Suvi suloinen

Toukokuu meni menojaan ja hidas bloggaaja ei saanut aikaiseksi edes koontia siitä tehdyksi.

Mennyt mikä mennyt - takaisin sitä ei saa.

Päivät soljuvat aivan liian nopeasti; kun monet hoputtelivat toukokuun alussa, että tulisi se kesä jo,

minä huokailin, että voi kun tämä päivä ei vielä päättyisi.

Olisiko iän tuomaa haikeutta se, että sen pause-napin toivoisi välillä toimivan ihan tässä elämässäkin?

Tuntuu, että haluan pitää kiinni jokaisesta hetkestä - satoi tai paistoi. 

Elämä kulkee liian vikkelään - ja pakkohan se on perässä pyristellä.

Vaan kun ei tahtoisi.

Näistä hetkistä, kun kaikki on suhteellisen hyvin, tahtoisi pitää kiinni.

Tiedänhän minä, että tulee sekin päivä, kun taas huokaisen, että voi kun tulisi jo huominen.

Mutta toukokuuhun ja tähän kesäkuun alkuun sellaisia päiviä ei mahtunut yhtään.

Kiitosvihkooni sain kirjata monen monta kiitoksen ja siunauksen aihetta.

Kuten vaikkapa sen, että olen saanut jo useamman viikon nukkua niin, että ei ole tarvinnut teipata 

sideharsolappua  kasvohalvauksessa vaurioituneen silmäni päälle. 

Edelleenkään luomi ei toimi kunnolla - se ei räpsy kunnolla, mutta pysyy nukkuessa jo kiinni itsestään.

Aikamoinen parannus yöuniin, kun ei tarvitse ensin irrottaa lappua 

ja sitten taas uudelleen teipata sitä kiinni, kun yöllä käy vaikka vessassa. 

Siinä nimittäin ehti herätä kunnolla ja unenpää ei aina ihan heti löytynyt.

Mutta nytpä löytyy ja paremmat yöunet tuntuvat kyllä - ja ehkäpä näkyvätkin.

Myös edelliseen postaukseeni "Kaapista ulos..." saamani kommentit saivat kiitosvihon sivuille merkintänsä. 

Kiitos siitä kuuluu kaikille teille, jotka kommenttinne jätitte - olen niitä moneen kertaan lukenut

 ja saanut niistä rohkeutta ja uskoa siihen, että kannatti totisesti jättää ahdas kaappi;) 

Kiitosaiheita ovat olleet myös kauniit säät ja luonnon villiintyminen upeaan kukoistukseen.

Kun on monta kuukautta olla möllöttänyt pääosin sisätiloissa, on ollut riemullista päästä ulos

nauttimaan lämmöstä ja kauneudesta.

Pientä haittaa on tosin yrittänyt siitepölyallergia tehdä, mutta siihen on saatu sellaiset dropit,

että kaiken alkuvuonna kokemani jälkeen en sitä osaa edes haitaksi laskea.

Kaikki kaunis näyttää nyt puhkeavan yhtä aikaa kukoistukseensa.

Norjanangervot, syreenit, omenapuut, tuomi, pihlaja - kaikki kukkivat ja tuoksut hurmaavat. 

Ja vähän aivastuttavatkin - no, sen verran, että en ole yhtään syreeninoksaa uskaltanut sisälle tuoda.

Vaan ei haittaa sekään - ilahduttavat ne yhtälailla tuolla parvekkeellakin!

Ja ensimmäiset kesän maut! 

Raparperipiirakka tosin on leipomatta, sillä yritän täällä kotona vältellä noita makeita herkkuja, 

mutta pari kertaa olen sortunut kahviloissa siitäkin nauttimaan;)

Kesän ensimmäiset mansikat ovat kypsyneet jo parvekkeen amppelissa ja tunnustan kyllä, 

että aika nopeasti ne sieltä myös ovat hävinneet;)

Juhannusruusukin kukkii jo - toissapäivänä töistä tullessa huomasin, että ensimmäiset,

 aamulla töihin lähtiessä vielä nupuilla olleet kukat olivat jo puhjenneet.

Ja eilen oli jo koko pensas valkoisenaan.

Näyttää, että kaikkialla, minne silmä ulkona osuu, on vihreää - ja voi vain ihmetellä,

 miten monta vihreän eri sävyä maailmassa onkaan.

Jopa kaupungeissa vihertää; puistot on kunnostettu ja kukat istutettu. 

Upea, upea toukokuun loppu ja kesäkuun alku!

Tänään saadaan monessa kodissa viettää juhlaa, kun lapset kirmaavat kesälaitumille, 

nuoret valmistuvat ammatteihin ja ylioppilaat saavat lakkinsa.

Meillä ei enää näitä karkeloita ole - ja tänä vuonna ei myöskään sukulaistemme eikä ystäviemme lapsilla.

Mutta nessupaketin taidan tarvita sittenkin. Sillä aina, kun jossain kuuluu: "Jo joutui armas aika..., 

ei tämä lady kyynelittä selviä. Muistot omien lasten kevätjuhlista ovat vielä lähellä.

Tänä kesänä noita sanoja saa onneksi kuunnella ja ehkä laulaakin normi kesiä useammin,

 sillä viime sunnuntaina vietetyn Suvivirsipäivän lisäksi Suvivirsi -tapahtumia järjestetään koko kesän ajan

 ympäri maata ja sitä voi laulaa ja kuunnella muuallakin kuin koulujen päättäjäisissä.

Näillä Kirkon Ulkomaanavun organisoimilla tapahtumilla kerätään varoja kehitysmaiden lasten

 ja nuorten koulutuksen hyväksi - tänä vuonna kohdemaa on Etelä-Sudan.

Ja vaikka ei itse tapahtumiin pääsisikään, voi keräykseen toki osallistua lahjoittamalla rahaa.

Meille, jotka emme tänään pääse tätä virttä laulamaan, laitan lohduksi tähän linkin:

Vuokko Hovatta - Suvivirsi

Suloista suviviikonloppua kaikille 

ja paljon onnea kaikille tänään juhliville 

ylioppilaille ja ammattiin valmistuville!

Lady of The Messiä voit seurata myös 

Facebookin, Bloglovinin, Instagramin, Twitterin, Tumblr`n ja Pinterestin kautta