Asante - kiitos - suurin ilo on antamisen ilo

Olen aiemminkin kirjoitellut siitä, miten me, joilla on asiat kunnossa ja aineellista hyvää yllinkyllin,
 voimme tuota hyvää laittaa myös kiertoon.

Ja kerronpa jälleen kerran. Tällä kertaa vain yhden esimerkin kera.

Asante. Kiitos.

Törmäsin noihin sanoihin noin vuosi sitten Akaasian alta -blogin Jaanan postauksessa. Ja törmäsin näihin kuviin:

Kuvat: Akaasian alta -blogista,  Jaanan luvalla julkaistu

Silloin vuosi sitten Asante otti vielä ensiaskeliaan. Vaikka paljon oli jo toki ehtinyt tapahtuakin.

Tarvittiin kolme sinnikästä ja  avarasydämistä naista, Elina, Jaana ja Tuija.

Ja näky, visio.

  Näky siitä, miten pienimuotoisen avun välittämisellä  voidaan yhdistää auttajia ja autettavia, tuoda toivoa sinne, missä sitä ei ole: kehitysmaiden pienimmille ja turvattomimmille orvoille, hylätyille ja poisheitetyille.

Nämä kolme naista  aloittivat Keniasta, Nairobin Mogran orpokodista. Sillä siellä Nairobin slummeissa ovat Tuija ja Elina tehneet vapaaehtoistyötä ja Nairobissa asuu ja tekee vielä kesään saakka kehitysyhteis- ja kriisinhallintatyötä Jaana.

Nuo  Mogran orpokodin lasten silmät kertovat omaa tarinaansa siitä, mitä iloa pienelläkin välittämisellä voidaan tuottaa. Ja ne kertovat tarinaa siitä, miten toivo syntyy. Sillä se jos mikä, on elämässä tärkeintä: toivosta kasvaa tulevaisuus.

Ja eihän näiden naisten näky tuonne Mogran orpoihin pääty - siinä ympärillä on avara Afrikka ja monen monta orpoa ja poisheitettyä.

Siitä, miten Asante -yhdistys sai alkunsa, miten se on kehittynyt ja mitä kaikkea se on jo ehtinyt saada aikaan, saat tietoa Asante -yhdistyksen juuri avatuilta omilta sivuilta. Myös Facebookin kautta pääset hankkeeseen tutustumaan liittymällä Asanten omaan Facebook -ryhmään. 

Tällä hetkellä Asantelle kerätään kannatusjäseniä ja etsitään yhteistyökumppaneita. 

Elokuussa, kun yhdistys on toiminut vuoden, saadaan rahankeräyslupa.

Tietoa siitä, miten hanke etenee ja miten voit siihen liittyä mukaan, saat Asanten sivuilta.

Jaanan kutsun ja kuulumiset voit lukea tästä: Akaasian alta - A must read. Asante. Kiitos.

Jos nuo Mogran orpojen silmät puhuvat sinulle, käypä tutustumassa ja liity mukaan hankkeeseen.

Minä liityin.

Asante. Kiitos.

Oikein hyvää uutta viikkoa kaikille!

Top 5 -haaste - osat 2. ja 3. - ja kiitokset arvontavoitosta

Jo hyvän aikaa sitten Miss Bubble´s lifestyle -blogin Sadulta saamaani Top 5 haasteeseenhan vastasin jo osittain postauksessani täällä.  Silloin tarinoin lempikaupungeistani. Ja laiska kun olen, jätin loput haasteen osat myöhemmin tehtäviksi.

Sadun minulle antamat 5 asiaa olivat: kaupunki, lemppariruoka, sisustuksen kulmakivet, haavelista ja hyväksi koettuja vinkkejä elämänvarrelta.

Nyt yritänkin vastailla lemppariruoka- ja sisustuksen kulmakivet -osioihin. Loput runoilen sitten joskus, jahka niitä hauduttelen.

5 lemppariruokaa:

Minulla on yksinkertaiset makunystyrät. 

Pidän suomalaisesta perusruuasta sekä välimerellisistä mauista. 

Kovin eksoottiset ja itämaiset aromit eivät tähän ladyyn uppoa. 

Ei myöskään monen lempiruoka sushi, vaikka sitä meillä tyttären valmistamana aina silloin tällöin nautitaan.

1.Kala

Suomalainen kala kaikissa muissa muodoissa paitsi ei keittoina.  Hiillostetut ahvenet, graavisiika, lohi miten päin vain, haukimureke - nams ja maiskis; sanoo Ladyn suu.

