sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Raskasta Joulua 2016 -kiertueen avajaiskonsertti Baltic Princessillä - ja joulu saa tulla

Toissa viikon lauantaina käynnistyi taas Raskasta Joulua -kiertue ja tänä vuonna sen 
avajaiskonsertti pidettiin Baltic Princessillä
Itse asiassa konsertteja oli kaksi - lauantai-illalla se raskaampi versio
 ja sunnuntai-iltapäivällä vielä akustinen.

raskasta joulua 2016

Minähän olen näissä Raskasta Joulua -konserteissa kiertänyt jo vuosia milloin missäkin; 
hevimpiä versioita joululauluista on kuunneltu kiertueen alkuaikojen klubikeikoilla ja näiden viime 
vuosien konserttisalikonserteissa.

Viime vuonnahan RJ-kiertueella oli 10-vuotisjuhlavuosi ja tämä vuosi on jo 11. kiertuevuosi.
Ja näitä keikkoja ja konsertteja olen täällä blogissakin hehkuttanut moneen otteeseen 
- ja tottahan sen teen tänäkin vuonna:)

Toissa lauantaina mekin isännän kanssa astelimme Baltic Princessille Turun satamassa ja vaikka päivällä
vielä tuntui, että mahdammeko jaksaa ollenkaan lähteä, sillä kummallakin oli aikamoinen viikko takana
ja tuntui, että ei olisi huvittanut kuin heittää pitkäkseen ja potea pientä flunssanpoikasta sängyn kätköissä.

Mutta liput oli hankittu ja mielikin alkoi iltaa kohden piristyä ja päätimme sittenkin lähteä reissuun.

raskasta joulua 2016 avajaiskeikkailijat

Sillä illan artistikattauskin oli sellainen, että sitä ei tehnyt mieli missata: 
solisteina Ari Koivunen, Marco Hietala, JP Leppäluoto, Antti Railio ja ensimmäistä kertaa
 näillä RJ-kiertueilla mukana oleva Nightwishin solisti Floor Jansen - ja tottakai tuttuakin tutumpi
 RJ-yhtye: Vili Ollila, Tuomas Wäinölä, Mirka Rantanen, Erkki Silvennoinen sekä Erkka Korhonen,
 joka on mies koko kiertueen takana.

Laivalle oli saapunut myös monia ystäviä ja tuttuja, joiden kanssa on näitä kiertueita
 käyty kuuntelemassa ja oli kiva nähdä myös pitkästä aikaa taas heitäkin.

Itse keikoista en osaa mitään järjellistä sanoa, sillä molemmat olivat niin huikeita, että kyllä 
nämä olivat yhdet parhaimmista RJ-keikoista ikinä - elleivät peräti parhaat.

Enkä osaa eroa tehdä edes hevimmän tai akustisen keikan välille - kyllä kummassakin jalka vipatti
ja allit saivat toden totta kyytiä;)

Ari Koivunen, Antti Railio - Raskasta Joulua 2016


Ari Koivunen - Raskasta Joulua 2016

Kun tämä lady sai kuulla vaikkapa Ari Koivusen laulamana Sylvian Joululaulun ja Ilouutisen,
JP Leppäluodon tulkitseman Konstan Joululaulun, Floor Jansenin version White Christmasista,
Marco Hietalan ja Floor Jansenin molemmat konsertit päättäneen Ave Marian ja paljon muuta,
 olin jo aika lähellä joulua ja virisi se tuttu joulumieli.

Ari Koivunen ja Marco Hietala - Raskasta Joulua 2016

En edes usko olevani kovin puolueellinen (kaikki minun juttujani lukeneet tietävät, 
miten paljon fanitan Ari Koivusta), jos totean, että Arin ääni soi näillä keikoilla
 sellaisissa sfääreissä, etten ole tainnut aiemmin kuulla. 

Kyllä - Ari on Herra Ääni! Enkä ollut ainoa tätä mieltä oleva
 - laivan käytävillä kuulin hänen ääntään muidenkin kehuvan useaan otteeseen.

JP Leppäluoto - Raskasta Joulua 2016

JP Leppäluoto - Raskasta Joulua 2016

Ja JP Leppäluoto, Herra Hurmuri, jonka ei tarvitse kuin sormeaan koukistaa, niin yleisön kädet nousevat. 
Ja kun hän laulaa Konstan Joululaulun, eräs vanha höperö lady pyyhkii silmäkulmiaan;)

Marco Hietala - Raskasta Joulua 2016

Marco Hietala ja Erkka Korhonen - Raskasta Joulua 2016

Marco Hietala ja JP Leppäluoto - Raskasta Joulua 2016

Marco Hietala taas on varsinainen veitikka ja pitkässä vaaleassa tukassaan näyttää erehdyttävästi tontulta
 -  hänen hyväntuulista ja veijarimaista esiintymistään ei voi kuin ihailla!
 Se, että suuret estradit ovat tuttuja, näkyy kyllä.
 Näkyy hyvässä, sillä hän ei sorru diivailuun. 
Ja se Ave Maria - se, että Marcon laulamana se on itseoikeutetusti näiden konserttien viimeinen laulu,
 on vaan se piste iin päälle - ja niissä konserteissa, kun Marco ei ole ollut mukana, 
on kuin jotain jäisi puuttumaan.

