Miksi?
On, kyllä sillä on väliä.
Sillä kyllähän tästä blogista välittyy myös jotain minusta ihmisenä
- eikä se ihan yhdentekevää tällekään ladylle ole, mitä hänestä ajatellaan.
Toivon, että blogistani löytyy sellainen lady, josta tuolla esittelyteksteissäkin kerron.
Ja se, että arki ja tavallinen elämä ovat hyvää ja arvokasta. Että elämä on arvokasta.
Ja että elämään mahtuvat sekä hupsuttelu ja turhamaisuus kuin myös vakavammat asiat.
Hyvä mieli, hyvä olo, kiitollisuus ja muiden huomioiminen
- toivon, että blogini teille lukijoillekin jotain noiden sanojen sisällöstä välittäisi.
3. Miten bloggariminä eroaa ”reaaliminästäsi”?
Olen yrittänyt blogissani olla rehellinen ja aito
- olen välillä mököttänyt ja viettänyt känkkäränkkä- tai alakulon päivää
ja paljastanut myös asioita, jotka eivät minusta kovin imartelevaa kuvaa anna.
Mutta silti joskus, kun luen joidenkin kanssabloggaajien kommentteja itsestäni,
tuntuu, että olenko sittenkin antanut täällä itsestäni jotenkin jalomman ja paremman ihmisen kuvan.
Mieluummin antaisin kuvan inhimillisestä ja erehtyvästä naisesta.
Ja enhän minäkään sentään ihan kaikkea täällä kerro;
ne kaikkein tärkeimmät asiani ja läheisiäni koskevat jutut eivät tänne blogiin päädy.
Eivätkä ihan kaikki pikkumaisuuteni, kiukutteluni ja ärripurritkaan.
Ja vaikka olenkin kertonut, että rentustelen rönttäliisana ilman meikin hiventä välillä töissäkin,
niin en minä täällä vielä ole rönttäliisakuvaa itsestäni julkaissut;)
tuntuu, että olenko sittenkin antanut täällä itsestäni jotenkin jalomman ja paremman ihmisen kuvan.
Mieluummin antaisin kuvan inhimillisestä ja erehtyvästä naisesta.
Ja enhän minäkään sentään ihan kaikkea täällä kerro;
ne kaikkein tärkeimmät asiani ja läheisiäni koskevat jutut eivät tänne blogiin päädy.
Eivätkä ihan kaikki pikkumaisuuteni, kiukutteluni ja ärripurritkaan.
Ja vaikka olenkin kertonut, että rentustelen rönttäliisana ilman meikin hiventä välillä töissäkin,
niin en minä täällä vielä ole rönttäliisakuvaa itsestäni julkaissut;)
4. Mikä saa sinut nauramaan?
No minun naurattamiseeni ei paljon tarvita!
Tilannekomiikka ja huonot vitsit. Huumori - ja välillä aika omituinenkin huumori.
En lämpene ollenkaan esimerkiksi kotimaisille komediasarjoille
- mutta muutamalle ulkomaiselle kyllä: Pokka pettää, Maanalainen armeija iskee jälleen,
Huonosti käyttäytyvät miehet - ja moni muu.
Ja parhaiten tuollainen huumori iskee, kun sen voi jakaa jonkun kanssa
- kun voi nauraa yhdessä.
Viirun temppuilu, isännän jutut, omat toilailut - nekin naurattavat.
Itselleen nauraminen on hauskaa ja terveellistä - ja usein se puhdistaa ilmaa;)
5. Mitä luovuus merkitsee sinulle?
Minulle luovuutta on se, että voin ilmaista itseäni niillä lahjoilla, joita minulle on suotu.
Jokaiselle on annettu jotain lahjoja - toinen osaa laittaa ruokaa, toinen maalata tauluja
- joku rakastaa siivoamista ja joku laulaa kuin enkeli.
Luovuus ei ole vain jotain erityistä vaan se voi ilmetä kaikilla elämän alueilla.
Siinä, että ihminen nauttii tekemisestään - siinä on aina luovuutta.
