sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Lazy Lady´s Weekend - ja taaskin jäi hommat tekemättä

Sunnuntai-ilta. Odottelen perhettä kotiin. Lähtivät eilen aamuvarhain reissuun ja jättivät minut poloisen tänne kotiin eläintenvahdiksi. Ei minusta tosin tässä flunssassa minnekään lähtijäksi olisi ollutkaan. Tämä tauti tuntuu olevan sitkeää sorttia. Luulin jo viime viikolla, kun kuumetta ei enää ollut, että tästähän selvittiinkin vähällä. Toisin taisi käydä. Olin jo töissäkin loppuviikosta - nuhataudissa ja yskässä, mutta suhtkoht kunnossa muuten. Nyt se pirulainen sitten kävi ilkeäksi eilen - koko oikeanpuoleinen kaulu turposi illalla ja särki niin hiivatisti. Ei muuta kuin Buranaa naamaan ja sipulikääre kaulan ympärille. Viime yönä nukuin siltä säryltä varmaan 2 tuntia. No, otin eilen kyllä Viirun kanssa päivällä kahdet päivätorkut ja tänään vielä yhdet. Nyt on turvotus laskenut, mutta särkee vieläkin. Kai se on pakko huomenna lääkärille käydä näyttämässä. 

Jotta kivasti meni viikonlopun suunnitelmat uusiksi - olin suunnitellut ompelevani verhoja ja jatkavani ikuista vaatehuoneprojektia. En ole jaksanut.

Viikolla oli sentään mukaviakin hetkiä: syntymäpäivä ja ystävänpäivä peräkkäisinä päivinä. Molemmat tosin kuumeessa, mutta kukkasin perhe ilahdutti vanhenevaa äiti-parkaa. Ja sain alkuviikosta vihdoin kotiutettua postista Mummula mutkan takana -blogin ihanan Henkkumaarian lähettämän arpajaisvoittoni. Nyt olen sitä sitten ihastellut ja mietiskellyt paikkaa - mutta taidan laittaa piiloon ja ottaa esille vasta ensi syksynä, kun taas kaipailen valoa - tuossa kranssissa on nimittäin valot, jotka eivät tässä kuvassa valitettavasti näy. Henkkumaaria on itse tehnyt kranssin ja minusta se on kaunis ja herkkä - eikös vaan teistäkin?

Viikonloppu on siis mennyt mukavasti särkylääkkeitä napsien, päivätorkkuja ottaen ja lueskellen. Silloin, kun olen kipeä ja sairas, minulla on yleensä aina sängyn tai sohvan vierellä kirja tai useampikin. Nyt yritin aloittaa Nälkäpelin lukemista, mutta ei siitä mitään tullut, kun silmät eivät pysyneet auki. Mutta lueskelinpa yhden lempirunoilijani Edith Södergranin runoja ja katselin samalla kuvia Helene Schjerfbeckin tauluista. Tuo takimmaisen kirjan kannessa oleva Helenen omakuva muistutti suuresti sen kummituksen kuvaa, joka tänä aamuna minua peilistä tuijotteli;)


Ja tietenkin - päivätorkkukaverini Viiru piti minulle vähän komentoa
 - kun ei muitakaan palvelijoita ollut paikalla...


Huomenna olisi heti aamusta hammaslääkäri - kuinkahan mahdan sinne tämän kaulani kanssa uskaltautua?
No, se on aamun murhe - nyt iltakahvin keittoon ja iltapala pöytään odottamaan kotiintulijoita.

Vielä: tervetuloa uudet lukijat Mervi blogista Pellavasydän ja Seija blogista Stella Vanilja - toivottavasti viihdytte täällä! 

Ja tietenkin - Oikein Hyvää viikonalkua kaikille!
SHARE:

maanantai 11. helmikuuta 2013

As an open book - taas tunnustellaan

Viikonloppu hurahti taas tuosta noin. Ihan liian nopeasti. Täällä on touhuttu normijuttuja:  kaupoissa käyntiä, laiskottelua - siivouksesta ei puhuta - ja jotta ei vallan tylsäksi mene, käväistiin Isännän kanssa lauantai-iltana eräässä turkulaisessa lähiöpubissa kuuntelemassa vähän akustista rokkia: paikka oli kyllä aika kamala; menimme hieman ennen klo 21 ja porukkaa oli jo aikamoisesti - ja suurin osa melkoisessa tuiskeessa. Kaikkeen sitä ihminen hyvän musiikin perään taipuukin! Mutta bonuksena sen musiikin lisäksi paikalla oli myös muutama ystävä, joiden kanssa uskallettiin muutama pöytä valloittaa. Eikä häirinneet yhtään örheltäjät, sillä paikalla olivat ammattitaitoiset äänimiehet, joten akustisen kitaran ja laulajan taidot kuuluivat vallan mainiosti. Herrat, joita kävimme kuuntelemassa, ovat tässä: Ari Koivunen ja Erkka Korhonen. Kyllä kannatti lähteä.
 - pahoittelut taas kerran huonosta kuvasta, mutta tuonne en jaksanut kantoon parempaa kameraa ottaa -

