sunnuntai 12. huhtikuuta 2020

Tänäkin pääsiäisenä aurinkomme nousi

On pääsiäispäivän ilta. Hiljaisen pääsiäisen ilta. 

Kukapa meistä olisi vielä viime vuoden lopulla osannut arvata, millainen tästä vuodesta 2020 tulee? Emme mekään, kun jouluna teimme läheistemme kanssa suunnitelmia tälle vuodelle. Oli aikeissa viettää isännän 60-vuotispäiviä huhtikuun alussa ja yhteistä pääsiäistä koko lähisuvun kanssa. 

Vaan toisin kävi. Koko maailmamme muuttui hetkessä yhden viruksen takia. Korona laittoi meidät eristäytymään läheisistämme, ystävistämme ja harrastauksistamme. Osa meistä vetäytyi etätöihin ja osalle työssäkäynti on täynnä varovaisuutta ja pelkoa. Ja liian monelta meni myös työ. 

Elämän täytti pelko ja huoli. Huoli omasta ja läheisten terveydestä ja elämästä, huoli elannosta. Pelko siitä, kuinka moni selviää tämän taudin kourista - ja pelko siitä, millainen maailma meitä odottaa, kun tästä joskus selvitään.

Hiljaista on ollut myös täällä blogissa, sillä nyt ei sanoja ole ollut.


pääsiäismunat ja micu-kissa

Joillekin meistä pääsiäispyhät ovat monesti olleet  ne kaivatut vapaapäivät arjen keskelle. Toisille ne ovat olleet hyvä tilaisuus järjestää juhla, kutsua vieraita tai kyläillä itse.  Ja toki moni on pääsiäisen pyhinä myös kirkon oven avannut. Vaan näin ei ole tänä pääsiäisenä.

Nyt ei vietetä sukujuhlia eikä tavata ystäviä. Kirkkojen ovet ovat kiinni ja pääsiäisen kirkonmenot vietetään verkon striimien välityksellä.


Myös meillä on hiljaista. Olin jo viime vuonna suunnitellut pitäväni pääsiäisen alusviikon lomaa ja onneksi sen myös nyt pystyin pitämään. Etätyöviikot olivat sen verran intensiivisiä täynnä kriisiviestintää, somen seurantaa ja videoneuvotteluja, että olin yllättävän väsynyt. Kun lomaa aikoinaan suunnitellessani olin aikonut siivota kunnolla, laittaa hyvissä ajoin kodin pääsiäiskuntoon ja ruuat valmiiksi, en nyt jaksanut tehdä mitään. Lepäilin ja ulkoilin. Mielialakin on vaihdellut liki epätoivosta hauraaseen toivoon. 

pääsiäismunia ja suklaamunia


Kotia ei ole koristeltu kuin kukkasin ja pääsiäismunin ja ruuat - no, syödään, mitä jaksetaan laittaa. Tytär toi sentään Micu-kissan tänne meitä ilahduttamaan, sillä tytär tekee myös etätyötä ja on pystynyt karanteenia pitämään, joten katsoimme tämän vaarattomaksi vierailuksi. Poikaa ja tulevaa miniää emme ole uskaltaneet tavata, sillä miniäehdokas tekee töitä lasten päiväkodissa ja hänellä niitä kodin ulkopuolisia kontakteja on väkisinkin. Onneksi on netti ja puhelimet. Äitini on ottanut karanteenissa elämisen tosissaan - hän ei poistu kotoaan kuin kävelylenkille jai Hollolassa asuva veljeni pystyy hänen kauppa- ja apteekkiasiansa hoitamaan ja toimittamaan ostokset äidin kodin takapihalle. Äidin kanssa soittelemme päivittäin useammankin kerran. Aika käy hänelle pitkäksi, kun hän ei pysty ketään tapaamaan.  Anoppiakaan en ole tavannut, mutta toki soittelemme. Isäntä on pari kertaa käynyt oven taakse hänelle jotain ostoksia viemässä.

Tänä pääsiäisenä olen halunnut keskittyä vain oleelliseen. Huolen, rukouksen ja huokausten keskellä olen yrittänyt muistaa, miten paljon elämässäni on tällä hetkellä hyvin. Ja miten paljon aihetta kiitokseen on juuri nyt tämän kaiken keskellä. 

keltaiset narsissit

Pääsiäinenhän osuu meillä aikaan, jolloin talvi vaihtuu kevääksi. Kuollut herää eloon.

