Eipä tässä ihmeempiä.
Hitaasti elellään edelleenkin,
Ja vaikka Ekopaastooni tuo elämän vauhdin hiljentäminen sisältyykin,
en noita paastolupauksia tehdessäni ihan näin hidasta menoa aikonut.
Olen nyt ollut kasvohalvauksen jälkeen jo yli kuukauden töissä ja vaikka muutamia lomapäiviä
olenkin välillä viettänyt, on työnteko rasittanut enemmän kuin oletin.
Kun halvaantuneen kasvonpuoliskon silmä ei edelleenkään toimi kunnolla ja sitä pitää vieläkin
kostutella vähän väliä ja nukkuessa teipata se kiinni, on töiden jälkeen ollut pakko lepuuttaa silmää.
Ei nettisurffailuja eikä blogien lukemista.
Ei kirjoja.
Iltapäivätorkut on otettava heti töiden jälkeen.
Sillä kun öisinkin joudun heräilemään silmää kostuttamaan ja teipit vaihtamaan,
eivät yöunetkaan kovin kummoisia ole olleet.
Instagramiin olen kuitenkin kuvia lataillut ja Facebook -sivua päivitellyt
- nopeat päivitykset kun eivät silmää niin rasita;)
Halvauksesta kerron sen verran, että hidasta edistymistä on tapahtunut koko ajan.
Ei sellaista, että sitä päivittäin huomaisi, mutta viikoittain kyllä.
Saan jo hieman nostettua kulmakarvaani, nyrpistettyä nenääni eikä suukaan
enää niin väärällään ole kuin töihin palatessa.
Sen verran kuitenkin irvistelen, että vielä ei ole sen uuden huulipunan oston aika.
Mutta nyt oikeasti uskon, että sekin aika vielä tulee.
Ei ihan heti, mutta tulee kuitenkin.
Jotain pientä puuhastelua olen yrittänyt iltaisin harrastaa.
Niinkuin kaappien raivausta.
Ja olen ihmetellyt, mitä kaikkea sitä ihminen oikein laatikoihinsa säilöö.
Kuten vaikka ikivanhan kasviston. Vuodelta 1969.
Yllättävän hyvin oli osa tuolloin kuivaamistani kasveista säilynyt - osa oli toki hapertunutkin.
Olin jo raivausvimmassani heittää tuon roskiin, mutta kun asiaa Instagramissa pähkäiltyäni sain niin
paljon kommentteja, joissa se kehotettiin säilyttämään, tulin sittenkin toisiin ajatuksiin.
Siirsin kasviston kaapista kirjahyllyyn.
Antaa nyt vielä olla.
Melkein yhtä vanha kuin kerääjänsäkin. Vintagea molemmat.
Toinen syy, miksi olen ollut niin väsynyt, on tietenkin se, että sairastellessa kunto ehti romahtaa.
Ja kunnon vahvistaminen ei väsyneenä minulta onnistu.
Etenkään kun ulos ei vielä ole meneminen edes kävelylenkeille.
Silmä ei kestä tuulta ja viimaa.
Ellen sitten hanki niitä vahvuuksilla varustettuja uimalaseja.
No - en ole vielä hankkinut.
Maksavat maltaita - ja luulenpa, että jos sellaisten kanssa tuolla kaduilla liikkuisin,
kiikutettaisiin minut pikaisesti sinne kuuluisalle Kupittaan sairaalan G-osastolle.
Eikä senkään aika sentään ihan vielä ole.
Vaikka jo vähän höperö olenkin.
Väsymyksestä huolimatta oli töihin lähtö kuitenkin hyvä ratkaisu.
Elämä saa rytmiä ja mieliala pysyy koholla, kun töissä on koko ajan meneillään
myös innostavia ja uusia asioita.
Ja tottakai jo se, että pääsee kunnolla ihmisten ilmoille, piristää mieltä.
Jo pelkät työmatkat ovat ilonaihe.
Turun maisemat.
Tutut maamerkit.
Ja säät.
Auringon lämpö.
Ihana valo.
Eilen tunsin kevään tuoksun.
Tulkoon sitten vielä niitä luvattuja pakkasiakin tai lunta, ei haittaa
- kevättä kohti mennään.
Tässä minun kuulumiseni.
Mitä sinulle kuuluu?
Valoisaa loppuviikkoa sinulle!