Olen tunnustellut 3 x 11 haasteen täällä, mutta jo tuolloin epäilin, että olin sen saanut jo aiemminkin ja hukannut tiedon haastajasta jonnekin sinne minne meikäläinen aina kaiken kadottaa - paikkaan, johon tämän huushollin Kummitus on sen kätkenyt (aina, kun meillä joku asia on kadonnut tai joku on sotkenut koko mörskän, on asialla se Kummitus, jota kukaan ei koskaan ole saanut itse teosta kiinni, mutta joka ihan selvästi ja havaittavin seurauksin on täällä vieraillut).

Onneksi haasteen antaja itse muisti paremmin - eli kiitos ihaNainen Kati blogista Katinka´s haasteesta, johon vastaan vain osittain - eli vastaan Katin antamiin kysymyksiin - tunnustukset ja omat kysymykset löytyvät tuolta aiemmasta postauksestani;) 

Siispä tässä vastauksia:

1. Lempivärisi?
Taivaansininen - vaikkei sitä esimerkiksi kotona ole kuin makuuhuoneessa.

2. Lempielokuvasi? Miksi?
Ei mulla ole varsinaista lempielokuvaa - tykkään niin monenlaisesta: joskus katson actonia - ja tällä en tarkoita sitä Sellaista actionia - joskus hömppää ja joskus syvällisempiä juttuja. Kauhuleffoja en pysty katsomaan ollenkaan ja hömppäleffoissa itkeä tihrustan vähän väliä.

3. Minkä ikäisenä olet tullut äidiksi?
Ihanan tyttäreni sain 33-vuotiaana.

4. Mihin haluaisit matkustaa?
Vaikka minne - mulla on ainainen matkakuume. No, ehken kuitenkaan minnekään, missä on lunta. Talvea on Suomessa ihan riittämiin. 

5. Miksi bloggaat?
Aiemmin vastasin tähän, että saadakseni puhtia kotini kaaoksen kesyttämiseen. Tämä pitää edelleenkin paikkansa, mutta lisään: koska tämä on kivaa ja koska tässä tutustuu ihan mahtaviin blogeihin ja jopa ihmisiin niiden blogien takana.

6. Oletko ilta- vain aamuihminen?
Iltaihminen. Olen aina ollut. Ja nykyisin se tahtoo kostautua aamuisin. Onneksi on liukuva työaika - ne aamut, kun on sovittu palaveri alkamaan klo 8 tai pitäisi jo aamuyöstä lähteä kokoustamaan vaikka Helsinkiin, ovat painajaisia.

7. Mitä uutta haluaisit harrastaa jos mikä vaan olisi mahdollista?
Valokuvausta, maalausta, maton kudontaa, ompelua, laulamista, soittamista, tanssia - osaan ei riitä aika, osaan ei riitä taidot. Mutta näitä - ja monta, monta muuta.

8. Millaista toivot elämäsi olevan, sitten kun olet eläkkeellä?
Toivon, että pysyisin sen verran terveenä, että vähäinen järkikulta säilyisi, että vielä silloinkin (ja siihenhän ei enää hirmuisen montaa vuotta olekaan aikaa, jolleivat tuota eläkeikää nostele vallan kauheasti) pystyisin liikkumaan - tavoitteena vielä rollaattorillakin rokkaamaan. Olisivathan ne lapsenlapsetkin mukavia...ja jollei niitä siunaannu, niin talvet asustelisin jossain lämpimässä;)

9. Paras hetki tavallisena arkipäivänä?
Se, kun illalla istahdan kahvimukini kanssa sohvalle; kissa hyrisee vierellä, mies kuorsaa toisella sohvanpuolikkaalla ja alakerrasta kuuluu nuorten äänet. Silloin on hyvä.

10. Mitä juot ruuan kanssa?
Vettä. Suomalaista, puhdasta kraanavettä. Joskus viiniä, mutta vain juhlissa.

11. Mitä tv-sarjoja seuraat?
Tykkään sarjoista, joita ei tarvitse seurata;) Eli katson mielelläni englantilaisia poliisi- ja dekkarisarjoja, esim. Midsomerin murhat (no, nämä ovat 2-osaisia, mutta osat voi katsoa Areenasta silloin, kun itseä huvittaa). Housesta tykkään, mutta sen katson DVD:ltä - meillä järjestetään aina silloin tällöin House -maratooneja, jolloin katsotaan koko sakki yhdessä monta jaksoa putkeen. Ja nyt olen pitkästä aikaa koukuttunut sarjaan, jota en alussa katsonut ollenkaan ja joka ei suureksi harmikseni ole Areenassa, nimittäin Downton Abbey -sarja. 
Mutta aika vähän seuraan säännöllisesti mitään. 
Ja Salattuja elämiä en ole katsonut yhtään jaksoa  - tai yhtä yritin, mutta kesken piti jättää;)

Siinä vastaukset - ja nyt olen tunnustellut niin paljon, että pianhan minusta tiedetään kaikki. Ja varsinkin, kun höpötänkin täällä aina välillä mitä sattuu. Yrittäkää kestää.

