keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Ruusuja ja vadelmia - tunnelmia ja muistoja Sauvon farmilta

Käväisimme viikonloppuna isännän kanssa Sauvon farmillamme
 - isännällä oli tarkoitus ajella nurmikot ja siistiä pihapiiriä ja minä olin ajatellut
 pelastaa viinimarjat Kaarinaan pakastimeen.
Ja myös tarkistaa sen hökötyksen, jota isäntä sinne ennen minun lomaani viikon pykäsi.

Tuosta rakennelmasta en sano muuta kuin sen, että kuvan siitäkin otin, mutta tänne en sitä laita;)

Olen paljon täällä kirjoitellut omasta sielunmaisemastani Pohjois-Karjalassa 
mutta vähemmälle esittelylle on jäänyt Sauvon farmimme.
Se paikka, missä ovat isännän juuret ja lapsuuden muistot.
Nyt saatte pienen maistiaisen tästä isännän mansikkapaikasta.

kastanjapuiden reunustama maisema

Farmi, jonka muutama vuosi sitten lunastimme appivanhemmiltani heidän muuttaessaan Turkuun 
palvelujen lähelle, on vuosien myötä tullut rakkaaksi myös minulle,
 sillä siellä minut liki 30 vuotta sitten esiteltiin isännän vanhemmille.

 Ja siellä ovat lapsemme aikoinaan viettäneet monia kesäpäiviä keittäen anopin kanssa savipuuroa
tai juosseet pitkin pihaa ja tannerta appiukkoni ollessa hevonen tai mörkö.
Mitä nyt lapset ja lapsenmieliset vain keksivätkin;)

Talo, joka farmilla nykyisin on, ei ole sama, jossa isäntä on lapsuutensa viettänyt - mutta maisemat ovat.
Alkuperäinen talo myytiin uusille omistajille jo aikoja ennen minua
 ja vähän matkan päähän rakennettiin 80-luvun loppupuolella tiilitalo.

punaiset ruusut

Vielä silloin, kun isännän kanssa yhdessä tulevaisuutta suunnittelimme, toivoimme,
että jonakin päivänä peltoja hoitaisimme ja maatilaa jatkaisimme.
Isäntä voisi tehdä talvet töitä insinöörinä, kesät viljellä ja minä voisin tilalta käsin käydä Turussa töissä.

Vaan aina eivät asiat mene niin kuin nuorena suunnittelee.
Tuli EU - ja kävi selväksi, että pientilallisten elämä Suomessa ei tulevaisuudessa herkkua olisi.

Ja kun viimeisetkin julkiset kulkuyhteydet Turkuun siirtyivät liki 10 kilometrin päähän pääteille,
totesimme isännän kanssa, että maanviljelijöitä meistä ei tulisi.

vaaleanpunainen ruusu - pink rose

Appivanhempani luopuivat pelloistaan jo ennen muuttoaan sieltä pois
 ja pellot tuottavat nyt satoaan  uudelle omistajalle.

Toki tilan ympärille kunnon suoja-alueet jätettiin ja ehkäpä joskus eläkkeellä 
- jos Luoja suo - siellä vielä jotain kasvatetaankin.

Talo on aikoinaan rakennettu metsätontille ja sen ympärille on raivattu iso pihapiiri,
 jota reunustavat metsämaisemat sekä pelloista erottava kastanjapuiden rivistö. 
No - kastanjoiksi isäntä niitä väittää mutta minä en ihan varma ole, 
sillä yhteenkään kastanjapähkinään en ole vielä siellä törmännyt;)

red rose

Tänä päivänä pihaa koristavat viherpeukalon omaavan anoppini ansiosta muutamat perennapenkit, 
jasmiinipuu sekä pieni rosario. Sinne tänne on istutettu monenlaisia ruusulajikkeita
 ja kesäkuun puolivälistä lähtien pitkälle kesää tuoksuvat ruusut aina jossain päin pihaa.

Nyt käydessämme suurin osa ruusuista oli jo kukkinut
 mutta vielä siellä muutama lajike jaksoi meitä ilahduttaa.

valkoiset ruusut - white roses


vaaleanpunainen ruusu - pink rose

Pihaan on istutettu myös jonkin verran hyötykasveja: on pari omenapuuta,
 kirsikkapuita, viinimarjapensaita, vadelmaa ja mansikkaa.