Ja siinä on se tärkein.
Hiljaisen viikon jälkeen murheellinen pitkäperjantai.
Lankalauantain hiljaisuus ja odotus.
Ja vihdoin pääsiäispäivän tyhjä hauta.
Elämä voittaa kuoleman.
Ja valo voittaa pimeyden.

Kevät on jo täällä. Ja kevään värit. Meidän etupihallamme ensimmäiset vihreät puskevat jo maasta. Luonto on herännyt jälleen eloon. Luonto hoitaa ja antaa toivon siitä, että tästä vielä selvitään. Sillä valo voittaa pimeyden, aina.

Evääksi sinulle tänä pääsiäisenä en keksi parempia sanoja, kuin on virren 105 alussa:

Aurinkomme ylösnousi,
paistaa voittovuorella.
Lämmin valo sieltä loistaa,
surut, murheet hajottaa.
Kokoon tulkaa, taivaan linnut,
suvi-ilmaan puhtaaseen.
Visertäkää, pienet leivot,
viinipuussa tuoreessa.

Kylmä talvi pois on mennyt,
myrskysää on lakannut,
lumipilvet hajotetut,
kylmä sumu selvinnyt.
Lehti puhkeaa jo puihin,
valkoruusut aukeilee.
Lounatuuli hiljaisena
Eedomista puhaltaa.

Pidetään huolta itsestämme ja toisista. Pysytään turvassa. Luotetaan, toivotaan, uskotaan.

Levollista pääsiäistä kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös

SHARE:

27 kommenttia

  1. Kovin surullisia aikoja eletään, eikä tosiaan olisi vuoden vaihteessa uskonut että tällaisissa merkeissä kevät vastaan otetaan.. On uskottava että kevät tulee kaikesta tästä Korona hässäkästä huolimatta..Rauhaisaa pääsiäisen jatkoa❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä - kevät tulee ja kesäkin. Millainen tulevaisuus on, on paljon siitä kiinni, miten hyvin pystymme suojaamaan itsemme ja muut. Joten pysytään turvassa. Hyvää uutta viikkoa sinulle <3

      Poista
  2. Me olemme olleet neljä viikkoa karanteenissa, koska haluamme olla pois hengityskoneista ym. muista lasten tähden. Tyttö on tuonut parin viikon ruuat meille pihalle. Lapset ja lastenlapset on palveluammateissa ja päiväkodeissa ja heistä on suuri huoli täällä "kultaisessa" häkissä. Aamulla katson tuttua maisemaa ja kiitän uudesta päivästä, vaikka muiden tilanne ahdistaa koko ajan.
    Mulla on toive, haave, nähdä vielä edes kerran lapsenlapsia ja tietysti myös lapsia perheineen. Jos jouluna, ehkä....
    Kaikkea hyvää sinne ja terveyttä!
    Molla korvesta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on tuleva miniä päiväkodissa töissä ja huoli on suuri. Voi vain kuvitella, millainen se on terveydenhoitoalalla työskentelevillä ja heidän läheisillään. Moni vaarantaa henkensä meidän tähtemme ja siksi onkin tärkeää, että me pidämme näistä rajoituksista kiinni ja yritämme omalta osaltamme olla levittämättä tautia. Ihan jokainen. Toivotaan, että näemme vielä läheisemme - sitä, milloin, Luoja yksin tietää. Kaikkea hyvää myös sinne <3

      Poista
  3. Kiitos Lady lohduttavista sanoista ❤

    Kovin erilaisen pääsiäisen olen itsekin viettänyt kun kaikki perinteet -
    Matteus-passio, Via Crusis, Talvipuutarhan ja Haltialan pääsiäinen
    on peruttuja. Matteus-passion kuuntelin netin välityksellä ja virittäydyin kiirastorstain tunnelmaa.

    Ihan varmasti koronalla ja tällä pandemialla on suurempi merkitys
    kuin pelkästään ihmisten sairastuminen ja pahimmassa tapauksessa
    kuolema. Virus on yhdistänyt maailman kansoja koska me olemme kaikki
    tämän näkymättömän uhan piinaamia samalla tavalla eikä kukaan ole
    turvassa. Toisaalta maapallo voi tällä hetkellä todella hyvin ja
    CO2 päästöt ovat minimissään. Ilmanlaatu on parantunut ja vedet
    kirkastuneet. Toivottavasti me myös opimme tästä pandemiasta jotain
    emmekä jatka eloamme samalla tavalla kuin aiemmin. Korona yllätti ja pysäytti
    maapallon sekä ihmiset ihan täydellisesti.