Antti Railio - Raskasta Joulua 2016

Vasta muutaman vuoden näissä konserteissa mukana kiertänyt Antti Railio taas näytti, että hän
totisesti tähän joukkoon kuuluu - ääni soi upeasti ja Anttia alkuvuosina vaivannut jännitys ei enää
näy hänen laulaessaan.

Floor Jansen - Raskasta Joulua 2016

Marco Hietala, Floor Jansen, Erkka Korhonen - Raskasta Joulua 2016

Floor Jansen taas näytti siltä kuin olisi tähän joukkoon aina kuulunut - osansa oli varmasti sillä,
 että Hietalan Marcon hän jo Nightwishistä tunsi entuudestaan ja oli tottunut Marcon kanssa esiintymään.

Upea, upea laulaja - niin ulkoisesti kuin ääneltäänkin. 
Ja pakko sanoa, että paras näiden RJ-keikkojen naissolisteista tähän asti.

Raskaana olevaa Flooria kohtaan muut solistit ja yhtyeen jäsenet olivat varsinaisia herrasmiehiä ja häntä 
kohdeltiin kuin kuningatarta. Diivan elkeitä ei hänestäkään löytynyt vaan hän säteili ympärilleen lämpöä,
jonka yleisökin vaistosi - ja myös palkitsi hänet upeilla aplodeilla.

Erkka Korhonen - Raskasta Joulua 2016

Ja Erkka Korhonen, Herra Maestro - hän oli taas koonnut joukkonsa ja veti molemmat konsertit
 upeasti läpi, vaikka laiva kiertueen avajaiskonserttipaikkana ei helpoin lienekään
 - kuulin, että soundcheckeille ei liikoja aikoja ole.
Vaan mistään ei huomannut - kaikki sujui hienosti ja uskonpa,
 että Erkka itsekin oli tyytyväinen kiertueen avaukseen.

Raskasta Joulua 2016

Ja yhtye - jokainen sen jäsen oli taas kerran sellaisessa vedossa,
että sitä oli ilo kuunnella - ja katsella, sillä näistä herroista näkee sen,
miten paljon he tästä hommasta tykkäävät;)

Ainakin yleisö oli innoissaan - sillä olihan meitä siellä isännän kanssa muutama muukin.

Raskasta Joulua 2016 Baltic Princessillä

Jopa sunnuntain akustisessa päiväkonsertissa oli tunnelma katossa - tai voisin melkein sanoa taivaissa.

Ja molempien keikkojen loppuessa olisi toivonut niiden vielä jatkuvan. 

Kiitos jälleen koko Raskasta Joulua -kööri - joulu saa tulla.
Kiitos ystävät ja tutut - oli ilo taas tavata ja halata.
Kiitos Baltic Princess - järjestelyt sujuivat hienosti ja laiva keikkapaikkana toi mieleen ne vanhat
klubikeikkapaikat - silti olo oli kuin konsertissa konsanaan. 
Saimme molempien hyvät puolet!

Ja sen verran jäi vielä nälkä, että kotiin tultua olemme isännän kanssa tuota konserttikalenteria
uudemmankin kerran tutkineet - eivät nämä viimeiseksi RJ-keikaksi tänäkään vuonna tule jäämään;)

Voin todeta:




Hyvää Joulunodotusta kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös 




SHARE:

sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Tatska, jonka melkein otin - koru, jonka melkein sain

Olen haaveillut välillä tatuoinnista. Kyllä. Minä.

Mutta ottamatta on, sillä siinä vaiheessa, kun kuvittelen, miltä se ihanuus muutaman vuoden kuluttua ruttuisen pepunkannikan päällä näyttäisi, olen tullut toisiin aatoksiin.

Ja täytyy myös myöntää, että sen verran paljon olen saanut erilaisissa tutkimuksissa juosta, että pelkään myös sitä, miten sen takia jäisi jokin magneettikuva ottamatta. Tiedän - nykyisin on myös kasvispohjaisia värejä, mutta kun tuo ajatus on päähän iskostunut, ei se hevin sieltä lähde. Vanha pää - minkäs teet?