Leikki, työ, harrastukset - luovuuden voi löytää niissä kaikissa.
Ja jos ei löydä, ei löydä iloa elämästäkään.
Usein puhutaan luovuuden tuskasta, mutta silloin luovuus rajoitetaan vain taiteilijoille.
Minä puhun mieluummin luovuuden ilosta.
Sillä iloahan se tuo, jos voi toteuttaa itseään.
Vaikka vain kirjoittamalla blogia - omalla tavallaan ja vaikka vain omaksi ilokseen.
6. Ketä läheistäsi ihailet?
En pysty tähän vain yhtä läheistäni nimeämään,
en kenenkään ominaisuuksia nostamaan ylitse muiden.
Itselleen nauraminen on hauskaa ja terveellistä - ja usein se puhdistaa ilmaa;)
5. Mitä luovuus merkitsee sinulle?
Minulle luovuutta on se, että voin ilmaista itseäni niillä lahjoilla, joita minulle on suotu.
Jokaiselle on annettu jotain lahjoja - toinen osaa laittaa ruokaa, toinen maalata tauluja
- joku rakastaa siivoamista ja joku laulaa kuin enkeli.
Luovuus ei ole vain jotain erityistä vaan se voi ilmetä kaikilla elämän alueilla.
Siinä, että ihminen nauttii tekemisestään - siinä on aina luovuutta.
Leikki, työ, harrastukset - luovuuden voi löytää niissä kaikissa.
Ja jos ei löydä, ei löydä iloa elämästäkään.
Usein puhutaan luovuuden tuskasta, mutta silloin luovuus rajoitetaan vain taiteilijoille.
Minä puhun mieluummin luovuuden ilosta.
Sillä iloahan se tuo, jos voi toteuttaa itseään.
Vaikka vain kirjoittamalla blogia - omalla tavallaan ja vaikka vain omaksi ilokseen.
Kuvan taulu Sickbay on kotonamme esillä ja sen on tehnyt kuvataiteilija Laura Pihl, tyttäreni.
En pysty tähän vain yhtä läheistäni nimeämään,
en kenenkään ominaisuuksia nostamaan ylitse muiden.
Ihailen äitiäni, joka on sitkein ihminen, jonka tunnen.
Äidistäni olen kirjoittanut enemmän esim. postauksessani Toisenlainen äitienpäivä.
Ihailen lapsiani, jotka ovat uskaltaneet ajatella omilla aivoillaan ja luoda itse omat arvonsa
sekä rohjenneet olla omia itsejään menemättä massan mukana.
Ja ihailenhan minä tuota isäntääkin, joka tämänkin päivän on kanssani jaksanut jakaa.
Sekään kun ei ihan helppo homma aina ole;)
7. Mikä sinussa ärsyttää itseäsi?
Itsessäni ärsyttää muutamakin asia - toiset enemmän, toiset vähemmän
ja osalle näistä ärsyttävyyksistä pystyn nauramaankin.
Mutta eniten ärsyttää tapani jättää asioiden tekeminen ja hoitaminen aina viime tippaan.
Tämä piirre minussa on ollut aina.
Jo kouluaikana tein läksyt tai luin kokeisiin ihan viime hetkillä.
Jos vain jonkin asian tekemistä voi viivyttää, minä kyllä se taidon osaan.
Mutta ihme ja kumma - osaan tuon viivyttämisen ajoittaa kuitenkin niin,
että yleensä asiat kuitenkin tulevat hoidetuiksi;)
Mutta ihme ja kumma - osaan tuon viivyttämisen ajoittaa kuitenkin niin,
että yleensä asiat kuitenkin tulevat hoidetuiksi;)
8. Mikä sinussa ihastuttaa muita?
Tätä pitäisi kysyä tietenkin muilta, mutta kun tässä lähellä ei juuri nyt ole kuin isäntä, en kysy.
Hän vastaisi kuitenkin, että takapuoli - tosin hän käyttäisi hieman rahvaanomaisempaa ilmaisua;)
Mutta luulenpa - ja tämän ovat lapseni joskus vahvistaneet - että huumorintajuni,
vaikka se välillä omalaatuista onkin, on ominaisuus, joka ainakin heitä ihastuttaa.