    Minä uskon siihen, että yhdessä noudattamalla annettuja ohjeita me
    voitamme tämän pandemian ja voimme jossain vaiheessa palata normaalimpaan
    elämään. Nyt ei todellakaan pidä sooloillaan vaan me olemme samassa
    veneessä ja kaikkien on soudettava samaan suuntaan. Muuten veneemme ei
    liiku. Kevät tulee kohisten kuten italialaisen Irena Vellan runossa
    kirjoitetaan kauniisti (lainaan tähän vain viimeisen säkeistön)

    Ja silloin saapui kesä.
    Koska kevät ei tiennyt sitä
    ja oli jatkanut olemistaan.

    Huolimatta kaikesta.
    Huolimatta taudista.
    Huolimatta pelosta.
    Huolimatta kuolemasta.

    Koska kevät ei tiennyt sitä
    ja opetti meille kaikille elämän voiman.

    Rauhallista pääsiäistä Ladylle❤



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos runosta, joka on minulle tuttu mutta sykähdyttää joka kerta sitä lukiessa. Ja olen samaa mieltä - olemme tässä kaikki yhdessä ja kaikkien ponnisteluja tarvitaan, jotta tästä selvitään. Yhdessä tämä voitetaan ja vaikka tappiot tulevat olemaan katkerat, toivon, että edes jotain hyvää tässä oivallamme.
      Oikein hyvää uutta viikkoa sinulle, Marjo <3

      Poista
  4. Voi Lady, haluan myös kiittää sinua lohduttavista sanoistasi ❤
    Marjollekin lämmin kiitokseni kauniista runosta ❤

    Enemmän kuin mitään muuta, haluaisin jäädä kotiin ja eristäytyä täysin ulkomaailmasta, jotta voisin tavata lapsenlapsiamme + lapsiamme, jotka tekevät etätöitä tai ovat kotona äitiyslomalla, sekä anoppiani ja omia vanhempiani. Valitettavasti tämä ei ole mahdollista, joten joudun ottamaan joka päivä riskin, mennessäni hoitamaan ja kuntouttamaan sairaalasta laitokseemme tulevia leikkauspotilaita. Työni takia en voi tavata ketään perheenjäsentäni, joten siitä syystä tämä aika on minulle erityisen raskasta ja vaikeaa.
    Toivon koko sydämestäni, että kaikki kantaisivat kortensa kekoon ja noudattaisivat annettuja kehoituksia ja määräyksiä. Haluan uskoa, että näin toimimalla, sinä ja minä, me kaikki yhdessä, selviämme kyllä tästäkin.
    Terveyttä ja toiveikkuutta, sekä palauttavaa pääsiäisen jatkoa sinulle ihanainen Lady ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ansku ❤

      Löydät runon kokonaisuudessaan tästä minun blogipostauksesta.
      Se on äärimmäisen koskettava. Hyvää pääsiäistä sinulle!

      https://styleheaven-marjorie.blogspot.com/2020/04/kaikesta-huolimatta-kevat-tuli-ja.html

      Poista
    2. Voi Ansku -te hoitoalan työntekijät joudutte tässä kriisissä kantamaan kaikkein raskaimman osan. Siksi onkin niin tärkeää, että me muut pitäisimme kiinni kaikista niistä ohjeista, joilla yritämme tautia ehkäistä ja olla mahdollisesti vielä tartuttamatta muita.
      Meillä kaikilla on läheisiä, joita vielä toivomme näkevämme ja halaavamme ja vain yhdessä tästä selvitään. Uskon, että selvitään, mutta maailma ei tule olemaan samanlainen ja toivon, että tästä jotain opimme.
      Toivosta emme luovu ja toivon sinulle jaksamista ja terveyttä tähän aikaan, Ansku <3

      Poista
  5. Murheellisia aikoja elämme todellakin. Mieli on välillä alakuloinen ja olen vähentänyt uutisten seuraamista tartuntaluvuista ja masentavista ennusteista, joiden mukaan tämä jatkuu jopa vuoden loppuun. Kesän menoja ei voi suunnitella, kun ei tiedä uskaltaako liikkua kotiseutua pidemmälle.

    Kaverin pojan perhe asuu Kuopiossa ja he piipahtivat vain ulkona ukin pihassa hakemassa kesärenkaat varastosta. Eivät uskaltaneet tulla edes kahville, kun oireettomatkin voivat olla tartuttajia. Pieni Siiri ei vielä ymmärrä onneksi, miksi ukki antoi vaan pääsiäismunat isän kautta autoon. Eivät kuulema käy myöskään vaimon vanhempien luona, vaikka asuvat samassa kaupungissa.