Lady of The Messiä voit seurata myös
Facebookin, Bloglovinin, Instagramin, Twitterin, Tumblr`n ja Pinterestin kautta.
Kyllä tuo kärsivällisyyttä vaatii, mutta hyvällä asenteella tunnut jaksavan! Kaikkea hyvää loppuviikkoosi Lady! <3
VastaaPoistaKyllähän tämä on kärsivällisyyden opettelun paikka minulle ollut, mutta onneksi edistystä on kuitenkin tapahtunut:)
PoistaKiitos - iloa ja valoa sinulle tähän viikkoon, Katja <3
Kärsivällinen joudut olemaan, mutta onneksi edistystä tapahtuu, vaikka hitaastikin.
VastaaPoistaTodellakin - eikä kärsivällisyys ole koskaan hyveitäni ollut, mutta nyt on opeteltu sitäkin;)
PoistaUpea kuva uljaasta Turun Tuomiokirkosta, onnentyttö olet kun
VastaaPoistasaat noita maisemia katsella työhuoneen ikkunasta.
Voi miten hauska kuulla, että kasvohalvaus paranee pikkuhiljaa.
Olet kesään mennessä varmasti jo ihan entiselläsi. Vaan voin
vain kuvitella miten paljon huolta ja murhetta tuo sairastuminen
on tuonut tullessaan. Mutta sun asenteella paraneminen on
edennyt hienosti, olen iloinen siitä.
Aurinkoista pääsiäisen odotusta <3
Tuomiokirkko on kyllä upea säässä kuin säässä! Ja itseasiassa minun työhuoneeni ikkunat ovat Hämeenkadulle mutta onneksi meidän kahvihuoneemme ja yhden kokoustilan ikkunat tuonne kirkolle päin näyttävät. Ja tietenkin saan työ- ja lounasmatkoilla tuota näkyä ihailla:)
PoistaHiljalleen todellakin mennään - mutta eteenpäin kuitenkin ja saa nähdä, mihin kuntoon. Mutta ainakin vielä paranemista on tapahtunut ja vuoden päästä tiedän, mikä on lopputulos. Tosin senkin jälkeen voi kuulemma vielä edistystä tulla.
Ja vaikka huolta ja murhetta tästä on tullut, voisivat asiat olla huonomminkin. Kunhan saisi tuon silmän pelaamaan, se olisi nyt tärkeintä.
Kiitos - iloa ja valoa sinulle tähän viikkoon, Teija <3
Kuulostaa raskaalta, mutta samalla ihana että jaksat ja löydät sieltä niitä ilon aiheitakin.
VastaaPoistaMieliala vaihtelee - välillä on raskaampaa mutta ilonaiheitakin onneksi on löytynyt. Voiton puolella ollaan:)
PoistaOnneksi sentään olet säilyttänyt positiivisen mielesi. AIkaa tauti ottaa, mutta kyllä se siitä paranee♥
VastaaPoistaEipä tässä auta liika murehtiminenkaan ja elämässä on kuitenkin niin paljon hyviäkin asioita, että parempi vaan keskittyä niihin:)
PoistaHienoa, että huomaat itsekin edistymisesi ja asenteesi on positiivinen. Se on jo paljon se!
VastaaPoistaTotta - se, kun näkee tuon edistymisen, antaa toivoa:)
PoistaVoi miten hienoa että edistystä tapahtuu, vaikkakin hitaasti. On kyllä tosi kurjaa kaikkien muiden haittojen lisäksi vielä, kun et pääse ulkoilemaankaan. Ellet sitten hanki niitä uimalaseja vahvuuksilla =D Sinulla on kyllä mahtava asenne, olen tämän ennenkin sanonut, mutta sanonpa taas, sillä arvostan huumorintajuasi ja positiivisuuttasi aivan valtavasti. Kiva kun jaksoit iloksemme kirjoitella kuulumisiasi :)
VastaaPoistaAurinkoisia ja tyyniä kevätkelejä toivon sinne Turun suunnalle ♥
Kiitos, Ansku, kauniista sanoistasi <3 Elämässä on parempi kyllä keskittyä laskemaan niitä siunauksiaan kuin vastoinkäymisiään - ja välillä on saatava nauraakin. Vaikka vähän irvistellenkin;)
PoistaValoa ja iloa kevään odotukseen sinulle <3
Hyvin on kuitenkin parantuminen edistynyt sinulla.
VastaaPoistaAurinkoista keskiviikkoa!