Toinen piirre, josta olen saanut kiitosta, on lojaalisuus.
Lojaalisuus perhettä, läheisiäni, työnantajaani ja tärkeinä pitämiäni asioita kohtaan.
9. Mikä sinusta tulee ”isona”?
Jaa-a - sen kun tietäisi! Toivottavasti ei ainakaan isompi;)
Ammatillisesti ja työuran kannalta tuskin enää tästä nykyisestä mihinkään muuhun suuntaudun.
Kyllä minä tästä työstä eläkkeelle siirryn, jos Luoja elinpäiviä suo
ja jos ei pomo potki pellolle ennen eläkeikää.
Mutta vaikka ikää onkin jo ihan kunnioitettavasti mittarissa, en minä suinkaan valmis ole.
Haluan vielä oppia uusia kieliä, kirjoittaa, opiskella maalausta, matkustella maailman ääriin,
tulla isoäidiksi (vaikka nuoriso on ilmoittanut, että turha toivo), haaveilla ja uneksia ja pelastaa maailman.
Ja vaikka mitä muuta.
10. Uskotko onnellisiin loppuihin? Perustele.
Uskon, että onnellisiakin loppuja on. Vaan ei aina.
Ei silloin, kun loppu jättää elinikäiset arvet joko ruumiiseen tai sieluun tai silloin,
kun lopun jälkeen ei ole enää voimia uuteen.
Mutta vaikka loppu on aina loppu, on sen jälkeen kuitenkin useimmiten edessä uusi.
Klisee, mutta totta ja todeksi koettua.
Ihmissuhteissa loppu ei heti hyvältä ole tuntunut, mutta ajan oltua armollinen
olen ollut kiitollinen, että olen nekin ihmissuhteet kokenut - ja että tilalle on tullut uusia.
Samoin on käynyt työelämässä; olen kaksi kertaa irtisanoutunut töistä tilanteissa,
joissa uutta työpaikkaa ei ollut vielä näkyvissä - tiesin vain, että nyt on lähdettävä.
Ja molemmista läksin niin, että ovet eivät paukkuneet ja minut toivotettiin tervetulleeksi takaisinkin.
Ja molemmilla kerroilla loppu oli onnellinen.
Tässä oli kyllä haastetta kerrakseen sekä haasteen tekijälle että teille lukijoillekin
- toivottavasti joku jaksoi loppuun saakka!
Haasteen jatkan eteenpäin seuraaville bloggaajille:
- Teijalle blogiin Onnen hetkiä paratiisissa
- Minnalle blogiin Rouva Sana
- Johannalle blogiin Belle semaine
Olkaapas hyvät - ja kuten ennenkin haasteiden kohdalla tapaan antaa saatesanoiksi: no stress at all;)
Hyvää viikonloppua kaikille!
Ja sitä aurinkoa, please!
Lady of The Messiä voit seurata myös
Facebookin, Bloglovinin, Instagramin, Twitterin, Tumblr`n ja Pinterestin kautta.
Vau mikä haaste :) Oli mukavaa lukea pohdintojasi ja ajatuksiasi itsestäsi ja lukea sinusta postaus :) <3 Mukavaa viikonloppua :)
VastaaPoistaEikös vaan ollutkin aika haastava;)
PoistaKiitos - sinulle myös hyvää viikonloppua <3
Lady sinä osaat nauraa itsellesi ja se on taito se ja ihana piirre. <3 Noista sinuun liittyvistä kommenteista, siksi me sinua niin rakastetaan koska olet aito ja osaat olla mökötimöks. Kyllä me lukijat näemme ihmisten läpi, joten ei kannata ottaa paineita tuosta jalouden tunteesta. Kaikki me olemme virheellisiä, erheellisiä, mutta se että näkee toisesta sen hyvimmän ja antaa sen eteenpäin kommenttina, se on aitoa ajattelua myös meiltä Sinua kohtaan. <3 Usko pois olet ihana ja ne känkkispäivät juuri tekee ihmisestä inhimillisen.