2. Salaatit

Ruokaisat salaatit. Kana-, fetajuusto-, katkarapu-, savukalasalaatti -  tuoreista vihanneksista kootulle pedille kasattuina. Kastikkeena oliiviöljy ja balsamico. Ripaus suolaa ja mustapippuria. Se on siinä.

3. Kana

Paistettuna joko grillissä, pannussa tai uunissa. Ei panerointia. Mausteina rosmariini, pesto tai Provencen yrtit. Yksinkertaisen hyvää.

4. Peruna

Keitetty peruna. Uudet perunat. Uuniperuna. Itsetehdyt lohkoperunat uunissa. Perunasalaatit. Ei ranskalaisia perunoita. Ei muussia.

5. Jälkiruuat

Suklaafondant kunnon vaniljajäätelöllä, letut puolukkahillolla, juustokakku ja marjat. Marjat sellaisinaan. Ja cremee brulee. Hedelmät. 

En millään pystynyt valitsemaan vain yhtä;)

5 sisustuksen kulmakiveä

Mielelläni sanoisin, että kotimme on tyylikäs, avara ja designklassikoita tulvillaan. 

Mutta kun ei ole. 

Meillä on sisustus sitä-sun-tätä ja vähän päälle. 

Vanhaa ja uutta sekaisin. Liian paljon tavaraa. 

Lähtökohtina mukavuus ja kodikkuus.

1. Sohva

Iso ja mukava. Sellainen, johon mahtuu koko porukka ja vähän enemmänkin. Ja torkuille yhtäaikaa sekä Lady että Isäntä. Ja Viiru. Siis kulmasohva. Eikä ole saanut maksaa maltaita - Viiru on jo 2 sohvaa tuhonnut ja hyvällä alulla on tämän nykyisenkin hävitysoperaatio.

2. Kirjat

Kirjahyllyissä, joita on joka huoneessa. Myös keittiössä. Kirjoja on pinoissa yöpöydillä. Sohvan vierellä odottamassa. Siellä täällä. Sohvapöytäkin on vitriinipöytä, jonne on säilötty kauneimmat taidekirjat. Koti ilman kirjoja ei ole minun kotini.

3. Taulut

Joka huoneessa, melkein joka seinällä. On arvokkaampia ja vähemmän arvokkaita. Pääosin grafiikkaa. Muutama öljyvärimaalaus. Ja tyttären tekemää taidetta.

4. Yksiväriset seinät

Taulujen takia. Niissä on tarpeeksi väriä ja eloa.

5. Suuret ruokapöydät

Sekä keittiössä että olohuoneessa. Keittiön pöydän ääreen mahtuu tarvittaessa 8 henkeä ja olohuoneen 12. Pitää olla tilaa perheelle ja ystäville. Syödään hyvin, istutaan pitkää iltaa. Ruokapöydän äärellä syntyvät parhaat keskustelut sekä oman perheen kesken että ystävien kanssa. Suurten pöytien äärellä ovat lapset aikoinaan tehneet läksynsä, niiden äärellä on pelattu lautapelejä ja korttia. Ja pelataan edelleenkin. 

Jos nimittäin saadaan raivattua tilaa, sillä tällä hetkellä olohuoneen pöytä on täynnä tyttären kyniä, papereita, maaleja, piirustuslevyjä yms. - ja on vielä pari kuukautta, sillä silloin pitäisi hänen lopputyönsä kuvataiteilijan opinnoissa olla valmis. No, näyttää siellä olevan tällä hetkellä Ladyn toinen läppärikin, laukku ja pari kirjaa. Ja muutama lehti.

Kiitos vielä uudelleen Sadulle haasteesta, josta tällainen hölösuu ei yhdellä kertaa selviä;)

Ja Sadulle kiitos myös ihanasta arvontavoitosta.

Voitin Suomen Tekstiilin valmistaman pellavafroteisen suihkukintaan ja pesusydämen. Lisäksi mukana oli huumaavan tuoksuinen Nesti Denten sypressipuusaippua. Näille tulee käyttöä!

Sadun blogista löytyy vaikka mitä - kauneutta, reseptejä, elämänpohdintaa - kannattaa tutustua Miss Bubble´s lifestyle -blogiin, jollei se vielä ole tuttu. Ihastutte.

Maailma on mallillaan - aurinkoakin on jo tervehditty. Pieni flunssanpoikanen yrittää tosin iskeä, mutta who cares, sillä keväthän siellä jo nurkan takana odottaa. 

