Hän on nainen, joka on aina auttanut, tukenut, rohkaissut, rakastanut ja vieläkin repisi vaikka paitansa päältään, jos hänen lapsensa tai lapsenlapsensa apua tarvitsisivat. Hän on äitini - ja hän on minulle rakas.
Äitiäni en tänäkään äitienpäivänä päässyt kasvokkain onnittelemaan, Olen tästä surullinen ja tunnen vähän syyllisyyttäkin. Mutta lähtö Hollolaan ei ole vain minusta kiinni ja niinpä sain onnitella äitiäni vain puhelimitse. Onneksi on puhelin. Ja onneksi on maailman paras veli, joka lastensa ja ex-vaimonsa kanssa piti huolen siitä, ettei äitini juhlapäivää joutunut yksin viettämään.
Itse sain herätä aamulla kahvintuoksuun, sillä isäntä ja äitienpäiväksi kotiin tullut tytär olivat laittaneet pöydän koreaksi. Oli kahvit ja kakku, oli ruusut ja lahjukset. Ja oli Micu-kisuli, jota pöydällä olleet ruusut kiinnostivat hieman liikaa;) Poikani ja miniäehdokas kävivät jo perjantai-illalla tuomassa omat kukkasensa ja tämän päivän he viettivät Helsingissä miniäehdokkaan äidin ja mummien kanssa.
Iltapäivällä kävimme onnittelemassa anoppiani Turussa ja taas oli pöytä koreana. Ja kakku maistui liiankin hyvin - tosin suurimmat annokset taisivat upota isännän ja appeni suihin;)
Tänäkin äitienpäivänä on suurin tunteeni kiitollisuus. Kiitollisuus siitä, että äitini ja anoppini vielä täällä seuranamme ovat. Ja kiitollisuus siitä, että olen itse saanut äidiksi tulla.
Olen ajatellut myös niitä äitejä, jotka tänään eivät voi äitiydestään iloita. On väsymystä, on huolia, on taloudellista ahdinkoa. On vaikeuksia avioliitossa, lasten sairastumisia.
On äitejä, jotka tänäkin päivänä juhlan sijaan joutuvat lähtemään kodistaan. Heitä, jotka pakenevat sotaa ja sortoa, nälänhätää, luonnonkatastrofeja. Ja on heitä, jotka pakenevat miehensä tai lapsensa nyrkkiä.
Olen ajatellut niitä äitejä, jotka ovat lapsensa menettäneet. Ja olen ajatellut heitä, joille lasta ei ole suotu.
Suurimmalle osalle meistä äideistä on yhteistä rakkaus lapsiimme ja huoli siitä, miten he selviävät. Ja ilo silloin, kun siivet sittenkin kantavat.
Samanlaista on äidinrakkaus niin täällä Suomessa kuin maailman toisella laidallakin. Samanlainen niin rikkaalla kuin köyhälläkin. Ja samanlainen siellä, missä lapset tuntuvat olevan turvassa kuin sielläkin, missä äidit saavat pelätä lastensa hengen puolesta.
Äidinrakkaudesta on sanottu paljon ja kauniisti, mutta yksi hienoimmista sanoituksista on tässä Anna-Mari Kaskisen runossa, jota olen täällä jakanut jo monena äitienpäivänä:
"Jos maailman äitien huokaukset
kimppuihin koottaisiin,
jos jokainen huoli ja pelko ja toive
pantaisiin pakettiin
ja jokainen piilossa itketty itku
puroina virtaisi,
ja jokainen kaipaus siivilleen saisi
nousta kuin enkeli,
niin maailmankaikkeus olisi täynnä
laulua äitien,
ja jokainen pensas ja lintu ja tuuli
katsoisi vaieten,
kun ilmojen halki valkea joukko
kantaisi valoa,
ja enkelin siipi koskettaisi
jokaista taloa.
Jo maailman äitien huokaukset
nousevat taivaisiin
ja kukaan ei tahdo hartaammin luottaa
Luojaan ja enkeliin
kuin maailman äidit, joiden sydän
sirpaleina jo on,
ja jokainen sirpale mustuneinkin
heijastaa auringon."
-runo: Anna-Mari Kaskinen-
Levollista äitienpäivän iltaa kaikille!
Lady of The Messiä voit seurata myös
Kaunis äitienpäivä kirjoitus <3 Itselläni on nyt kolmas äitienpäivä ilman äitiä. Kävimme tänään haudalla ja veimme sinne ruusuja. Ikävä äitiä ei koskaan helpota.
VastaaPoistaSinä olet muuten ihan äitisi näköinen <3
Voi Marjo - uskon hyvin, että ikävä ei hellitä, sillä äidit <3
PoistaJa et muuten ole ainoa, joka on nähnyt äidissäni ja minussa yhtäläisiä piirteitä;)
Hyvää uutta viikkoa sinulle <3
Äitienpäivä pistää aina miettimään asioita syvällisemmin. Hyvää äitienpäivää ❤️
VastaaPoistaNiin pistää, Marjo <3
PoistaKiitos kirjoituksestasi. Se kosketti erityisen paljon. Ihana tuo perhejuhla. Ja kaunis äiti, niinkuin tytötkin. Olen itse tänään paljon miettinyt edesmennyttä äitiäni. Paljon on hyviä muistoja. On niitä toisenlaisiakin. Elämä joskus vaan vie sellaiseen suuntaan ja olosuhteisiin, joihin ei itse haluaisi. Kuitenkin minullakin oli maailman paras äiti. Toivoakseni olen itsekin sellainen.