    Luontoretkiä voimme tehdä mutta pääsiäisen ilmat eivät suosineet. Otamme omat eväät mukaan. Mökkihöperöksi tässä muuten tulee. Leffoja tulee katseltua ja kirjoja olen lukenut ja tehnyt käsitöitä. Kevään ja kesän tulosta katosi riemullisuuden tunne, kaikki on jämähtänyt paikoilleen.
    Kiitos noista toivon sanoistasi ja että me voitamme tämän taudin. Rokotetta kehitellään kiihkeästi. Hyvää pääsiäisen jatkoa sinulle ja mukava kuulla, että olet saanut pitää lomaa ja levätä. 💕

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mieliala on minullakin vaihdellut todella paljon, mutta tahdon uskoa, että yhdessä, ohjeita noudattamalla tästä vielä selvitään - koska, Luoja yksin tietää. kaikki emme tästä selviä, mutta eihän elämässä koskaan ole ollut takuutta siitä seuraavasta päivästä - tässä kriisissä voimme ainakin tehdä osamme ja noudattaa ohjeita.
      Toivoa ja kevään iloa uuteen viikkoon!

      Poista
  6. Hiljaista on ja raskasta, mutta sitten kun miettii kuinka paljon moni on menettänyt, niin ei tohdi omia asioita edes murehtia. Eilen mulle selvisi Afrikan järkyttävä tilanne: miljoonaa asukasta kohden 5 tehohoitopaikkaa (Euroopassa n. 4000 per miljoona) ja koko mantereella 2000 hengityskonetta (Suomessa tuplaten). Mä en ole koskaan osannut oikein ajatella asioita tältä kannalta, mutta nyt ei kyllä auta muu kuin rukoilla, että Afrikka jäisi rauhaan. Taitaa olla aika toivoton ajatus.

    Hyvää pääsiäistä kuitenkin. Micu-kissa on suloinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin - kun itsellä on asiat vielä hyvin, ei tohtisi murehtia. Mutta murehtiihan sitä kuitenkin: ne omat läheiset kun ovat mielessä meillä kaikilla asuimme sitten Suomessa, siellä USAssa tai Afrikassa. Ja kyllä - Afrikan tilanne kauhistuttaa - toisaalta moni on sanonut, että siellä on totuttu suojautumaan taudeilta. Tässä taudissa ei vaan aina näytä suojautuminenkaan auttavan - eikä tästä tiedetä vieläkään tarpeeksi. Oma äitini totesi jo karanteeninsa alkuvaiheessa, että voi niitä ihmisparkoja siellä leireillä - miten he mitenkään pystyvät suojautumaan, jos tauti niille iskee. No - nyt on iskenyt jo ainakin Kreikan leireille ja pahoin pelkään, että myös Turkin valtaville. Afrikan miljoonien ihmisten pakolaisleireistä ei kukaan tiedä mitään.
      Kaiken tämän keskellä ei voi kuin yrittää noudattaa annettuja ohjeita ja pitää yllä toivoa. Yhdessä koko maailman kanssa tästä selvitään.
      Voimia sinne ja pysy turvassa, Johanna <3

      Poista
  7. Jotain positiivistäkin on tässä tilanteessa, niitä voisi luetella paljonkin, meitä ei hirveesti tää tilanne ole muuttanut, kun olemme muutenkin aina kotona kahestaan, ulkoiltua kyllä on, paitsi Joensuuhun olis ollut meno anopin 90 v. synttäreille, hän ei ota vastaan ketään, mutta kuitenkin itse käy vielä lähikaupassa,ja on pirteä kuin mikä, ehkä on niin vahva kun on käynyt läpi kaiken maailman sairaudet, sodat ja leikkaukset elämässään, sellaisia ne vanhan kansan mummot on.
    Me ollaan käyty kaupassa, koska ollaan alle 70, en oikein ymmärrä tuota ikä jakautumaa, asioilla täytyy käydä, mutta ei joka päivä.Kiitollinen olen myös että lapset on säästyneet virukselta, miten jos rajat aukee, niin tänne Turkuunhan virus leviää enemmän, täällä ei sitä ole paljon, pitäisi päättäjien ajatella ettei tulisi tehtyä virhettä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minunkin äitini olisi vielä halunnut käydä itse kaupassa, mutta hänellä on niin paljon riskitekijöitä, että jos hän taudin saisi, ei hän siitä tulisi selviämään. Joten hän uskoo ohjeita ja pysyy kotona, vaikkei se helppoa olekaan.
      Myös minua pelottaa tuo rajojen aukeaminen - mutta ilmeisesti niiden kiinni pitäminen perustuu laillisiin syihin. Ja jos ne eivät täyty, Uusimaan eristys loppuu. Toivon, että uusimaalaiset itse nyt tajuaisivat, että sinne mökeille ei lähdetä eikä sukuloimaankaan vaikka rajat aukeaisivatkin. Mutta todennäköisesti aina on niitä, jotka yrittävät syödä kuormasta - niitä yrittäjiä siellä rajoilla on ollut koko eristyksen ajankin.
      Ei tässä muuta voi kuin pitää omasta puolestaan huolen siitä, että noudattaa ohjeita ja yrittää pitää yllä toivosta. Kevät on jo täällä, kesäkin tulee ja yhdessä tästä selvitään.