Niin on - hitaasti mutta eteenpäin on menty kuitenkin:)
PoistaValoa ja iloa sinun viikkoosi, Outi <3
Voi että miten kurjalta se silmäongelma kuulostaa. Voin niin kuvitella, kun ei ole itselläkään tuo toinen silmä ihan priimaa. Tai siis ei lähelläkään. Meni laserleikkauksessa pilalle ja tippoja kuluu täälläkin kassitolkulla. Mutta ihana kuulla, että edistystä kaikesta huolimatta tapahtuu.
VastaaPoistaKasvio on super! Ei kannata hävittää, kun on jo näin kauan säilynyt. Vie kuitenkin suht vähän tilaa ja on jo niin legenda, että ei henno heittää pois. Mun mieltä lämmittää, kun kasvienkeräilyperinne on taas palautettu kouluihin. Vaikka pojat ei yhtä innoissaan olleetkaan kuin minä :)
Tänä iltana poikkean Turussa parin tunnin digijärkkärikurssilla. Sinne on aina kiva tulla. Turkuun siis. Kurssilla en ole aiemmin ollut.
Tuo silmä tässä tällä hetkellä eniten vaivaa tekeekin - muu on jo lähinnä kosmeettista. Et muuten ole ainoa, joka on laserleikkauksen jälkeen kertonut samaa - silmää joutuu kostuttelemaan jatkuvasti. Muutaman tuttuni kokemukset saivat minutkin luopumaan aikoinaan noista leikkaushaaveista.
PoistaJa kasvion säilytän ainakin vielä - se ei onneksi paljon tilaa vie;)
Toivottavasti digikurssisi oli onnistunut - itsekin olen haaveillut vaan en ole vielä saanut aikaiseksi. Mutta kunhan silmä alkaa pelaamaan, otan senkin taas aikeisiin - nyt on ollut kuvaaminenkin hankalaa - minä kun tykkään käyttää etsintä kuvatessa ja tietenkin tähtään juuri tällä vaivaisella silmällä;)
Voi että kun on pitkäpiimäisen puuduttavaa tuo paraneminen ja varmasti on hetkiä, että ketuttaa enemmänkin ja paljon. <3 Omalla tädillä tippui verkkokalvo ja sokeutui toinen silmä ja oli hurjaa seurata paranemista ja myös sitä, miten aivot oppivat näkemään toisella silmällä. Autoa tosin ei voisi esim.ajella. Niin hurjia juttuja tapahtuu, mutta toivotaan, että pian voisit palata normaalirytmiin ja elämään. Töissä käyminen käy silmälle varmasti hurjan raskaaksi.
VastaaPoistaPaljon parantavia halauksia ja ihana tuo kasvio, noita ei enää tehty, kun minä olin ala-asteella tai sitten minä pahvi olen vaan unohtanyt...
Haleja <3
Niin on - pitkäpiimäinen on kyllä hyvä sana tätä toipumista kuvaamaan! Ja onhan tässä mieliala siitä ketutuksesta niihin toivonpilkahduksiin vaihdellut ihan kiitettävästi - onneksi sitä iloakin elämässä on ja parempi vain keskittyä siihen. Ei tämä valittamalla parane;)
PoistaKiitos - halaukset kelpaavat aina - niitä ja valoisia päiviä lähetän sinullekin, ihaNainen Tiia <3
Hienoa kuulla, että edistystä tapahtuu, hitaasti mutta varmasti. Töihin palaamisella on varmasti puolensa. Yksin kotona jos ei voi oikein tehdä mitään sen ihmeellisempää eikä mennä minnekään, ehtivät ajatukset rullailla ihan liikaa kaikessa ikävässäkin kun turhautuminen iskee. Kärsivällisyyttä paranemisen tiellä ja isoja halauksia edelleen ♥ Onneksi kevätaurinko piristää! Ei mietitä vielä niitä lumia ja pakkasia - jospa ennustukset menisivät metsään :) Ja hei, älä ihmeessä heitä tuota kasviota pois!
VastaaPoistaEdistystä on tapahtunut ja töihin paluu oli kyllä hyväksi. Eipä ehdi murehtimaan:)
PoistaKiitos - tsempit otan ilolla vastaan ja kevään auringon vaikka silmiä siltäkin on suojeltava.