Näin joskus jossain blogissa jutun silikonikoruista, jotka näyttivät ihan tatuoinneilta - ja silti koruilta. Ajattelin tuolloin, että tuo on ihan minun juttuni, mutta jostain syystä jäi asia tutkimatta.

Niinpä, kun ennen joulua löysin Skanssin joulupöytien joukosta tuon silikonikoruja valmistavan Plastic Triben pöydän, ei kauan nokka tuhissut vaan oheinen koru sujahti Ladylle - ja olisi helposti sujahtanut moni muukin siinä myynnissä olleista koruista, jos olisi aikaa ollut enemmän.


Tuo koru on nimittäin ihan kuin minulle tehty - muistuttaa tatuointia - ja peittää kivasti kaulan ryppyisyyttä;) Isännän mielestä se on ihan kuin pitsiä. Pöh - minulle mitään pitsiä - ihan selvä hämähäkinverkko tuossa on. Rock-rock.

Plastic Tribe on suomalainen yritys, tuotteet suunnitellaan ja valmistellaan Suomessa - ja mikä parasta, sillä on verkkokauppa.

Sillä tälle korulle kävi temppu nimeltä katoaminen - se koristaa nykyisin tyttäreni kaulaa. Joten minä joudun lähtemään verkkokauppaostoksille ja toivottavasti pystyn pitämään kukkaroni nyörit kasassa, sillä niin monta ihanuutta tuolta löytyy.

Ja ihan tiedoksi: tämä ei ole mikään tuoteyhteistyö eikä maksettu mainos - minä vaan tykkään näistä tuotteista ja suomalaista, hyvää tuotetta on kiva mainostaa ihan ilman vastikettakin.

Ulkona paukkuu pakkanen, alkaa olla sen sinisen hetken aika, pyykkikone hurisee alakerrassa, lohi kypsyy uunissa, kissa kehrää korissaan ja minä istun villasukissani ja nautin sunnuntai-iltapäivän rauhasta.

Ja jaan teille tähän talviseen iltapäivään evääksi videon, jonka olen täällä jakanut joskus aiemminkin, mutta joka kyllä kestää sen uudelleenkin. Harmaja-yhtyeen Sydäntalvella, jossa pohjana Saima Harmajan runo.
Ja laulajana upea JP Leppäluoto - tuttu mies mm. Northern Kingistä, Charonista ja Poisonblackista. Tällä kertaa hieman erilaisena:

Upeaa tammisunnuntaita ihan jokaiselle!
SHARE:

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Työt alkoivat - ja tunnustuksia A Blog with Substance



Enpäs olekaan tänne mitään ehtinyt viikkoon raapustella - aloitin työt vuorotteluvapaan jälkeen maanantaina ja olen kyllä ollut lievästi sanoen "out of order". 

Vaikka sijaiseni olikin hoitanut työt ihan mallikkaasti, niin shokki työpöydän äärellä oli melkoinen. Uudet koneet ja ohjelmat, uudet salasanat, tiedostot ties missä palvelimilla.

Maanantaiaamu pakkasessa bussipysäkillä odotellen myöhässä olevaa linjuriautoa palautti jo karuun todellisuuteen - tätä se sitten taas olisi seuraavat kuukaudet. Kylmää ja pimeää. Ja pimeää, kun kotiin tulee. Kuvat siis näillä meikäläisen kameroilla julkaisukelvottomia - asukuvia ei tule. Mutta eipä niissä ole juuri näytettävääkään - viikko oli ns. toimistoviikko maanantaita lukuunottamatta. Maanantai alkoi heti henkilökuntapalaverilla, The Boss käväisi näytillä ja toivotti pikaisesti tervetulleeksi takaisin töihin. Häippäsi kapsakkiensa kanssa Helsinkiin ja seuraavan kerran näinkin hänet sitten Linnan kemuissa telkkarista. Ehdittiin onneksi vielä perjantai-iltapäivällä vähän palaveeratakin. Mutta viikon siis sain onneksi piiloutua huoneeseeni. Alkuviikko oli yhtä palelemista - ulkona olin kuin Michelin-ukko konsanaan ja sisällä, no - katsokaa itse, mitä on tämän päivän virkanaisen toimistolook:



Joulua en edelleenkään ole ehtinyt pahemmin laitella - hieman valoja on kuitenkin saatu jo pihalle, terassille ja parvekkeelle. Sisälle en laita ennenkuin vähän ennen joulua. Näin minulla on ollut tapana ja näin se tulee olemaan tänäkin jouluna.