Oikein hyvää viikkoa kaikille!

Nainen on...

Tänään olemme viettäneet kansainvälistä Naistenpäivää ja sen ruusukimpun kiikutti aamulla Isäntäkin Ladylleen. 

Tuskinpa mies olisi muuten muistanut, mutta hän sattui poikkeamaan aamulla anoppilassa ja oli varmaan saanut sieltä ohjeistusta.

No, kyllä minä aina ruusut huolin - ja pusun moiskauksen.

Mielenkiinnosta googlettelin hakusanalla "nainen on" - ja tällaista löytyi internetin ihmeellisestä maailmasta:

- Nainen on valttia

- Nainen on toinen ihmisen sukupuolista, naaraspuolinen ihminen

- kaunis Nainen on paratiisi silmälle, helvetti sielulle ja kiirastuli kukkarolla

- Nainen on myytävänä myös Suomessa 

- Nainen on painoaan tarkkaileva ruuanlaittaja

- Yksin elävä, lapseton Nainen on yhä monella tapaa vähän kummajainen

- Missä iässä Nainen on parhaimmillaan

- Nainen on tehty miehen kylkiluusta

- Nuori Nainen on edelleen riski pomolle

- Nainen on omistanut elämänsä seksinukelta näyttämiselle

- Tatuoitu Nainen on ruma

- Tulevaisuuden Nainen on lyhyt ja pyöreä

- Siivoava nainen on seksikäs

Ja jokainen nainen on ruusun arvoinen - tässä meille kaikille:

Sanotaan, että suomalainen nainen on tasa-arvoinen. 

Silti Suomessakaan naisen euro ei ole euro ja miehen nyrkki on väkevä.

Maailman kaikissa osissa naisen osa ei ole lähellekään sitä mitä meillä. 

Mutta jo yksikin nainen voi paljon muuttaessaan maailmaa - ja monta naista yhdessä vielä enemmän. 

Naisen asemaa - ja maailmaa - voi parantaa vaikka osallistumalla moniin eri hankkeisiin Un Womenin sivuilla - esim. tukemalla Tosielämän Supersankareita.

Myös Naisten Pankki on hyvä väylä tukea kanssasisariamme siellä, missä asiat eivät hyvin vielä ole.

Kaikille naisille - ihanille Tosielämän Supersankareille - tämän illan voimabiisiksi vaikkapa:

Cher - Woman´s World

Hyvää Naistenpäivän iltaa jokaiselle ihanalle Naiselle!

Kohtuullisemmin, yksinkertaisemmin, ympäristöä säästäen - Ekopaasto

Olen jo parina vuonna osallistunut Ekopaasto -kampanjaan. Ja niin teen myös tänä vuonna.

Olen joskus aiemminkin paastonaikaan luopunut  elämässäni jostain sellaisesta asiasta, josta luopuminen on kirpaissut. Sillä eihän paasto ole mitään, jos luovutaan jostain sellaisesta, mikä ei tunnu missään tai mistä luopuisi muutenkin. Yhtenä vuonna luovuin paastonajaksi suklaasta ja eräänä vuonna television katselusta.

Tämänvuotinen Ekopaasto on jo kolmas laatuaan. Se alkoi keskiviikkona 5.3. ja päättyy pääsiäisenä 19.4. Ekopaasto kannustaa pienentämään omaa hiilijälkeään ja löytämään hiljentymisen ja kohtuullisuuden merkityksen omassa arjessaan.

Tänä vuonna ympäristötalkoisiin kannustavat mm. juontaja Anne Kukkahovi, järjestöpäällikkö Satu Taiveaho sekä Facebookissa omalle keskoslapselleen 875 grammaa -sivuston perustanut Tomi Takamaa.

Kampajasivuilta löytyy lisätietoa, ehdotuksia ja esimerkkejä siitä, miten kampanjaan voi osallistua.

Minähän olen jo pitkään yrittänyt kohtuullistaa elämääni ja kulutustani. Tavoitteenani ei ole ollut pelkästään saada tätä hyrskynmyrskylä-huushollia järjestykseen vaan muutenkin yksinkertaistaa elämääni ja hiljentää tahtia. 

Yrittää jättää aikaa elää tätä päivää ja nauttia sen jokaisesta hetkestä.

Olen jo kohtuullistanut esim. vaateostojani - ja itsekin yllättynyt siitä, että olen oppinut kaupoissa kyselemään, tarvitsenko oikeasti tätä tai tuota. Useimmiten en. No, välillä sorrun ja lähtee lapasesta, mutta sitten vaan aloitetaan alusta. Niinkuin elämässä yleensäkin. Uudet alut.