Iloa ja valoa sinulle tähän loppuviikkoon - ja olkoot ilmatieteilijät todellakin väärässä tällä kertaa;)
Upeaa kuulla, että edistymistä tapahtuu vaikkakin pienin askelein ♥ Kiva kuitenkin, että olet jaksanut käydä töissä niin on "rytmiä elämässä".
VastaaPoistaTuo kasvio on superihana ja kuten taisin jo Instan puolella kirjoitellakin niin tädilläni on juuri tuollainen samanlainen. Jos joskus päätät tästä luopua niin tiedät yhden innokkaan ostajan... :D
Ihanaa kevät keskiviikkoa Turkuun♥
Pieniä ovat askeleet - mutta onneksi eteenpäin ja töissä käynti kyllä piristää kummasti.
PoistaKasvion päätin nyt sitten säilyttää toistaiseksi - se ei onneksi vie suurta tilaa;)
Kiitos - ihanaa loppuviikkoa sinulle, Marjo <3
Sinä olet kyllä niin positiivinen! Kiva kuulla <3 Tsemppiä hirmusti sinne ja ihanaa keväänodotusta!
VastaaPoistaKiitos - mutta eipä tässä murehtiminenkaan auta;)
PoistaKiitos myös tsempeistä ja ihanaa kevään odotusta myös sinulle ja minille <3
On varmaan mieltä nostattavaa kävellä Aurajoen tienoilla työmatkoja. Eräällä ystävälläni oli toispuoleinen kasvohalvaus ja toipuminen kesti enemmän kuin tovin. Malttavaista toipumisen aikaa edelleen!
VastaaPoistaOlen omaa kasviotani katsellut jokaisen muuton yhteydessä ja pohtinut, joko jätesäiliö sitä kutsuisi. Vielä se kuitenkin on välttänyt lopullisen tuomion. Toisin kuin useat, minä aikoinaan todella nautin kasvien prässäämisestä. Innoissani prässäsin kahden vuoden kasvit (80) jo ensimmäisen kesän aikana. Siitäkös biologian opettaja sai kovan raivarin ja rankaisi minua lisäkasvien latinankielisten nimien ulkoluku-ukaasilla. Vieläkään ei ihan mene ymmärrykseeni?
Minulla on kyllä yksi maailman kauneimmista työympäristöistä:)
PoistaJa eipä tässä muu auta kuin maltti - itse tälle halvaukselle ei mitään voi tehdä kuin antaa luonnon parannella ja odottaa. Mutta onhan se toki helpompi odottaakin kun edistystä on jo tapahtunut:)
Kasvion päätin toistaiseksi säilyttää mutta onhan se jossain vaiheessa hävitettävä ettei jää jälkipolvien riesaksi:) Onpas teillä ollut opettaja - yli minunkin ymmärrykseni tuollainen käytös menee!
Hiljaa hyvä tulee :) Ja positiivinen asenne auttaa rutkasti. Kivaa keskiviikkoiltaa sinulle <3
VastaaPoistaNiin tulee - tosin siitä, miten hyvä tulee, ei ole vielä takuita - mutta ainakin parempi;)
PoistaKiitos - hyvää loppuviikkoa sinulle, Tuija <3
Hienoa että edistyt kevään myötä! Ihana tuo kasvisto. Muistan löytäneeni isompien velipuolien vastaavat ja olin niin katkera kun meidän ei enää tarvinnut niitä koota, olisin halunnut. Varmaan olisi se minulla vieläkin! :D
VastaaPoistaMuuten kysymys: muistan kun vaihdoit blogin osoitteesta pois tuon blogspot -päätteen. Olen itsekin harkinnut. Tuntuiko että sen jälkeen blogissasi on oli vähemmän kävijöitä vai osasivatko kaikki löytää uuteen osoitteeseen? Mietin myös millainen projekti olisi muuttaa osoite joka paikkaan...mutta ilmeisesti suosittelet silti?