VastaaPoista
PoistaKiitos kauniista kommentistasi - ja muistan vieläkin tuon kuvaushetken, vaikka aikaa siitä onkin n. 55 vuotta.
Elämä ei koskaan mene juuri siihen suuntaan, mihin sitä itse haluaisi viedä - ei kenelläkään. Onneksi aika useimmiten korjaa ne valintamme - ja joskus jopa näyttää, että juuri niinhän sen pitikin mennä.
Tarkoitin perhekuva😁
VastaaPoista<3
PoistaÄitienpäivä on melkeinpä ohi, mutta aina voi toivotella ihanaa äitienpäivää..Äitejä kun ollaan joka päivä:)♥ Mukavaa alkavaa viikkoa♥
VastaaPoistaKiitos - sinulle myös <3 Ja kyllä - jokainen päivä olemme äitejä ja äitiemme lapsia <3
PoistaÄidit ❤️❤️
VastaaPoistaNiin, Outi - äidit <3
PoistaKaunis postaus ja Anne-Mari Kaskinen on ihana. <3<3
VastaaPoistaKiitos - ja Anna-Mari on aina ihana <3
PoistaOlipas kaunis teksi ja niin ihania ajatuksia äidistä ja äitiydestä <3
VastaaPoistaHyvää uutta viikkoa!
Kiitos - ja oikein hyvää uutta viikkoa myös sinulle, Satu <3
PoistaKaunis äitienpäiväkirjoitus <3 Hienosti sivusit äitien tarinoita, niitä maailmassa riittää. Oma äitini kuoli vuonna 2002. Minä ehdin vasta tällä viikolla äidin haudalle kukkia viemään. Gdanskista kun tultiin, niin kiirehdimme saarimökille. Eivät kuitenkaan ne kukat, vaan ne ajatukset. Ne ovat minusta ne tärkeimmät.
VastaaPoistaHyvää viikkoa sinulle <3
Totta, Tuula - eivät ne kukat, vaan ne ajatukset <3
PoistaKiitos - oikein hyvää uutta viikkoa myös sinulle <3
Kaunis kirjoitus ja ihana runo <3.
VastaaPoistaEn tiedä mitään äitiyttä suurempaa onnea, mutta äitienpäivänä mut valtaa myös sellainen haikea ja vaikeakin olo. Ei yksin siksi, etten ole yhtäkään oman äitini päivää saanut viettää, mikä on tottakai tositosi surullista, vaan siksi, että sun lailla mietin heitä, jotka olisivat äidiksi halunneet, mutta toive ei ole toteutunut. Tai sitten heitä, joilla ei äitiä syystä tai toisesta ole. Ja jotenkin sen takia tulee siitä omasta äitiyden onnesta vaiettua ja vedettyä jotenkin tavallistakin matalampaa profiilia.
Kiitos, Annukka - ja hyvin paljon samoin ajatuksin itsekin äitienpäivää vietän - eikä se ihan helpoin se minunkaan tieni äidiksi ollut: lapsia ei saa tekemällä vaan lahjoina.
PoistaOikein hyvää uutta viikkoa sinulle <3
Tosi hyvää pohdintaa. Harmi, ettet päässyt tapaamaan eilen äitiäsi. Luulen tietäväni miltä se tuntuu, vaikka itse olenkin aina äitienpäivänä käynyt äitini luona. Yhden kerran meinasin olla menemättä, mutta en vaan pystynyt. Luonto ei aintanut myöden. Ihanaa, kun omat lapsesi ovat sinua käyneet katsomassa ja ilahduttamassa. Hyvää alkanutta viikkoa sinulle, Lady ♥
VastaaPoistaAika harvoin olen enää aikuisvuosillani äitiäni päässyt äitienpäivänä tervehtimään - usein hän on myös itse ollut matkoilla tai mökkikautta aloittamassa Pohjois-Karjalassa, mutta onneksi näimme pääsiäisenä ja seuraavan kerran juhannuksena, jos Luoja suo. Ja me soittelemme miltei joka päivä, eilenkin 2 kertaa ja tänään samoin;)
PoistaKiitos - oikein hyvää uutta viikkoa myös sinulle, Kristiina <3
Ihana teksti ja oi miten kauniisti kirjoitat äidistäsi. <3 Kuulostaa kuin minun mummmilta. <3 Omaan äitienpäivään liittyy lapsista iloa, ikävä isoja lapsia, koska ovat omalla äidillään ja aina tulee mietittyä omaa vaikeaa äitisuhdetta.
VastaaPoistaIhanaa viikon jatkoa Ladysein <3
Kiitos, Tiia - minun suhteeni äitiini on vain parantunut vuosien myötä - nuorena olin varmasti aika haastava tapaus, mutta aina olen tiennyt, että äiti pitää puoliani tein mitä tein <3 Meitä äitejä on monenlaisia - ja niin on äitien lapsiakin, joille saattaa se joku muu olla se äiti - ja monella on useampikin äiti. Äidiksi tunnistaa sen, kuka rakastaa rajoitta - vaikka ne rajat joutuukin asettamaan <3
PoistaIhanaa viikon jatkoa myös sinulle, Tiia <3
Niin kaunis ja ihana äitienpäiväkirjoitus💕
VastaaPoistaAurinkoa päiviisi☀️☀️☀️
Kiitos, Kristiina - ihanaa viikonloppua sinulle <3
Poista