Tänä vuonna aion ekopaastota seuraavasti:

1. Se, mikä pitäisi jo olla itsestäänselvää ja jatkuvaa, mutta ei vaan meidän perheessämme vielä ole: ruokahävikin vähentäminen eli ostan ruokaa vain tarpeeseen ja yritän käyttää kaiken niin hyvin, että ei tarvitse leipiä roskiin heittää, muovipussien hamstraamisen lopettaminen (Isännän kurissapitäminen tulee olemaan urakka), veden säännöstely (hampaidenpesu, suihku - vettä ei tarvitse koko ajan valuttaa; hanan voi laittaa välillä kiinni), täydet koneelliset niin pesu- kuin astianpesukoneissakin, ei turhaan valoja päällä, ei jätetä latausjohtoja pistokkeisiin, tietokoneet ja näytöt kiinni käytön jälkeen, TV auki vain, jos sitä katsotaan. Työmatkat kuljenkin pääsääntöisesti jo julkisilla kulkuneuvoilla, joten edes yksi asia on jotenkuten kunnossa. Mutta normaalit ympäristöteot - niissä riittää petrattavaa ja niihin aion tänä vuonna paneutua oikein kunnolla.

2. Ne asiat, joista aion luopua paaston ajaksi - ja joista luopuminen kirpaisee: en osta irtolehtiä, en osta yhtään uutta nuorennusrasvapurkkia enkä huulipunaa (apua!).  Ei karkkeja, suklaata, jälkiruokia, leivonnaisia, snackseja. Ei alkoholia (helpoin näistä). Ei uusia vaatteita, kenkiä. Vähennän TV:n katselun minimiin. Siivoan vihdoin vaatekaappini (ei koske kenkiä;). Ei turhia vierailuja nettikaupoissa (pakolliset liput, ajanvaraukset tai ostokset sallitaan). 

Ja sitten se vaikein: nettiä korkeintaan tunti per päivä (tähän ei lasketa sitä nettiaikaa, jonka teen töissä töiden vuoksi). 

3. Ja koska omaan paastonaikaani kuuluu myös osa siitä kristillisestä perinteestä, että silloin muistetaan myös vähäosaisempia, niin noista edellämainituista kirpaisuluopumisista arvioimallani summalla tuen eräitä hyväntekeväisyyskohteita - ja näistä saatan aikanaan erään kohteen osalta jopa ihan erillisen postauksenkin tehdä.

Paasto alkoi siis keskiviikkona 5.3.

Ja hyvin menee - heti ensimmäisenä päivänä iski sortumus:

Ostin Ilona-lehden, jonka teemana oli muoti. Ja lehdessä iki-ihanat blogisiskot Marjukka, Sara S. ja Anne. Force majoure -tilanne jos mikä;) 

No, oli lehdessä myös juttu toimittajasta, joka päästi stylistin järjestelmään vaatekaappiaan. Ja josta sai ihan käytännön vinkkejä tuohon omaan vaatekaappiprojektiinsa. Tiedän - selittelemättä paras;)

Onko Ekopaasto sinulle tuttu juttu? Mitä siitä ajattelet - onko ihan turhaa viherhöpötystä? Meidän Isännän mielestä on. Mutta kyllä se vielä oppii;)

Oikein hyvää perjantaita kaikille!

Väsynyt - mutta onnellinen

Instagram -tiliäni seuraavat ehkä huomasivatkin, että olin viikonloppuna Helsingissä. 

Syy visiittiin oli Amoral -bändin uuden levyn Fallen Leaves & Dead Sparrows´n levynjulkkarikeikka Virgin Oilissa.

Liput keikalle ja hotellihuone oli varattu jo ajat sitten, mutta vähältä piti, etten perunut koko reissua. Vielä perjantaiaamuna 3 tunnin yöunien jälkeen emmin, että jaksanko lähteä minnekään. Mutta niin vain töiden jälkeen haimme pojan tänne kotiin kissanhoitajaksi ja suuntasimme Isännän kanssa auton nokan kohti Helsinkiä. 

Majoituimme kuten monesti ennenkin Scandic Simonkentässä, joka on sijainniltaan yksi Helsingin parhaista hotelleista. Sehän sijaitsee ihan siinä Kampin kupeessa. Muutenkin hotelli on kiva perushotelli, jossa on siistit ja tarpeeksi viihtyisät huoneet.