Ja taas kiitokset uusille lukijoille Marrulle blogista Kotihiiri Varvikossa, Hannahille blogista lehmuskujalla ja Pauskan elämää -blogin Pauskalle - olette niin tervetulleita -  minä suuresti aina ilahdun, kun tänne uusi lukija ilmestyy. 

Seuraavan, 
yhden kauneimmista lauluista maailmassa, 
(tämä kuultiin lauantain keikan viimeisenä kappaleena ja arvatkaa, kuka itkeä tihrusti yömyöhään turkulaisessa lähiökapakassa?)
 myötä toivottelen sinulle 
Oikein mukavaa viikkoa! Enjoy!





SHARE:

torstai 10. tammikuuta 2013

Viikon puoliväli ohitettu - ja uusia tunnustuksia

Kirjoittelen tätä myöhään keskiviikkoillalla ja sanonpa vaan, että olipa alkuviikko ja onneksi ollaan jo viikon paremmalla puolella. Töissä on ollut sen verran haipakkaa, että kun tulin tänään töistä, simahdin tuohon sohvalle ja otin torkut - melkein 2 tuntia olin likipitäin taju kankaalla. Mutta siitä helkutin toimintakertomuksesta on nyt sitten muiden töiden ohella saatu raakaversio väkerrettyä. Huomenna vielä tarkistan ja that´s it! Armonaikaa olisi ollut 16.1. saakka, mutta onpa kiva odottaa viikonloppua, kun tietää, ettei se enää kummittele mielessä. Eikä muistitikku tai työläppäri laukussa;)

Olen viikon sisällä saanut haasteen - 11 kysymystä - ihanalta -LOVE-lta blogista Beauty Of Life ja aion siihen jossain vaiheessa vastata. 


Lisäksi blogin Muotia ja matkoja, kauneutta ja käsitöitä myöskin ihana anneaulikki on antanut minulle tunnustuksen Beautiful Blogger, jossa pitäisi tunnustaa 7. asiaa itsestään. 



Olen tehnyt aiemmin tehnyt postauksen A Blog with Substance ja  yritän tunnustella hieman eri asioita. 

No, tässä tulee:

1. Olen mestari siirtämään asioiden tekemistä, siksipä minulle tuleekin aina kiire.

2. Mutta edelliseen viitaten - pienessä paineessa saan kaikkein eniten aikaiseksi.

3. Minulla on vaivaisenluut ja Mortonin neuroosi. Pitihän se joku neuroosi minunkin hankkia!

4. Olen saituri - ostan suurimman osan vaatteistani alennuksella. Esimerkiksi keskiviikon työasun hame on ostettu Sokos Wiklundilta 70% alennuksella viime keväänä. Kävin tätä S. Oliver´in hametta kuolaamassa monta kertaa ja vaikkei se nyt maltaita maksanut normihintaankaan, odottelin, josko sen saisi joskus halvemmallakin - ja saihan sen. Hameeseen on kiva yhdistellä erilaisia yläosia - kuvakoosteessa muutama vaihtoehto. Ylläolevaa paitaa lukuunottamatta muut on ostettu alehintaan.


5. Pihiyden vastapainoksi osaan olla antelias. Annan hyväntekeväisyyteen, annan lahjoja ja olen liiankin hölläkätinen lasteni tarpeiden suhteen;)

6. Yritän päästä eroon kiltin tytön syndroomasta. Sana EI on opettelussa.

7. Nauran ja itken yhtä helposti.

Ja kuten tunnustuksiin kuuluu, se pitäisi jakaa eteenpäin. Nyt en jaakaan vaan annan sen kaikille halukkaille. Poimikaa halutessanne kuva ja eikun tunnustelemaan.

Ja kiitos vielä uusille lukijoille Matkattarelle ja Sarpulle blogista tyrniä ja tyrskyjä siitä, että olette ilahduttaneet mieltäni klikkaamalla itsenne lukijajoukkooni. Tervetuloa!

Tänään on jo torstai ja ihan pian viikonloppu! Kylläpä odotankin sitä. Miten sinun viikkosi on sujunut? Joko odotat viikonloppua?
SHARE:
BLOGGER TEMPLATE DESIGNED BY pipdig