Iloitsen itsekin tästä edistymisestä - ja kevään tulosta:)
PoistaKasvisto on kyllä ihana muisto - ja meidän lapsetkin sitä aikanaan selailivat ja keräilivät itsekin kasveja - jotka Viiru-kissa sitten tuhosi;)
Blogiosoitteen muutto ei vaikuttanut kävijämääriin - blogger säilyi kuitenkin blogialustana ja siinä on uudelleenohjaus - muuten piti vain muistaa kaikkiin eri verkostoihin, listauksiin ja somekanaviin tuo uusi osoite muuttaa. Silti - sillä vanhallakin osoitteella haku ohjautuu oikeaan osoitteeseen;) Ja kyllä - minulle tämä oli hyvä ratkaisu, sillä minun blogspot -osoitteeni oli aivan erilainen kuin itse blogin nimi:)
Kiitos vastauksesta! Minullakin on osoitteena matkantekijana.blogspot.com, siltä ajalta kun hain vielä nimeä blogille. Nauran auringolle tuli sitten vähän myöhemmin. Taidan tehdä saman muutoksen minäkin! :D
PoistaKannattaa kyllä tehdä - sen blogspot -nimen kirjoittaminen oli itselleni aina muistinystyröitä koetteleva paikka;)
PoistaKiva, kun edistymistä tapahtuu! Teet kuten tuntuu ja lepäät, kun siltä tuntuu. Sä hiljotellen vahvistut ♡ Tsemppiä ♡
VastaaPoistaOlen kyllä iloinnut siitä, että edistys jopa näkyy. Ja oman jaksamisen mukaan tässä on nyt eleltävä ja kyllä minä tästä vielä vahvistun, kun pääsen liikkeelle tuon silmäni kanssa. Kiitos tsempistä ja ihanaa loppuviikkoa sinulle <3
PoistaMinusta ne uimalasit maksoivat alle 30€, kun mieheni osti ne naapurimme firmasta. Tulet kyllä kuntoon, älä huoli :).
VastaaPoistaOlet kyllä saanut lasit halvalla - mutta ehkä olen katsellut vääristä paikoista. Minä nimittäin tarvitsen monitehot - ja ne linssit maksavat maltaita. Ja tässä vaivassa eivät auttaisi pelkästään nuo uimalasit - niiden päälle pitäisi vielä vetää aurinkolasitkin;) Näky voisi kyllä olla melkoinen.
PoistaJa uskon itsekin, että tulen vielä kuntoon - tärkein on nyt se, että silmä pelaisi - muu on lähinnä kosmeettista:)
Joo, naapuri tuo uimatarvikkeita ulkomailta. Nämä eivät olleet monitehot, mutta vahvuudet niissä oli kyllä :).
PoistaSaattaisin pärjätä uimahallissa pelkillä vahvuuksilla mutta en ulkona - siellä tarvitsen monitehot. Ja toivon kyllä, että ei tarvitse todellakaan näihin turvautua vaan silmä alkaa toimimaan:)
PoistaTsemppiä kovasti! Sinun positiivisella asenteellasi tapahtuu varmasti edistystä :)
VastaaPoistaKiitos, Jossu ja hyvää loppuviikkoa sinulle <3
PoistaTäälläpäin vietettiin muutamat aurinkoiset kevätpäivät. Toivotaan, että pikku pakkasjakson jälkeen saamme taas nauttia vähän lämpimämmistä kevätpäivistä.
VastaaPoistaToivottavasti pakkasjaksosta tulee lyhyt - kyllä tuo aurinko niin paljon ilahdutti näyttäytyessään :)
PoistaIhanaa,että edistymistä on tapahtunut.Positiivisella asenteella on hyvä "porskutella" etiäpäin.Ja kevättä kohti mennään sekin piristää mieltä(si) =))
VastaaPoistaNiin onkin - ja kyllä tuo kevään valo kummasti piristää :) Hyvää loppuviikkoa sinulle, Tuula <3
PoistaKiitos,Hyvää viikonloppua myös sinulle Lady ja aurinkoa päiviisi =)
PoistaKiitos, Tuula :)
PoistaIhanaa kun edistymistä tapahtuu koko ajan, kyllä se uuden huulipunan aika sieltä vielä tulee. Tämä on ollut vähän kummallinen talvi, niin paljon on sairasteltu täälläkin, ei onneksi noin vakavaa, mutta influenssat, keuhkokuumeet, vatsataudit ja migreenit. Kyllä sairastaminen aina menoa hidastaa, kaipa se pitäisi jo tässä iässä oppia hyväksymään, mutta kun ei malttaisi. Aurinkoisia päiviä sinne Turkkuseen<3
VastaaPoistaTotta - ei maittaisi! Kiitos - aurinkoa myös sinun päiviisi <3
PoistaKiva lukea taas postaustasi ja siitä miten vointisi edistyy. Onneksi parempaan päin on vointisi koko ajan menossa, vaikkakin edistystä tietysti haluaisi nopeammin. Voin vain kuvitella miten väsyttävää tuo jatkuva tippojen laitto on ja se että ulkona pitää varoa viimaa ei myöskään kuulosta mukavalta.