VastaaPoistaTuo raamattujuttu oli uutta, mutta kyllä siinä vinhaa perää on. Kyllä se on vapauden riistoa jos ei uskontoaan saa harjoittaa, joten ymmärrän nuoruuden hätäsi.
Sekin totta, minulle uskonta on rakkautta ei toisen ihmisen tuomitsemista miten kenenkin tulee olla. Anteeksiantoa ja lähimmäisen rakkautta. Vaikka joskus on kyllä viheliäisen vaikeaa antaa jotain anteeksi, se on sitä ihmisen pienuutta minussa, jota yritän hampaat irvessä kitkeä pois.
Aivan ihanaa viikonloppua sinulle ja usko pois, kyllä me sinun sydämeen näemme, joten ota kommentit vaan ilolla vastaan äläkä kiusaannu meidän suomalaisten tavoin, kun kehutaan, "no enhän mää nyt mitään oo". Hih. <3
Tähän ikään ehtineenä on ollut pakko oppia itselleen nauramisen taito - ei tässä muuten itsensä kanssa selviäisi;)
PoistaJa kiitos - joskus vain tuntuu, että en tunnista kommenteista itseäni ollenkaan, mutta onneksi minulla on viisaita lukijoita, jotka näkevät rivien taaksekin <3
Totta myös tuo anteeksianto - välillä se on ihan liian vaikeaa. Mutta minä yritän olla siinäkin itselleni armollinen - aina ei onnistu vaikka kuinka päin yrittää!
Ihanaa viikonloppua myös sinulle, ihaNainen Tiia <3
hyviä mietteitä sinulla. Jäin pohtimaan tuota armoa ja armollisuutta. Niinhän se pitäisi olla, että meidän tulisi olla armollisia sekä itseämme että lähimmäisiämme kohtaan. Se armohan koskettaa myös meitä. Ja totta on myös se, että ihmisellä on ihmisen osa ja ei meiltä sen enempää vaadita, emmekä itse saisi itseltämme enempää vaatia. Se tarkoittaa mielestäni sitä, että myös itseä kohtaan on oltava armollinen ja rakastava. Olen pohtinut jo muutama vuosi sitten kysymystä armosta: olen sitä mieltä, että jos on itselleen armollinen, on armollinen myös lähimmäisilleen. Ja jos on armollinen, voi hyväksyä myös oman keskeneräisyytensä. Samalla hyväksyy myös toisen keskeneräisyyden. Mielestäni keskeneräisyyden hyväksyminen mahdollistaa kasvun, sekä oman että toisen. Tämä on mielestäni myös rakkautta. Rakkaden vastakohta ei ole viha vaan armottomuus.
PoistaOlen samaa mieltä tuosta armollisuudesta itseä kohtaan - pienissä ja suuremmissakin asioissa. Myöntämällä oma keskeneräisyytensä ja vajavaisuutensa mahdollistaa kasvun ja kehittymisen - ja se antaa tilaa myös armahtaa muita. Hienosti sait sanoitettua tuossa omat ajatuksesi, kiitos <3
PoistaIhanan aidolle Ladylle mukavaa viikonloppua... (juuri alkaneen sateen keskeltä) :)
VastaaPoistaKiitos - samaa myös sinulle, Marru - sen jatkuvan sateen keskeltä:)
PoistaIhana itsensä tutkiskelu haaste. Mahtavia vastauksia. Ollaan onnekkaita kun taas tiedetään lisää Ladysta <3
VastaaPoistaKiitos - näissä haasteissa tuppaa aina näitä paljastuksia tulemaan <3
Poista♥ihana Lady! rivien välistä voi lukea paljonkin, vaikka sinä tunnut niin aidolta myös julkasemissasi teksteissä♥
VastaaPoistaKiitos - onneksi on rivien välit <3
PoistaIhana postaus ja niin aito!! Voisin ehkä kuvitella toteuttavani samaisen :)
VastaaPoistaKiitos - ja toteuta ihmeessä - olisi kiva lukea vastauksesi <3
PoistaOlipa ihana postaus, kiitos <3.
