sunnuntai 10. toukokuuta 2020

Äitienpäivän iltana, koronakeväällä 2020

On äitienpäivän ilta. Ulkona sataa vettä ja istun olohuoneessa nojatuolissani tyttären Micu-kissa jalkojeni juuressa. Siihen se käpertyi nukkumaan kun ensin oli yrittänyt syödä sukkiani. Tytär istuu sohvalla ja pelailee. Isäntä punkaa jotakin takapihalla.

On monella tapaa samanlainen äitienpäivän ilta kuin on ollut monina aiempinakin vuosina. Ja sittenkin niin erilainen. 


Turun sakura 2020

Tätä äitienpäivää on varjostanut huoli läheisistä, ystävistä ja koko maailmasta. Korona on erottanut meidät toisistamme ja pelko elää monien mielessä. Samalla korona on näyttänyt meille sen, miten elämä ja sen kulku eivät ole koskaan itsestäänselviä. Ja että tässä maailmassa me emme yksin selviä kukaan. Mutta yhdessä, toisiamme auttaen ja tukien me selviämme. Ja niin menemme läpi tämänkin ajan, joka tulee muuttamaan maailmaamme enemmän kuin mikään ennen sitä.

Vaikka korona vaikuttaakin elämäämme monin eri tavoin, on kuitenkin elettävä juuri tätä päivää. Huomisesta emme kukaan tiedä. Emme koronan aikana emmekä normioloissa. Ja siksi olemme tänäänkin juhlistaneet äitejä. Kukin omalla tavallaan.


Meillä tämä päivä alkoi samoin kuin aiempinakin vuosina: heräsin kahvintuoksuun ja valmiiseen kahvipöytään. Oli ne perinteiset ruusut, oli kakkua ja lahjaksi ostettu kirja. Oli tytär ja Micu-kisuli ruusuja vaanimassa.

Tänäänkin, niin kuin monena aiempanakin äitienpäivänä, soitin puhelun äidilleni Hollolaan ja onnittelin häntä. Tänäänkään en ole siellä hänen luonaan itse juhlapäivänä. Veljeni ja minun hänelle ostaman lahjan posti kiikutti jo viime viikolla hänen ovelleen ja ruusumme hän sai tänään veljeltäni, joka kävi häntä tervehtimässä. 

Itse sain tänään myös nähdä poikani ja tulevan miniäni. Ja tapasimme ulkona anoppiani ja kälyäni. Suunnittelimme kesää: tulevaa juhannusta ja elokuulla toivottavasti vietettäviä poikani häitä. 

Turun sakura 2020

Tytär käytti minua vielä Turussa, jossa käväisin pikaisesti työpaikalla hakemassa sinne jätetyn uuden työpuhelimen. Ja kirsikkana koko äitienpäivän kakun päällä kävimme juomassa kahvit kirsikkapuiden alla. Olin jo pelännyt, että menetän Turun sakuran kokonaan, mutta tytär oli kuullut toiveeni ja toteutti sen.

Minun äitienpäiväni oli täysi ja liki täydellinen. Täydellinen se olisi ollut, jos olisin saanut omaa äitiäni nähdä.

Moni muukin äiti on saanut juhlia perhepiirissä ja osa joutunut juhlimaan etänä. Ravintolajuhlia ei kukaan ole tänä vuonna voinut viettää. Monia erilaisia tapoja juhlia - ja monia erilaisia äitejä ja äitien lapsia. 

On äitejä, jotka yksin odottavat, että joku muistaisi edes onnitella - ja on lapsia, jotka kaipaavat äitiä, jota ei ole. Erilaisia kohtaloita. Monenlaisia elämiä.

Kuitenkin suurimmalle osalle meistä äideistä on yhteistä rakkaus lapsiimme ja huoli siitä, miten he selviävät. Ja ilo silloin, kun siivet sittenkin kantavat.