Automatkalla nukahdin hetkeksi ja se piristi kummasti. Ja kun tiesimme, että varsinainen keikka alkaisi vasta klo 24, ei meillä ollut mitään kiirettä. Yhden pysähdyksen taktiikalla olimme hotellissa vähän klo 20 jälkeen. Juuri ehdimme Voice of Finlandia seuraamaan siinä suihkun ja meikkauksen lomassa.

No, eipä siinä ihmeitä tehty: olin ottanut kotoa lähtiessä kiireessä vajavaisen meikkipussin mukaan - ei edes luomiväriä ja valokynää ollut mukana. Ja niitä totisesti olisin tarvinnut, sillä näytti siltä kuin silmäpussit olisivat roikkuneet polvissa asti;) No, mentiin sillä, mitä oli matkassa ja luomivärin virkaa sai toimittaa paksu kajalpuikko. Varsinaiset sumusilmät siitä kehkeytyivätkin - sieltä töhryjen seasta sitten tihrustelin. Mutta onneksi oli sentään punainen huulipuna mukana. Sillä pärjää jo pitkälle!

Asukuvia ei ole - pyysin jopa Isäntää ennen hotellilta lähtöä ottamaan pari kuvaa, mutta kun hän on vielä surkeampi kuvaaja kuin minä, eivät kuvat ole julkaisukelpoisia. Isännän pituus on 190 cm, joten kun hän kuvailee sieltä yläilmoista, tuloksena on lyhyt- ja paksujalkainen, leveäharteinen ja isopäinen kummajainen. 

Hotellilta lähdimme n. 22.30, joten ehdimme vielä hetken kuunnella lämppäribändiä, josta en aio sanoa muuta kuin että siirryimme aika nopeasti sellaiseen paikkaan, missä pystyimme vähän aikaa vaihtamaan kuulumisia  kavereiden kanssa - heitä oli paikalle saapunut ihan kiitettävä määrä.

Ja itse keikka - bändi soitti ensin kaikki uuden levynsä kappaleet. Ja levyhän minulla tietysti on ollut julkaisupäivästä lähtien ja sitä on kuunneltu ahkerasti, joten kappaleet olivat jo hieman tuttuja. Ja hienoja kappaleita ovatkin. Eikä vain minun mielestäni, sillä kaikissa lukemissani arvosteluissa on levyä kehuttu kovin.

Vielä bonuksena saimme kuulla melkoisen määrän vanhempiakin bändin kappaleita aikamoisen määrän.

Kun lavalla on mahtava bändi, hienot kappaleet ja Mr. Voice, Ari Koivunen, oli tämä lady taivaassa. Ja väsymyksestä ei tietoakaan. Eikä säryistä. Ja taas saivat allit kyytiä;)

Onneksi olin sentään sen verran tajunnut, että keikkakenkinä oli matalakantaiset bootsit - siitä huolimatta jalat huusivat hoosiannaa hotellille palatessa. 

Lauantaina saimmekin sitten nukkua pitkään, sillä olimme varanneet hotellihuoneen klo 14 saakka. Rauhallinen hotelliaamiainen on tavalliselle työtätekevälle luksusta ja siitä nautimmekin täysillä. Aamiaisen jälkeen menin vielä pienille torkuille ja Isäntä käväisi kaupunkia tutkimassa.

Luovutettuamme huoneen ehdimme vielä - kerrankin rauhassa - katsastaa muutaman kaupan. Ja sen verran on osittainen ostolakkoni tuohon shoppailukäyttäytymiseeni vaikuttanut, etten löytänyt mitään ostettavaa. Isäntä sentään löysi paidan Stockmannilta itselleen;)

Vielä varttia vaille viisi noukimme rautatieasemalta reissuiltaan palailevan tyttäremme ja ajelimme kotiin. Ja ruokailu hoidettiin matkalla erään bensa-aseman noutopöydän antimilla.

Kotona sauna, kahvit ja sänky. Uni tuli hetkessä - enkä herännyt kertaakaan yöllä särkyihin! Kyllä pienet irtiotot arjesta kannattavat!

Tänään on sitten vaan oleskeltu, soiteltu läpi äidit, veljet ja anopit. Halittu kissaa - ja otettu päivätorkut.

Ja sekin ihme tuli koettua, että tämä Lady sai kerrankin valmiiksi katsottua huomiset työvaatteet;)

Nyt vielä viimeiset vilkaisut blogistaniaan, kymppiuutiset ja sitten untenmaille. 

Oikein hyvää maaliskuun ensimmäistä viikkoa jokaiselle!