Mansikkaistutukset ovat tällä hetkellä villiintyneet ja tarkoitus onkin ensi kesänä 
kyntää mansikka-alue ja pienentää sitä hieman. Ja vaikka istutukset ovat olleet hoitamatta,
 niin kyllä sieltä vielä tälläkin visiitillä kotiin maistelumarjat poimin.
Enemmänkin olisi ollut tarjolla mutta nyt meni aika vadelmapensaissa puuhatessa.

kypsät vadelmat - rasberries

Sillä pakkohan nuo ihanat, juuri kypsyneet vadelmat oli tuolta noukkia.
Aika hyvän saaliin sieltä sainkin ja kotona riitti sitten puuhaa niiden perkaamisessa pakastimeen.
Vielä jäi osa odottamaan kypsymistä - tarkoitus on vielä tällä viikolla käydä nekin noukkimassa.

Ja samalla tarkistamassa, josko nyt olisivat viinimarjatkin poimittavissa.
Sillä vaikka niitä varten farmille lähdinkin, eivät ne vielä viime viikonloppuna kypsiä olleetkaan.
No - ehtiihän nuo sieltä hakea - jolleivat linnut ehdi ensin.

Nimittäin kirsikat näyttivät kyllä linnuille kelvanneen
 - onneksi niitä  kuitenkin sen verran oli, että minunkin koriini niitä
 ihan tyydyttävä määrä päätyi.

Ja näyttää siltä, että tänä vuonna saamme myös omenasatoa - puut notkuivat raakileita.
Viime vuonnahan puut eivät tuottaneet omenan omenaa.

kissankellot - blue flowers

Ihasteltavaa pihalla ja sen ympäristössä riittää yllinkyllin, sillä kun tontti on alunperin ollut metsätontti,
on sinne myös sitä metsääkin jätetty ympärille. Kissankellot, kielot, päivänkakkarat ja monet muut
luonnon kukat kukkivat pitkin kesää.

Ei ihme, että appiukollani oli aikoinaan tapana sanoa farmille johtavassa tienristeyksessä, 
että "tämä on maailman paras paikka".
Ja taitaa hän sen saman todeta vieläkin, kun farmilla muutaman kerran kesässä vierailee.

Muutama vuosi sitten, kun jouduimme isännän kanssa päättämään, mitä talon kanssa teemme, 
olin aluksi sitä mieltä, että turhaan otamme harteillemme vielä lisätyömaan.
Meillä kun on täällä Kaarinankin rivitalokodissamme tontti hoidettavana ja näytti siltä,
että farmi ei enää nuorisoammekaan kiinnostanut.

Mutta isäntä halusi pitää kotitilansa ja loppupeleissä sitten minäkin.
Nimittäin kun joskus tästä Kaarinan kodista luovumme ja muutamme Turkuun, tulee tuo
isännän mansikkapaikka Sauvossa olemaan paljon enemmän käytössä kuin nykyisin.

Ja vaikka nuorisomme aikoinaan vannoi, että heitä ei enää tuonne maalle saa, 
niin ovatpa koittaneet nekin ajat, jolloin hekin siellä ystävineen ovat viihtyneet.
Siellä kun on tilaa ja avaruutta, on nukkumapaikkoja vaikka kuinka monelle
 - ja siellä voi pitää ääntä ja meteliä ilman että kukaan häiriintyy;)

Nytkin he ovat jo varanneet viikonlopun elokuun alusta.
Tiedämmepä isännän kanssa olla poissa tieltä - ja varautua tyttären kissan hoitajiksi;)

maisema Sauvossa

Noissa maisemissa isäntä tänäänkin päivän vietti raivaamassa pensasleikkurin kanssa ympäristöä.
Remontit farmilla ovat tältä kesältä ohi - mitä nyt uusi savupiipun kansi pitää asentaa.

Tulevat kesät ovatkin sitten toinen juttu - sisällä talossa odottaa aikamoinen työmäärä.
Mutta vasta sitten, kun tämä Kaarinan koti on saatu remontoitua.
Ja siihen saattaa meidän remonttitahdillamme ja -taidoillamme hieman aikaa kulua;)

Huomenna on tarkoitus taas Sauvossa piipahtaa - mutta vain pikaisesti, 
sillä aikomus on myös ehtiä Turkuun Kansainvälisille markkinoille.