VastaaPoistaTuollainen kasvisto on minullakin tallessa. Joskus ajattelin tehdä niistä sivuista tauluja, mutta ovat niin kellastuneita, että jäi pelkäksi ajatukseksi. Nyt ajattelen vaan sitä, että miksi silloin kun noita täytyi kerätä, koki sen homman niin vastenmieliseksi, että jätti keräilyn loppukesään, jolloin ei enää ollut niin paljon valinnan varaa. Nyt tuntuisi kivalta kerätä tuollainen kasvisto. No mikäpä estäisi, mutta ehkä ei sentään!
Ihanaa viikonloppua sinulle ja terveisiä Turkuun <3
Parempaan päin onneksi on suunta ja hitaus käy kärsivällisyyden päälle;) Tuon silmäluomen toimimista nyt odottelen - se helpottaisi eloa paljon.
PoistaEn itsekään aikoinani perustanut siitä kasvien keräilystä mutta sitä vastoin tykkäsin kovasti niiden lappujen teosta ja oikeiden nimien hakemisesta;)
Kiitos - hyvää viikonloppua sinulle, Krisse <3
Pikku hiljaa, pikku hiljaa paranemisesi edistyy. Pääsiäisenä saat toivon mukaan huilailla ja lepuuttaa silmääsi. Itse olen vähentänyt somen käyttöä ja keskittynyt muihin puuhiin. Mielikin on levollisempi näin. Ollaan kuulolla! <3
VastaaPoistaHiljaa hyvä tulee - näin uskon:) Ja silmiä saan lepuuttaa jo ennen pääsiäistäkin, sillä eilen alkoi loma - töihin vasta pääsiäisen jälkeen:)
PoistaMinulla tämä somen käyttö on vähentynyt luonnostaan tämän silmän myötä - mutta kyllähän se tähän paastonaikaan sopii muutenkin. Saa nähdä, villiinnynkö täysin sitten, kun silmä paranee vai pysyykö tahti hiljaisena;) Ja todellakin - ollaan kuulolla <3
Voimaa ja sinisiä ajatuksia Lady: Jätetään se Kuppis nyt pois suunniltemista, sieltä on muutoinkin kuulunut vain huonoja uutisia! Parempia sinulle, aika parantaa <3 Ja juu, älä heitä kasvistoa, se on niin vintage ja muotia että!
VastaaPoistaKiitos - ja todellakin yritetään vältellä Kuppista:)
PoistaAika parantaa sen minkä parantaa - hitaasti, mutta eteenpäin on meno. Ja se on tärkeintä.
Kasvisto pysyy toistaiseksi täällä - vintagea tai ei;)
Hyvää viikonloppua ja pääsiäisenaikaa sinulle!
Voi ihana Lady, kyllä tuo halvaus nyt koettelee sinua. Olen täällä hengessä mukana ja olet ajatuksissani <3.
VastaaPoistaTilanteesi muistuttaa oman isäni muutama vuosi sitten saamaa silmälihashalvausta. Se tuli yhtäkkiä pienen flunssasairastelun jälkeen. Isä, iäkäs ihminen siis, alkoi nähdä toisella silmällään kaksoiskuvia. Sitä tutkittiin pitkään sairaalassa ja todettiin, että se paranee vain ajan kanssa. Tuo aika oli pitkä, ja vaikutti kaikkeen arkiseen elämiseen autolla ajamista myöten. Sehän ei sairausvaiheessa tietenkään onnistunut. Mutta niin isäni vain lopulta toipui ja silmä tuli ennalleen. Aikaa siihen meni vain puoli vuotta.
Vaan loppu hyvin kaikki hyvin. Niin se menee sinunkin osaltasi, usko pois <3.
Ihanaa sunnuntaita ja viimeisiä ekopaastopäiviä :)!
Kiitos tsempistä ja kiva kuulla, että isäsi toipui:) Itsehän en autoa aja vaikka kortti minulla onkin - mutta kyllä minä tuon silmän paranemista odotan innolla - tietysti suun ja nenän seudunkin, mutta ne ovat pääosin enää kosmeettinen haitta! Tällaiselle lyhytpinnaiselle tämä on ollut oppimisen paikka;)
PoistaMutta uskon, että kyllä tästä vielä tokeennutaan.