      Poista
  8. Kyllähän tämä aika vetää hiljaiseksi. Luonnosta kuitenkin saa voimaa ja huomaa, että aika menee eteenpäin, oli se tilanne sitten mikä tahansa. Minulla on työt jatkuneet, mutta mies ja poika ovat kotona. Ollaan aika ylpeitä meidän teinistä, joka on nätisti jaksanut noudattaa ohjeita pysytellä kotona. Äitiä, siskoa ja ystäviä on jo kyllä ikävä, mutta toivottavasti heitäkin jo kohta päästään tapaamaan.
    Ihanaa toista pääsiäispäivää sinulle Lady <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luonto on ihmeellinen hoitaja<3 Jos jotain hyvää tässä ajassa, niin onneksi tämä kriisi iski tähän aikaan vuodesta. Se, että saa nähdä luonnon heräävän eloon, antaa toivoa ja luottamusta siihen, että kyllä kaikki vielä meidänkin elämissämme herää eloon. Läheisiä on ikävä ja huolikin on koko ajan läsnä, mutta uskotaan ja luotetaan siihen, että vielä saamme heidät nähdä ja halatakin.
      Voimia ja varjelusta sinulle näihin päiviin, Outi <3

      Poista
  9. Mulla on jostain syystä yllättävän seesteinen olo. En oikein itsekään tiedä miksi, tuntuu, että maailman mun ympärillä on muuttunut, mutta oma elämä ei. Olen kuullut tosi paljon samaa muilta masennuksen sairastaneilta, että kaikilla suinkaan tää tilanne ei oo ottanut takapakkia vaan mennyt jopa eteenpäin. Ehkä se on se, että tällä hetkellä sitä ei tunnu olevansa niin yhteiskuntaan kuulumaton kuin aiemmin, koska lähes kaikilla muillakin on haastava tilanne. Uskon, että jotain tollaista tuossa on taustalla.

    Ihanaa kevättä kaikesta huolimatta. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkäpä juuri se, että elämä ei aina ole ollut pelkkää ruusuilla tanssimista, antaa perspektiiviä nytkin ja tietää, että ihminen selviää paljosta. Toisaalta taas esim. heillä, joilla on vaikkapa terapia katkolla tämän epidemian takia, ei helppoa ole. Tämä iskee niin eri tavalla meihin jokaiseen ja me käsittelemme asiaa oman parhaan ymmärryksemme mukaan. Yhdessä tässä sittenkin kaikki olemme.
      Kiitos, Jonna, sinulle myö - kevät on ihana <3 Kaikesta huolimatta.

      Poista
  10. Kiitos, ihanasta kirjoituksesta. Niin pääsiäinen on eletty, minulle on ollut erilainen,jokupäivä itketti, annoin itkun tulla! Oli ikävä kaikkia, vierelläni oli onneksi mies,paras tukijani,lastemme isä❤.