Samanlaista on äidinrakkaus niin täällä Suomessa kuin maailman toisella laidallakin. Samanlainen niin rikkaalla kuin köyhälläkin. Ja samanlainen siellä, missä lapset tuntuvat olevan turvassa kuin sielläkin, missä äidit saavat pelätä lastensa hengen puolesta. 

Tänä vuonna myös me lapset olemme saaneet pelätä äitiemme tai isoäitiemme puolesta. Mutta pitämällä rakkaamme turvassa tästäkin selvitään. Ja jos Luoja suo, saamme vielä heidät nähdäkin ja halata kunnolla.

Meille kaikille haluan vielä antaa tähän sanat, jotka emeritus piispa Irja Askola muutama vuosi sitten äitienpäivänä kirjoitti:

"Enkelit tanssivat
sinivuokoissa ja aamuhaleissa.

”Onnea, äiti!”

Ne ovat hiljaisen hellästi myös siellä, missä tyhjän sylin tuska raastaa.
Ne tyynnyttelevät siellä,
missä räiskyvä nuori tai mököttävä puoliso ei taivu äitienpäivämuottiin.
Ne viipyilevät siunaten siellä,
missä joku turhaan odottaa soittoa, käyntiä, pientä muistamista.

Jumala, siunaten saattele
meidät kaikenlaiset
läpi tämänvuotisen äitienpäivän."


Hyvää Äitienpäivää jokaiselle äidille ja kaikille äitien lapsille!

Lady of The Messiä voit seurata myös
SHARE:

11 kommenttia

  1. Tosiaan erilainen äitienpäivä oli tänä vuonna. Mekään emme järjestäneet tuttua "äitienpäiväseremoniaa", vaan vietimme tätä päivää kukin tahoillamme; me kahdestaan kotona ja tyttäret perheineen omissa kodeissaan. Toki onnittelusoitot ja viestit tulivat perille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuolla tavoinhan se tänä vuonna on juhlittu suurimmassa osassa suomalaiskodeissa. Toivotaan, että ensi vuonna olisi jo toisin.
      Hyvää uutta viikkoa, Krisse - pysy turvassa <3

      Poista
  2. Eilen ajelimme tyttären luo Turun Ispoiseen, niin kunnallissairaalan tien varrella oli upeita kirsikkapuita kukassa, henkeä salpaavan kaunista.
    Aurinkoista viikkoa !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On niin hienoa, kun Turussa näitä kirsikkapuita on siroteltu ympäri kaupunkia eikä kaikkien tarvitse pakkautua yhteen paikkaan niitä ihailemaan!
      Hyvää viikkoa sinulle - pysythän turvassa <3

      Poista
  3. Rakas Lady, omaat sellaisen taidon kirjoittaa, että täällä pitelin sydäntä. Postaus tulvillaan rakkautta, kaihomieltä, onnea ja arvostusta elämää kohtaan ja huolta. Kaikkea puit sanoiksi mitä täälläkin koetaan. <3


    Mummi on sairaalassa ja sinne ei pääse käymään ja mietin, tässäkö tämä nyt sitten on, mummi, minulle ainoa äiti, jos ei pääse edes hyvästelemään. Toivottavasti mummi sieltä vielä virkoaa ja päästään juhlimaan mummin 99vee synttäreitä ensi kuussa. Mummilla ei ole koronaa, mutta mummi selvisi 1,5 vuotta sitten keuhkokuumeesta, teräsmummi.

    Muuten äitienpäivänä aamulla ensi töikseni mennessä vessään, pyyhekoukussa roikkui kaunis kukkakimppu ja ihana kortti teksteineen ukkelilta. Lapsilta pakotetut halit, teinit, hehe. Mutta eilen haettiin 15 Tampereelta isoveljen luota, niin pääsin meidän poikaakin äitienpäivänä halaamaan, ilman koronaa poika olisi toki ollut äitienpäivänä äidillään. Kyllä lämmitti kaksinkertainen äitienpäivärutistus ja toivotus pojan kanssa eilen.Eli kyllä täälläkin on lasi niin täysi vaikka aikuista tytärtä en nähnyt sitten eilen ollenkaan, mutta sain niin kauniin viestin. Rakkaus ei ole pakkoa, se on vaan rakkautta.