VastaaPoistaKiitos, Pauska <3
PoistaOlipa ihana ja ajatuksia herättävä postaus :) täytyypä myöntää, että kysymykset olivat todella haastavia // näitä
VastaaPoistaasioita joutuu todella miettimään!
Kiitos jälleen tästä ihanasta postauksesta Lady <3
Aurinkoista viikonlopun jatkoa!
Kiitos - ja kyllä näitä vastauksia sai oikeasti miettiä ja noissa kysymyksissä oli muutama, joista voisi tehdä oman postauksensakin ja höpötellä enemmänkin;)
PoistaKivaa sunnuntaita sinne, Tuulanneli <3
Ihana postaus, näitä on aina kiva lukea <3
VastaaPoistaKiitos - niin onkin <3
PoistaJaksoin lukea loppuun, vaikka olin juuri itse pohtinut samoja kysymyksiä :D Tälläinen vähän vakavampi postaus oli itselleni mukavaa vaihtelua, mun blogihan on pääosin niitä asuja ja muits pinnallisempia juttuja.
VastaaPoistaSuloista sunnuntaita !
Kiva että jaksoit;) Ja mielelläni lukisin sinultakin vastaukset näihin kysymyksiin <3
PoistaPinnalliset jutut kuuluvat elämään siinä missä syvällisemmätkin - ne piristävät arkea ja eloa!
Kiitos - sinulle myös hyvää sunnuntaita!
Hienoja pohdintoja ja aitoja vastauksia! Lienen oikeassa, kun kirjoitan, että ajattelet laaja-alaisesti. Olet hyvä ihminen.
VastaaPoistaKiitos <3
PoistaMutta hyvä ihminen en ole ollenkaan - iän tuoma kokemus vain antaa perspektiiviä - Siperia opettaa;)
Ihania ja lämpimiä vastauksia! Mikä onni onkaan, että sitä ei tarvitse oman teini-ikäisen ehdottomuutensa kanssa elää koko elämää... :)
VastaaPoistaKiitos - ja sanopa muuta - onni tosiaan:)
PoistaIhania vastauksia sinulla! Niin syviä mietteitä! Ihanaa kun jaksat kirjoittaa näitä pohtiviakin tekstejä!
VastaaPoistaKiitos - välillä tuntuu, että minun postaukseni ovat täynnä näitä höpinöitä;)
PoistaHieno haaste, hienot vastaukset. On niin virkistävää lukea ajatuksiasi. Elämänkokemus ja viisaus, huumoria unohtamatta. On ilo olla lukijasi!
VastaaPoistaKiitos - nyt tuli kyllä tippa silmään <3
PoistaOlipa kiva lukea tätä! Kyllä kuule sinussa sellaisen hienon naisen kuva on välittynyt.
VastaaPoistaItselleen nauraminen on tärkeä taito, sitä minä tarvitsen työssä aika usein!
Kiitos - ja niin - hienouttakin on niin monenlaista;)
PoistaItselleen nauraminen on todellakin tärkeä taito - ja myös minun työssäni siitä on vain hyötyä;)
Mielenkiintoisia vastauksia ja kyllä se alleviivasi käsitystäni sinusta edelleen. Ihana tyyppi ♥
VastaaPoistaKiitos - ja kiitos <3
PoistaMielenkiintoista luettavaa :). Haasteet on kivoja, joskin toisinaan niiden kysymysten parissa pitää askaroida vähän enemmän. Mutta eihän se miettiminen pahaksi ole :).