    Ensimmäinen.kommenttini oli haihtunut taivaan tuuliin.
    On ollut ikävä vanhaa äitäni 86v, soitan joka päivä ja viemme ruokapussin oven taakse.
    Omat lapsemme, päiväkodin ope, jne.pokamme joutuu kulkemaan työpaikalleen uudelle maalle. Onneksi vaan kaksikertaa viikossa, voi tehdä kotona töitä,viimetalvena tohtoriksi väitelly!
    Tulee sekava kirjoitus, asumme täällä pohjoissavavossa, tapetilla on oltu.
    Suuri Luoja meitä auttakoon❤, ihanaa kevättä❤
    Seija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myös minä itk
      in pääsiäisenä. Olo on välillä ollut ikävää ja huolta täynnä mutta kyynelkanavat aukesivat vasta, kun näin videon, jossa joukkohaudattiin ihmisiä New Yorkissa. Siinä oli jotain niin surullista ja epätodellista, että silloin annoin surunkin tulla.
      Minulla on myös ikävä äitiäni enkä edes oven taakse pääse, mutta onneksi on puhelin ja onneksi on maailman paras veli, joka äidin asioita hoitaa. Lapsista on tietenkin huoli ja miehestäni, joka edelleen joka päivä töissä käy.
      Mutta toivoa ei pidä menettää, kyllä tästä selvitään, kunhan vaan yhdessä noudatetaan anntettuja ohjeita. Ja meillä on edelleen jäljellä mahdollisuus nauttia luonnostamme maailman kauneimmassa maassa.
      Ihanaa kevättä sinne ja varjelusta sinun ja läheistesi elämään, Seija <3

      Poista
  11. Voi itku miten ihana tuo kissakuva ja muutkin. <3 Nyt on kyllä hyvä, että vanhukset ottavat tosissaan eristyksen, vaikka onhan tämä mielelle kovaa aikaa. Silti aika tuo pintaan yhteisöllisyyden, lämmön ja välittämisen vaikka ne huonot puolet on isoja.

    Mieli on odottava ja jaksaa toivoa, mutta tiedostan myös, jos korona tulee lähelle ja käy huonosti, niin silloin olosta tulee lohduton ja toivotan. Kauniisti kirjoitit, että valoa on pimeyden jälkeen, sitä kaihoten ajatellessa.

    Sydämellistä viikon jatkoa ja voimia ihana Lady. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä - on tärkeää, että ihan jokainen meistä ottaa ohjeet tosissaan. Ja kyllä - on tämä kovaa aikaa kaikin puolin mutta tuo kyllä esille sen, mikä tässä elämässä on tärkeintä. Ja jaksan uskoa, että tästä selvitään yhdessä ja vielä tulee sekin päivä, kun saadaan tavata, halata ja silittää sen rakkaan läheisemme kättä <3
      Lempeää viikon jatkoa myös sinulle, Tiia ihaNainen <3

      Poista
  12. Kiitos sanoistasi. Itse olen terveydenhoitoalalla. Olen jaksanut vielä hyvin, romahdus tulee varmaan sitten kun tämä on ohi..joskus. olen pitänyt mielessäni sen, että meille pn annettu toivo ja tulevaisuus. Niin kauan pärjätään, kun pn toivo. Jaksamista sinullekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Te terveydenhoitoalalla olevat joudutte vaarantamaan henkenne meidän muiden puolesta ja uskon, että ei se voi olla jättämättä jälkiään. Siihen toivoon ja tulevaisuuteen on pakko luottaa ihan meidän jokaisen - muuten emme tätä jaksa. Mutta toivotaan yhdessä <3
      Jaksamista ja varjelusta sinulle, Talvikki <3

      Poista
  13. Itselle tässä on jotain iloakin. Korona toi mahdollisuuden tehdä kotoa töitä, mikä on nyt pentujen kanssa tosi ihanaa. Toimistmme siirtyi 100% etätyöhön. Me uskaltauduttiin kokoontua kuuden hengen pääsiäisseurueeseen nauttimaan hyvästä ruoasta ja perheestä. Ruoat tilasin ensimmäistä kertaa noutotilauksen kautta, mikä olikin tosi näpppärä. Nyt kun kaupat palkkaisivat henkilökuntaa riittävästi pakkaamaan, että seuraavan tilauksen saisi ennen juhannusta :) Voimia ja positiivisia ajatuksia Lady ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin toimisto on pääasiassa etätöissä - sinne saa toki mennä ja joku käykin siellä aina silloin tällöin, mutta suurin osa tekee nyt kaiken kotoa käsin. Teams-kokouksia piisaa.
      Ihanaa, että olette pääsiäisen saaneet viettää yhdessä - me emme uskaltaneet, sillä kuulun riskiryhmään ja kun mies tekee kuitenkin töitä toimistolla, on sekin vaara, että oireettomana olisi tartuttanut muita. Mutta toivottavasti tulee vielä pääsiäisiä, jolloin saamme kaikki yhdessä juhlia.
      Voimia sinne ja haleja pennuille <3

      Poista

Kiitos - kommenttisi ilahdutti suuresti!

BLOGGER TEMPLATE DESIGNED BY pipdig