Enpäs olekaan tänne mitään ehtinyt viikkoon raapustella - aloitin työt vuorotteluvapaan jälkeen maanantaina ja olen kyllä ollut lievästi sanoen "out of order".
Vaikka sijaiseni olikin hoitanut työt ihan mallikkaasti, niin shokki työpöydän äärellä oli melkoinen. Uudet koneet ja ohjelmat, uudet salasanat, tiedostot ties missä palvelimilla.
Maanantaiaamu pakkasessa bussipysäkillä odotellen myöhässä olevaa linjuriautoa palautti jo karuun todellisuuteen - tätä se sitten taas olisi seuraavat kuukaudet. Kylmää ja pimeää. Ja pimeää, kun kotiin tulee. Kuvat siis näillä meikäläisen kameroilla julkaisukelvottomia - asukuvia ei tule. Mutta eipä niissä ole juuri näytettävääkään - viikko oli ns. toimistoviikko maanantaita lukuunottamatta. Maanantai alkoi heti henkilökuntapalaverilla, The Boss käväisi näytillä ja toivotti pikaisesti tervetulleeksi takaisin töihin. Häippäsi kapsakkiensa kanssa Helsinkiin ja seuraavan kerran näinkin hänet sitten Linnan kemuissa telkkarista. Ehdittiin onneksi vielä perjantai-iltapäivällä vähän palaveeratakin. Mutta viikon siis sain onneksi piiloutua huoneeseeni. Alkuviikko oli yhtä palelemista - ulkona olin kuin Michelin-ukko konsanaan ja sisällä, no - katsokaa itse, mitä on tämän päivän virkanaisen toimistolook:
Joulua en edelleenkään ole ehtinyt pahemmin laitella - hieman valoja on kuitenkin saatu jo pihalle, terassille ja parvekkeelle. Sisälle en laita ennenkuin vähän ennen joulua. Näin minulla on ollut tapana ja näin se tulee olemaan tänäkin jouluna.
Eilen käväisin vähän jouluostoksilla. Alkoi ahdistaa kaiken sen hurlumhein keskellä. Jotain löytyi kuitenkin pukinkonttiinkin. Ja pääsin vihdoin kampaajalle - olin antanut hiusteni olla luonnontilassa vuorotteluvapaan (3 kk) ajan, sillä rahat olivat hieman normaalia tiukemmassa. Heräsin toissaviikolla siihen tosiasiaan, että peilistä katseli entistäkin pelottavampi rölli ja yritin saada omalle kampaajalleni ajan - ei onnistunut; hän lomaili ja seuraava vapaa aika olisi ollut juuri ennen joulua. No, minulla on ensi viikolla sellaiset kuviot, että pitäisi olla hieman siedettävämmän näköinen ja sain varattua ajan "varakampaamostani" eiliselle. Hiuksista tuli ihan siedettävät, mutta kampaamonautinnosta ei voinut kyllä puhua: kampaamo, jossa oli n. kymmenen asiakasta samaan aikaan ja hyörinä ja pyörinä sen mukaista, ei sitä pystynyt antamaan. Ei, vaikka kampaaja yritti parhaansa. Ei ikinä enää - parasta varata omalle kampaajalle aika jo tammikuulle valmiiksi.
Sain viikolla A Blog With Substance-tunnustuksen aikuisen naisen buduaarin ihanalta bloggarilta Merjalta ja XL Cheap Chicin upealta Sarilta.
Kiitokset ihaNaiset!
Tunnustuksen säännöt ovat seuraavat:
- Jaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle
- Ilmoita heille tunnustuksesta
- Kerro kahdeksan asiaa itsestäsi
Koska useimmilla on tämä joulunaika aika hektinen ja aika moni on nuo tunnustukset jo tehnyt, en aio jakaa tätä kenellekään - jos joku haluaa sen tästä poimia, ole hyvä;)
Tässä tunnustuksia:
1. Blogini nimi kertoo jo paljon - kotini on näyttämöni - ja sitä ei tällä hetkellä parane näytellä. Sotkua piisaa. Likaista meillä ei ole, mutta tavaraa vain on liikaa.
2. Olen syysihminen. Pidän kauniista, kuulaista syyssäistä. Silloin on helpompi jopa hengittää. Ajoittainen sadekaan ei haittaa - silloin voi vetäytyä sisälle kirjan äärelle.
3. Olen kenkähullu. Niitä on reilusti yli 100 paria. En ole uskaltanut laskea. Ja vaikka olen päättänyt, että nyt ei tule uusia, tiedän, että sorrun. Eilenkin hiplasin muutamaa paria. Ja yhdet jäivät mieleen kummittelemaan. Eivätkä olleet edes tarjouksessa.
4. Minulla on terapeutti. Hänen nimensä on Viiru. Minun oma stressitohtorini. Kuvakin löytyy.
5. Olen syntynyt Pohjois-Karjalassa, käynyt kouluni Lahdessa, opiskellut Turussa ja asun Kaarinassa. Sielunmaisemani on tuolla, mistä tuo alla oleva kuvakin: mökiltä, 30 kilometriä Kolilta.
6. Olen ylihuolehtiva äiti. Lapseni, jotka ovat jo täysi-ikäisiä (19v ja 21v) ovat pian muuttamassa omilleen ja minä olen jo nyt kauhuissani. Omalla tavallani iloinen, että uskaltavat ja haluavat. Mutta. Eilen illallakin säikähdin ambulanssin ääntä, kun nuoret olivat autolla liikenteessä jossain. Olen joutunut taistelemaan itseni kanssa, etten soittele perään tarkistussoittoja. Ja pidätellyt Isäntää, joka niitä on yrittänyt tehdä;)
7. Pidän musiikista ja taiteista. Kaikenlaisesta musiikista. Mutta tällä hetkellä eniten rockista ja metallista. Niillä minuun saa vauhtia.
8. Olen kirjahullu. Luen laidasta laitaan. Siispä kirjoja on joka paikka täynnä.
Tässä linkki, jota kuuntelemalla ja katselemalla näkee pienen osan minua: Harmaja -yhtye laulaa yhden lempirunoilijoistani, Saima Harmajan, runoon sävelletyn Sydäntalvella. Ja laulajana iki-ihana, monesta heavybändistäkin tuttu JP Leppäluoto:
Tänään sytytän toisen adventtikynttilän ja toivotan kaikille stressivapaita joulunalusaikoja.
Ja kiitos vielä uusille lukijoille Ninnille, Myrskylle, Tiinalle, Marke Saloselle, Saariston Kasvatille ja Heskalle - toivottavasti viihdytte.