    Ihanaa uutta viikkoa ja postissa käyn harvakseen, mutta pyrin menemään sinne tällä viikolla, jotta arvontavoittokin pääsee ilahduttamaan. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tiia, kauniista sanoistasi <3 Itse ajattelin, kun tätä tekstiäni luin, että kyllä tekstistä huomaa, että liian harvoin tällä hetkellä!
      Kyllä nämä meidän huolemme vanhemmistamme ja isovanhemmistamme ovat yhteisiä - ja kun vielä päälle se huoli, että ehdimmekö heitä enää ollenkaan näkemään. Mutta uskotaan ja toivotaan, että tästä selvitään ja sinäkin ehdit mummoasi vielä tapaamaan. Ilokseni olen nyt huomannut, että monet vanhainkodit ja hoitolaitokset ovat pystyneet järjestämään jos ei kaikille ulkotapaamismahdollisuuksia niin sentään ikkunan läpi. Sekin lohduttaisi jo sekä vanhuksia että meitä, jotka heitä kaipaamme.
      Ja kauniisti kirjoitit: rakkaus ei ole pakkoa, se on vaan rakkautta <3
      Äläkä huolehdi - paketilla ei ole kiirettä eikä sen vuoksi kannata erikseen postiin lähteä. Lähetät sitten, kun on helpompi postissa asioida!
      Levollista uutta viikkoa myös sinulle - pysythän turvassa <3

      Poista
  4. Haettiin siis 15v tytär Tampereelta isoveljen luota. ;)

    VastaaPoista
  5. Niin kaunis kirjoitus taas:) Surullista kun ei voi tavata omia vanhempiaan tilanteen vuoksi.Täällä Israelissa luvut ovat laskeneet sen verran alas, että viime viikolla saivat isovanhemmat vihdoinkin tavata lastenlapsiaan, 2 kk tauon jälkeen,mutta 2 metrin päästä ja kasvomaskit naamalla,mutta onhan sekin enemmän kuin ei yhtään. Täällä ei ole äitienpäivää enään vaan perhepäivää, joka oli maaliskuussa, mutta oma liian aikaisin poismennyt äitini tulee tietysti aina mieleen tällaisena päivänä. Kaunista viikkoa sinulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Jael <3 Ja todellakin tämä tilanne vanhempiemme ja isovanhempien suhteen on surullinen mutta uskon, että välttämätön tällä hetkellä. Onneksi meillä on mahdollisuus ulkoilla ja monet vanhukset pääsevät edes kesällä ulkona tapaamaan läheisiään.
      Hyvää uutta viikkoa sinulle sinne - pysythän turvassa <3

      Poista
  6. Ihanasti kirjoitettu Lady! Kyllä, paljon oli samaa tässä äitienpäivässä, mutta paljon myös erilaista. Ei nyt nähty meidän äitiä, eikä päästy grillailemaan yhdessä, mutta sain onneksi nähdä lauantaina äitini turvavälin päästä. Kyllä on jo ikävä oman äidin halia!
    Ihanaa viikkoa sinulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Outi <3 Itse ajattelin, että miten voikaan niin samanlainen tuntua niin erilaiselta! Toivotaan, että ensi vuonna olisi jo toisin ja saisimme juhlia isommalla joukolla. Ja onneksi on kesä tulossa ja saamme ainakin ulkona tavata läheisiämme!
      Ihanaa viikkoa myös sinulle - pysythän turvassa <3

      Poista

Kiitos - kommenttisi ilahdutti suuresti!

BLOGGER TEMPLATE DESIGNED BY pipdig