Eilen käväisin vähän jouluostoksilla. Alkoi ahdistaa kaiken sen hurlumhein keskellä. Jotain löytyi kuitenkin pukinkonttiinkin. Ja pääsin vihdoin kampaajalle - olin antanut hiusteni olla luonnontilassa vuorotteluvapaan (3 kk) ajan, sillä rahat olivat hieman normaalia tiukemmassa. Heräsin toissaviikolla siihen tosiasiaan, että peilistä katseli entistäkin pelottavampi rölli ja yritin saada omalle kampaajalleni ajan - ei onnistunut; hän lomaili ja seuraava vapaa aika olisi ollut juuri ennen joulua. No, minulla on ensi viikolla sellaiset kuviot, että pitäisi olla hieman siedettävämmän näköinen ja sain varattua ajan "varakampaamostani" eiliselle. Hiuksista tuli  ihan siedettävät, mutta kampaamonautinnosta ei voinut kyllä puhua: kampaamo, jossa oli n. kymmenen asiakasta samaan aikaan ja hyörinä ja pyörinä sen mukaista, ei sitä pystynyt antamaan. Ei, vaikka kampaaja yritti parhaansa. Ei ikinä enää - parasta varata omalle kampaajalle aika jo tammikuulle valmiiksi. 


Sain  viikolla A Blog With Substance-tunnustuksen aikuisen naisen buduaarin ihanalta bloggarilta Merjalta ja XL Cheap  Chicin upealta Sarilta. 
Kiitokset ihaNaiset!

Tunnustuksen säännöt ovat seuraavat:
- Jaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle

- Ilmoita heille tunnustuksesta
- Kerro kahdeksan asiaa itsestäsi

Koska useimmilla on tämä joulunaika aika hektinen ja aika moni on nuo tunnustukset jo tehnyt, en aio jakaa tätä kenellekään - jos joku haluaa sen tästä poimia, ole hyvä;)

Tässä tunnustuksia:

1. Blogini nimi kertoo jo paljon - kotini on näyttämöni - ja sitä ei tällä hetkellä parane näytellä. Sotkua piisaa. Likaista meillä ei ole, mutta tavaraa vain on liikaa.

2. Olen syysihminen. Pidän kauniista, kuulaista syyssäistä. Silloin on helpompi jopa hengittää. Ajoittainen sadekaan ei haittaa - silloin voi vetäytyä sisälle kirjan äärelle.

3. Olen kenkähullu. Niitä on reilusti yli 100 paria. En ole uskaltanut laskea. Ja vaikka olen päättänyt, että nyt ei tule uusia,  tiedän, että sorrun. Eilenkin hiplasin muutamaa paria. Ja yhdet jäivät mieleen kummittelemaan. Eivätkä olleet edes tarjouksessa.

4. Minulla on terapeutti. Hänen nimensä on Viiru. Minun oma stressitohtorini. Kuvakin löytyy.



5. Olen syntynyt Pohjois-Karjalassa, käynyt kouluni Lahdessa, opiskellut Turussa ja asun Kaarinassa. Sielunmaisemani on tuolla, mistä tuo alla oleva kuvakin: mökiltä, 30 kilometriä Kolilta.




6. Olen ylihuolehtiva äiti. Lapseni, jotka ovat jo täysi-ikäisiä (19v ja 21v) ovat pian muuttamassa omilleen ja minä olen jo nyt kauhuissani. Omalla tavallani iloinen, että uskaltavat ja haluavat. Mutta. Eilen illallakin säikähdin ambulanssin ääntä, kun nuoret olivat autolla liikenteessä jossain. Olen joutunut taistelemaan itseni kanssa, etten soittele perään tarkistussoittoja. Ja pidätellyt Isäntää, joka niitä on yrittänyt tehdä;)

7.  Pidän musiikista ja taiteista. Kaikenlaisesta musiikista. Mutta tällä hetkellä eniten rockista ja metallista. Niillä minuun saa vauhtia. 

8. Olen kirjahullu. Luen laidasta laitaan. Siispä kirjoja on joka paikka täynnä. 

Tässä linkki, jota kuuntelemalla ja katselemalla näkee pienen osan minua: Harmaja -yhtye laulaa yhden lempirunoilijoistani,  Saima Harmajan,  runoon sävelletyn Sydäntalvella. Ja laulajana iki-ihana, monesta heavybändistäkin tuttu JP Leppäluoto:




Tänään sytytän toisen adventtikynttilän ja toivotan kaikille stressivapaita joulunalusaikoja.

Ja kiitos vielä uusille lukijoille Ninnille, Myrskylle, Tiinalle, Marke Saloselle, Saariston Kasvatille ja Heskalle - toivottavasti viihdytte.

SHARE:
BLOGGER TEMPLATE DESIGNED BY pipdig