Elleivät viinimarjapensaat houkuta enemmän;)

Aurinkoisia kesäpäiviä kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös 



SHARE:

32 kommenttia

  1. Kaunis, tunnelmallinen paikka! Ihanat vadelmat ja ruusut.

    VastaaPoista
  2. Kaunista!

    Vadelmapensaissa olen minäkin ahkeroinut -ihan kotikulmilla Helsingissä - tuloksena paitsi naarmuiset käsivarret ja sääret, myös ihan kiva satsi pakkasessa talvea odottamassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tuolla kaunista - ja vadelmapensaat ovat kyllä varsinaisia naarmuttajia - mutta ovat ne vadelmat talvella nautittaessa myös jokaisen naarmun väärti:)

      Poista
  3. Kiva oli kurkistaa farmillenne. Kauniita istutuksia ja rauhaisaa pihapiirin tunnelmaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rauhaisaa siellä todellakin on ja istutuksia en edes minä ole vielä onnistunut turmelemaan;)

      Poista
  4. Tunnelmallinen paikka! Mua jopa harmittaa, että meillä ei lapsuudessani koskaan ollut mökkiä, missä rakentaa muistoja itselleen. Tosin V:n mökissä riittää remonttihommaa niin moneksi vuodeksi, että tuskinpa olisi minun puolen mökillä aikaa käydäkään :) Ja ymmärrän kyllä täysin, miksi nuorisonne tuonne haluaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tuo pihapiiri tunnelmallinen ja sinne liittyvät meilläkin monet muistot - myös ystävien kanssa jaetut. Onneksi muistot eivät katso paikkaa - ne rakentuvat sinne, missä ne rakkaimmat ja läheisimmät ovat <3

      Poista
  5. Todella kivoja maisemia ja ihana, että teillä oli mahdollisuus farmi lopulta pitää. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin olen tänä päivänä onnellinen tuosta paikasta <3

      Poista
  6. Vastaukset
    1. Kyllä - pihapiiri on kaunis ja kukkia en minäkään ole vielä onnistunut tuhoamaan;)

      Poista
  7. Ihanaa, että pystyitte lunastamaan, sillä mitä enemmän tulee sukupolvia, sen haastavammaksi paikkojen lunastaminen menee. Aivan ihana paikka teillä ja voi miehen hökötys, hih, ihana. <3

    Mummin kesäpaikka Sipoossa ja hyvinkin mieheni vanhempien paikka Kirkkonummella menevät jossain kohti myyntiin ja tunnen suurta haikeutta asiasta. Sipoossa vietin kaikki lapsuuden kesät ja se, että niillä kalliolla talsii vieraiden varpaat on asiana sietämätön.

    Ihanaa loppuviikkoa Lady ihanuus <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta - liian usein joudutaan sukupaikoista luopumaan tänä päivänä! Ymmärrän haikeutesi Sipoon ja Kirkkonummen suhteen <3
      Itse elättelen salaistakin salaisempaa toivetta, että niin Pohjois-Karjalan mökin poluilla kuin Sauvon farmin pihallakin tepastelisivat vielä omienkin lasteni lapset. Vaikka he ovat pyhästi vannoneet molemmat, että lapsenlapsia ei tule. Mutta niin vannoin itsekin aikoinaan ja kuinkas kävikään;)
      Kiitos - ihanaa loppuviikkoa myös sinulle, Tiia ihaNainen <3

      Poista
  8. Kaunis paikka teillä! On ihanaa kun on tuollaisia paikkoja, joissa suvun tarinat elävät. Työtä ne toki tuottavat, mutta silti. Ja iso arvo on silläkin, että isännällä on paikka, jonne rakennella hökötyksiään ;) Mukavaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tuo paikka kaunis on ja sinne liittyy niitä muistojakin vaikka muille jakaa <3
      Työtä niissä on, mutta saapahan todellakin isäntä puurtaa toimistopäivänsä pois mielestään;)
      Kiitos - mukavaa loppuviikkoa myös sinulle, Anu <3

      Poista
  9. Aivan upeat kuvat ja mikä paikka! Mekin kiersimme lapsuuteni maisemia Pohjois-Karjalassa eilen ja tuli kyllä lapsuuden kesät elävästi mieleen. Mukavia kissanhoitohetkiä ja loppuheinäkuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos - kyllä tuo paikka on minustakin kaunis:) Ja en muuten tiennytkään, että sinullakin on muistoja Pohjois-Karjalasta!
      Kiitos toistamiseen - kissa vipeltää tälläkin hetkellä tuossa ympärillä - jonkin vilperttikohtaus meneillään;)