Ihanaa palmusunnuntaita myös sinulle - ja tsemppiä viimeisiin ekopaastopäiviisi <3
Voi ystäväinen, toivon sinulle kärsivällisyyttä ja lujaa luottamusta toipumiseen!
VastaaPoistaIhania nuo kasvistot. Todellakin vintage tuo sinun omasi. Tyttäret ovat tehneet omansa yläkoulussa, muutama kesä sitten kuopus kasasi omaansa ja siitä tuli oikein hieno.
Täällä viikot juoksevat, työrintama on paineista ja väsy painaa. Onneksi olemme keväässä. Kasvava valo ilahduttaa ja antaa energiaa. Ekopaasto istuisi tännekin. Tuntuu, että kevään myötä on tarvetta raivata ja puhdistaa niin pesästä kuin kroppaakin:)
Lempeitä kevätpäiviä, iloa ja valoa! ♥
Kiitos tsempistä - luottamusta löytyy kyllä jo mutta kärsivällisyyden kanssa tahtoo tehdä tiukkaa;)
PoistaKasvisto säilyy nyt vielä toistaiseksi - onneksi se vie vain vähän tilaa ja kotoa löytyy kyllä sitä raivattavaa muutenkin.
Kevät antaa kyllä lisäpuhtia tuohon raivausurakkaan, joka ei ekopaastosta huolimatta ole ihan siihen tahtiin edistynyt kuin olisin toivonut;)
Valoa ja iloa myös sinun kevätpäiviisi, Hannah tulisielu <3
Välillä tuntuu, että raivaaminen ei raivaamalla lopu :) Itse olen yrittänyt siksi opetella nauttimaan siitä itse raivaamisesta ja joka ikisestä raivatusta tavarasta, vaikka kuinka pikkiriikkisestä. Mutta opettelua se vielä vaatii. Tuo kasvohalvaus kuulostaa kyllä rankalta ja juuri sellaiselta, että jos ei siitä ole itsellään kokemusta, niin ei tule ajatelleeksi, mitä kaikkea se tuo mukanaan. Pystyn vähän eläytymään tuohon silmäasiaan, koska minulle on tehty näönkorjausleikkaus ja sen jälkeen silmät kuivuivat niin, että niitä ei meinannut uskaltaa aamulla avata ollenkaan ja elämä oli yhtä tippojen kanssa läträämistä yötä päivää. Mutta on niin kiva kuulla, että alat olla jo voiton puolella. Ja Turku ON ihana! Hyvää palmusunnuntain iltaa ja alkavaa viikkoa!
VastaaPoistaEi todellakaan tunnu loppuvan tämä raivaaminen vaikka niin paljon olenkin jo kiertoon laittanut! Mutta eiköhän se jossain vaiheessa jossain ala tuntuakin;)
PoistaJa kasvohalvaus on kyllä rankka - mutta onneksi tästä ajan kanssa johonkin kuntoon toipuu. Tärkeintä olisi tietenkin että tuo silmä nyt alkaisi pelaamaan.
Oikein hyvää palmusunnuntain iltaa ja hiljaista viikkoa sinulle!
Iloitsen toipumisesi edistymisestä. Pitkän sairasloman jälkeen työhön paluu on aina väsyttävää, saati yhdistelmä tietokoneen ruutu ja väsyvät silmät. Tsemppiä!
VastaaPoistaTänne kuuluu muuttoon liittyviä asioita. Uusi kotimme on siivottu perusteellisesti(ammattilaiset) ja jotakin olemme jo sinne vieneet. Varsinainen muutto on huhtikuun alussa. Pääsiäistä odotellaan ja tyttären perhettä.
Iloa ja valoa sinulle terveisten kera!
Kiitos - yllättävän väsynyt kyllä olen ollut mutta toisaalta työt ovat virkistäneet mieltä:)
PoistaJa nyt pidänkin lomaa pääsiäisen yli, joten lepoakin piisaa!
Tsemppiä teille muuttoon ja hienoa, että voitte uutta kotia laittaa hiljalleen kuntoon - muistan, millainen ruljanssi meillä oli tähän muuttaessa, kun samaan aikaan vielä edellinen omistaja kuskasi viimeisiä tavaroitaan pois.
Hyvää pääsiäisenaikaa sinulle ja koko perheellesi, Marjatta <3
Kiitos!
VastaaPoistaLeppoisaa lomaa ja hyvää pääsiäisen aikaa myös sinulle ja perheellesi!