VastaaPoistaHaasteet ovat kivoja luettavia - ja tehtäviäkin - tosin välillä vähän haastavia, mutta niinkuin totesit: eipä se pahaksi ole välillä vähän miettiäkin;)
PoistaIhana Lady, jonka vastaukset ovat niin elämänmakuisia! Hyvää alkavaa viikkoa sinulle! <3
VastaaPoistaKiitos, Misorella - sinulle myös hyvää uutta viikkoa <3
PoistaUpeat kysymykset ja kysymysten arvoiset vastaukset. Blogistasi välittyy minulle juuri se, mitä tuossa 2. kysymyksen vastauksessa toivot. Sinulla on painavaa asiaa sopivan kepeällä tyylillä. Sisältö aivan 10+ <3.
VastaaPoistaKiitos samoin <3
PoistaTerveiset Luomulaaksosta. Olipa aito ja hyvä postaus. Tätä oli mukava lukea. Jään lukijaksikin ja iltasella pääsen selaamaan blogiasi kunnolla. :) Aurinkoista päivää!
VastaaPoistaKiitos lämpimistä sanoistasi ja tervetuloa:)
PoistaIhanaa, että lähdit sinäkin haastetta tekemään! Aurinkoista viikkoa Ladylle <3
VastaaPoistaKiitos - sinulle myös aurinkoista viikkoa - ja tottakai Korinörtillekin <3
PoistaKommentit tulee multa nyt niiiin jälkijunassa.Täällä mennään vähän kesäaikatauluissa ja kone saattaa pysyä päiväkausia kiinni.Muttamutta..olipas kiva,kun tämän löysin ja nyt ehdin ajatuksen kanssa lukemaan.(mökillä tulee puhelimesta "pikaluettua"blogeja)
VastaaPoistaVaikutat niin aidolta ja viisaalta..Ja tämä postaus vahvisti tunnetta.Huumorintaju on mielestäni erittäin tärkeää ja itsestään sitä huumoria löytää yllinkyllin.Se on mielestäni juuri sitä aitoutta ja rohkeutta,ettei ota itseään niin älyttömän vakavasti.Mielenkiintoista oli myös lukea nuoruudestasi.Silloin ollaan yleensä niin tinkimättömiä ja aina oikeassa.Ja jos jostain innostutaan,se saattaa viedä täysin mukanaan.Onneksi mieli matkan varrella yleensä tasaantuu ja oppii arvostamaan myös eriäviä mielipiteitä :) Mukavaa päivää sinulle Lady!
Kyllä tämä kesä hidastaa paitsi bloggaamista myös niiden lukemista vähän itse kullakin - elämä kun ei ole täällä netissä ja Suomen kesä on lyhyt;) Kiitos kauniista sanoistasi ja samaa mieltä olen tuon itselleen nauramisen taidon kanssa - elämä helpottuu kummasti, kun sen osaa! Nuoruuden ehdottomuus oli ihanaa - mutta myös tuskaisaa aikaa - onneksi Siperia opettaa;)
PoistaMukavaa päivää myös sinulle <3
Samaa mieltä, täällä on aina niin painavaa asiaa, että omat höpötykset nolottavat. Ehkä pitäisi välillä itsekin panostaa laatuun. :D Kivaa tiistai-iltaa!
VastaaPoistaEipä täälläkään aina sitä painavaa asiaa ole - minä vaan vähän höpöttelen - niin kuin vanhemmat, suulaat naisihmiset tuppaavat tekemään;)!
PoistaSinun juttusi ovat laatua, usko pois! Laatuakin kun voi olla monenlaista - ja hyvä niin, sillä kyllä minä ainakin kaipaan elämään sen kaikkia vivahteita: höpöhöpöä, turhuutta ja sitä vakavampaakin pohdintaa <3
Voi ihana <3 Sulla on sellaset vastaukset noihin kysymyksiin, jotka kuvaavat hyvin sitä millasesta tyypistä tykkään <3 Rohkea, rehellinen aito ja vaikka mitä ihanaa <3 terkkuja!
VastaaPoistaKiitos - pelastit iltani <3 Kivaa iltaa sinulle <3
PoistaTää on kyllä hyvä haaste, hyviä kysymyksiä!
VastaaPoistaNiin minustakin:)
PoistaSä oot kyllä ihana <3 Sun postauksia on aina ilo lukea!
VastaaPoistaKiitos samoin <3
Poista