      Poista
  10. Olipa sattuma, kun juuri eilen ajelimme sauvossa. Olimme läpikulkumatkalla. En ole ennen siellä käynyt. Sanoin miehelle, että täällä Se Ladykin viettää aikaansa. Oli hän hetken ihmeissään, kun ei ole koskaan yhtään blogia lukenut. Kerroin mistä on kysymys. Juttelimme tätä sellaisessa kohdassa, jossa näkyi iso tuulimyllyvipperä metsän takaa. Ja voi kuinka kaunista seutua Se olikaan. Ei mitään tasaista lakeutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten kiva kommentti:) Meidän farmihan ei ole ihan siinä Sauvon keskustassa vaan Sauvo-Karunatien varrella ja sielläkin aikalailla tieltä piilossa. Sauvossa minua varmaan viehättääkin juuri tuo, ettei ole tasaista lakeutta - siellä voi välillä näyttää vähän Pohjois-Karjalalta, vaikka järvet ja ne kunnon vaarat puuttuvatkin!
      Ei muuten meidänkään isäntä ole yhtään blogia lukenut - eikä someta muutenkaan, joten vapaasti saan täällä häärätä;)
      Ihania kesäpäiviä sinulle!

      Poista
  11. Tämä on ollut upea vattuvuosi, möyryän joka päivä pihamme puskissa ja täytän pakastinta, ihanaa! <3 Aurinkoista viikonloppua Lady!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama täällä - vadelmia on tarjolla vaikka kuinka paljon - sen kun vain poimii:)
      Kiitos - aurinkoa myös sinun viikonloppuusi <3

      Poista
  12. Hieno paikka! Meilläkin olis vadelmia pihassa...eipä ole tullut noukittua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tuo paikkana on hieno - ja ehkäpä sinulla vadelmat ovat liian lähellä;)

      Poista
  13. Ihastuttava juttu Sauvon farmista. Tuo otsikkokin sopisi vaikka sarjafilmille: Ruusuja ja vadelmia. Ja niin ihastuttava on tuo ympäristö, että siellä se pitäisi filmata. Muistorikas paikka teille ja farmin tarina jatkuu...
    Ihania heinäkuun päiviä teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos - tuo paikka on meille rakas ja kyllä, näyttää siltä, että farmin tarina jatkuu:)
      Muistatko muuten, että Sauvossa on kuvattu aikoinaan Painajainen -niminen TV-sarja, jonka yhtä pääosaa näytteli entinen missi Johanna Raunio? Itse muistan aina tuon sarjan, kun Sauvon keskustaan eksymme;)
      Aurinkoisia päiviä myös teille!

      Poista
    2. Muistan tuon Painajaisen ja Johanna Raunion siinä. Mieleeni jäi, että Johanna suoriutui hyvin roolistaan. Mutta sitä en muistanut, että sarja oli kuvattu Sauvossa... Siis Sauvolla olisi perinteitä sarjafilmille :D

      Poista
    3. Kyllä se Sauvossa kuvattu oli joten perinteitä löytyy;)

      Poista
  14. Hieno juttu että ette ole luopuneet tuosta paikasta. Ja marjoja tuntuu tulevan vaikka kuinka paljon ja se vasta onkin ihanaa.
    Mukavaa kesän jatkoa sinulle ja perheellesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen itsekin tänään onnellinen farmistamme:)
      Ja tästä vuodesta näyttää tulevan hieno marjavuosi - vaikka metsässä minua ei nähdäkään kyykkimässä näine polvineni. Onneksi on noita pensasmarjoja ja muut voi ostaa;)
      Kiitos - hyvää kesän jatkoa myös sinulle ja läheisillesi!

      Poista
  15. Miten kauniita kuvia olet ottanut, Suomen kesä <3 Ihania lomapäiviä ihana Lady <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomen kesä ❤️ - kiitos ja ihanaa kesän jatkoa myös sinulle ihaNainen Tiia ❤️

      Poista

Kiitos - kommenttisi ilahdutti suuresti!

BLOGGER TEMPLATE DESIGNED BY pipdig