Känkkäränkkäpäivä

Olen blogissani yleensä yrittänyt pitää yllä positiivista elämänasennetta ja tuoda arkeen hyvää oloa ja mieltä.

Mutta tänään aion valittaa ja marmattaa - minulla on nimittäin känkkäränkkäpäivä!

Jos olisin nuorempi, syyttäisin tilanteesta sitä huonoa aikaa kuukaudesta, mutta ihan niin paljoa en tohdi teitä yrittää juksata;) 

Päivä alkoi huonosti jo aamusta.

Minullahan on vielä loma ja lomalla tämä Lady tykkää valvoa myöhään ja nukkua pitkään aamulla.

No, eipä nukuttu tänä aamuna - meillä on meneillään talon puuosien maalaus ja eikös vaan ne penteleen maalarit alkaneet tänä aamuna pystyttää telineitään tuohon meidän päätyyn. Julmettu kolina ja koputus herättelivät minut jo ennen kukonlaulua - no, ei ihan mutta jo ennen kahdeksaa.

Ja kun minut herätetään kesken hyvin ansaittuja unia - ja joudun nousemaan sängystä väärä kankku edellä, niin mukavaa ei ole itsellä eikä läheisillä.

Lisää ketutusta aiheutti sitten se, että niitä läheisiä ei ollut mailla eikä halmeilla - Isäntä oli jo lähtenyt töihin ja tytärkään ei ollut kotona. 

Jouduin kiukuttelemaan ihan itsekseni. 

No, Viiru oli kotona, mutta eihän se välittänyt pätkän vertaa minun motkotuksistani. 

Katsoi vain muutaman hetken ylimielisenä, käänsi kylkeä ja jatkoi uniaan.

Siinä ei sitten auttanut muu kuin suosiolla aloitella päivä ja pistää aamusumppi tippumaan. 

Vaan ei sekään onnistunut - suodatinpaperi oli päässyt loppumaan. Huono Isäntä, kun ei ollut vaimolleen älynnyt suodatinpaperia ostaa! Muutama satikuti ja ärrinmurri Isännälle!

Eipä hätiä, onhan se talouspaperi keksitty ja aamukahvitkin saatiin. Kyllä tämä tästä iloksi muuttuu. 

Kahvikuppi käteen ja aamun lehteä selailemaan. Jaa, että mitä lehteä? 

Ei ollut Isäntä sitäkään aamulla hakenut postilaatikosta. Lisää ärrinmurreja sinne suunnalle. Ei muuta kuin kengät jalkaan ja lehden hakuun. Takki sentään hartioille etteivät naapurit pelästy yöasuista kummitusta.

Kahvit tuli juotua ja lehti selailtua. Ei mitään hyviä uutisia. Pelkkiä ikäviä asioita koko lehti täynnä!

No, ainahan on netti. Toinen kahvikuppi kehiin ja tabletti käteen. Iltapäivälehdet kirkuivat kriisiä kriisin perään. Anti olla - minä en nyt ollut sillä tuulella, että maailman murheet hetkauttaisivat puoleen tai toiseen.

Niinpä käväisin vierailulla parissa blogissa. Niistä tuli sentään jo parempi mieli. 

Lueskelin blogeja täällä olohuoneessa nojatuolilla istuskellen ja kahvia  välillä hörppien. Yöpaituli päällä, hiukset kampaamatta, villasukat jalassa. Jalat harotti tuossa sohvapöydällä miten sattui. 

Siinä lueskellessani katsahdin olohuoneen päätyikkunaan. Voi tuhannen tulimmaista ja kaikki kirosanat siihen päälle - siellä ikkunan takana telineillä pällisteli yksi maalareista minun touhujani. No, ei se nyt suoraan katsellut - mutta olisi kyllä nähnyt jos olisi tahtonut. Enkä kyllä yhtään ihmetellyt, jos ei tahtonut - nimittäin aamulady ei ole mikään ilo silmälle. 

Vedin verhot ikkunan eteen, mutta niistäkin näkyi läpi. Kiukuissani virittelin sitten yhden huovista roikkumaan verhotangosta. Kohta sekin varmaan tippuu tuolta alas. Muissa ikkunoissa on sentään rullaverhot, jotka voi vetää alas. 

Jotta hyvin alkoi aamu. Käväisin suihkussa ja sain sentään vaatteet puettua päälleni. Ei tule nyt asukuvaa. Ei ole yhtään enempää tämän päivän päiväladykaan ilo silmälle kuin se aamuinen. 

Kaupassa olisi pitänyt käydä. En lähtenyt. 

Käväisin vaa´alla - ei olisi pitänyt!

Päätin, että tästä päivästä nyt ei saa parempaa kuin lukemalla. 

Parkkeerasin itseni sohvalle hyvän kirjan kanssa. Kaadoin vielä kolmannen kupposen kahvia kuppiin. Jäähtynyttähän se jo oli, mutta kylmä kahvi kuulemma kaunistaa. Tuskin kuitenkaan rauhoittaa.

Joten tervetuloa vaan Isäntä kotiin töistä - vaimo täällä jo odottelee. 

Ja Viiru senkun nukkuu edelleen. 

On tässä minulla kestämistä - eniten ihan itsessäni;)

Kivaa torstaita kaikille

se on kuulemma toivoa täynnä!

Lady of The Messiä voi seurata Facebookin, Blogilistan, Bloglovinin, Instagramin ja Twitterin kautta.